{"id":155,"date":"2015-10-27T09:36:55","date_gmt":"2015-10-27T07:36:55","guid":{"rendered":"http:\/\/valokuvakeskusnykyaika.fi\/wp\/?page_id=155"},"modified":"2022-08-02T13:11:15","modified_gmt":"2022-08-02T10:11:15","slug":"press","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/valokuvakeskusnykyaika.fi\/en\/nayttelyt\/tilat\/press\/","title":{"rendered":"Medialle"},"content":{"rendered":"

TOUKOKUU<\/strong><\/p>\n

IIkka Tolonen – H\u00e4rk\u00e4l\u00e4\u00a0<\/span><\/strong><\/p>\n

5.5 – 28.5.2018<\/strong><\/p>\n

H\u00e4rk\u00e4l\u00e4 on suomalaisen yhteiskunnan marginaaliin sijoittuva, miehisen maailman karusta todellisuudesta kertova dokumentaarinen valokuvausprojekti. H\u00e4rk\u00e4l\u00e4 on miehinen mikrokosmos, henkinen tila, miss\u00e4 viina virtaa ja sarvet kolisevat.\u00a0H\u00e4rk\u00e4l\u00e4-projekti juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, jolloin valokuvaaja Iikka Tolonen aloitti tuntemiensa, omaehtoisesti marginaalissa el\u00e4vien autonkorjaaja-el\u00e4m\u00e4ntaiteilijoiden kuvaamisen kotinurkillaan It\u00e4-Helsingiss\u00e4. Kuvaukset jatkuivat kymmenen vuotta my\u00f6hemmin 2000-luvun alussa.<\/p>\n

Tarkoituksena oli tuolloin luoda absurdi kuvakertomus kaverusten seikkailuista yhteiskunnan normien ulkopuolelle luomassaan rinnakkaistodellisuudessa. Palatessaan kartoittamaan tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden tilannetta seuraavan kerran syksyll\u00e4 2013, k\u00e4vi pian selv\u00e4ksi, ett\u00e4 vauhdikas raggarimeininki oli hieman hidastunut. Osa kaveruksista oli rauhoittunut ja er\u00e4iden kohdalla rock \u0301n \u0301roll el\u00e4m\u00e4ntapa oli jalostunut l\u00e4hes t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4iseksi alkoholismiksi. Kaksi heist\u00e4 oli kuolema korjannut vuosien varrella. Kaverukset ottivat ehdotuksen projektin jatkamisesta vastaan hyvin innokkaina ja kuvaaminen jatkui pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kuvausten edetess\u00e4 tapahtumat keskittyiv\u00e4t \u201dHaran\u201d ymp\u00e4rille. Hara on moottoripy\u00f6r\u00e4onnettomuudessa teini-i\u00e4ss\u00e4 invalidisoitunut viisikymppinen mies, joka vet\u00e4ytyi 90-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Helsingist\u00e4 vanhalle maatilalle Ristiinaan, Etel\u00e4-Savoon. Hara on Tolosen lapsuudenyst\u00e4v\u00e4, johon h\u00e4n tutustui hiekkalaatikolla 3-vuotiaana. T\u00e4m\u00e4 yhteys tuo projektiin syv\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen tason yst\u00e4vyyden ja el\u00e4m\u00e4nkohtaloiden teemojen muodossa.<\/p>\n

Kuvausten edetess\u00e4 projektin teemat ovat muuttuneet alkuper\u00e4isi\u00e4 syvemmiksi ja synkemmiksi. Absurdi el\u00e4m\u00e4ntivoli on saanut tummempia s\u00e4vyj\u00e4 ja Tolonen on huomannut olevansa luomassa er\u00e4\u00e4n tyyppist\u00e4 hyvinvointi-Suomen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen muotokuvaa. H\u00e4rk\u00e4l\u00e4-projekti on eritt\u00e4in ajankohtaista t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Suomen dokumentointia. Tolosen suora kuvaustapa luo aiheesta realistisen kuvan ja tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi suomalaista todellisuutta yhteiskunnan kiillotetun pinnan alta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Iikka Tolonen (s.1968) on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija, jonka ty\u00f6skentely perustuu p\u00e4\u00e4osin dokumentaariseen valokuvaan. H\u00e4n k\u00e4sittelee t\u00f6iss\u00e4\u00e4n ihmisel\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6it\u00e4 subjektiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4. Tolonen on valmistunut Taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta ja h\u00e4n ty\u00f6skentelee p\u00e4\u00e4toimisesti valokuvauksen lehtorina Pekka Halosen akatemiassa Tuusulassa.<\/p>\n

<\/h4>\n

Helin\u00e4 Hukkataival – Kabareeleidit<\/h4>\n

5.5 – 28.5.2018<\/strong><\/p>\n

Nykyajan alakerran\u00a0Studiossa Helin\u00e4 Hukkataipaleen Kabareeleidit -n\u00e4yttely kuvaa tanssiryhm\u00e4n harjoituksia.\u00a0Hukkataval on\u00a0seurannut ja fanittanut Kabareeleidej\u00e4 siit\u00e4 asti, kun h\u00e4n n\u00e4ki ensimm\u00e4isen kerran leidit\u00a0tanssimassa el\u00e4kel\u00e4istapahtumassa\u00a0Tampereella 2015.<\/p>\n

Kabareeleidit esiintyv\u00e4t paljon ja\u00a0ryhm\u00e4\u00e4 tilataan el\u00e4kel\u00e4isten tilaisuuksiin, palvelutaloihin, yst\u00e4vien ja tuttujen juhliin.\u00a0N\u00e4in leidit itse kertovat ryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n:<\/p>\n

” Ainakin upeata naisenergiaa, valloittavaa mummofiilist\u00e4 ja iloista harrastamista\u00a0– sisuakin on tarvittu.\u00a0Iloa olemme saaneet ja kuulemma tuottaneetkin katsojille. Voiko kukaan olla happamana, kun riemukas mummoryhm\u00e4 vet\u00e4\u00e4 can can’i\u00e4 helmoineen ja h\u00f6yhenineen. ”<\/p>\n

Hukkataival on kuvannut n\u00e4yttelyn valokuvat ja kaksi videota vuoden 2017 aikana pieness\u00e4 tamperelaisessa teatteri La Stradassa.\u00a0 Kuvaukset olivat kuin esityksi\u00e4\u00a0ilman yleis\u00f6\u00e4.\u00a0\u00a0Kabareeleidien tanssiryhm\u00e4n muodostavat:\u00a0Marja-Liisa Tanhua, Sirkka Kaartinen, Sirkka Karvonen, Anneli Lehtonen, Maija-Liisa Salmi ja Pirjo Walli. \u00a0Musiikinsoitosta vastaa\u00a0Irma Kirjavainen.<\/p>\n

Helin\u00e4 Hukkataival on ty\u00f6skennellyt media- ja performanssitaiteilijana vuodesta 1969 ja toiminut taideopettajana aina vuoteen 2001 asti. H\u00e4n on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinn\u00e4n oppilaitoksessa. H\u00e4nen teoksiaan on n\u00e4hty n\u00e4yttelyiss\u00e4 Suomessa ja ulkomailla. 1990-luvulta l\u00e4htien Hukkataipaleen teokset ovat olleet enimm\u00e4kseen performanssitaidetta, mutta nykyisin h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 niihin my\u00f6s liikkuvaa kuvaa ja valokuvaa. H\u00e4nen teoksensa k\u00e4sittelev\u00e4t universaalin etsimist\u00e4 yksityisess\u00e4 kokemuksessa. Hukkataival sai Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2004.<\/p>\n

N\u00e4yttely\u00e4 on tukenut Majaoja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

N\u00e4yttelyyn liittyv\u00e4\u00a0leidien pieni kabareetanssi\u00a0 -ty\u00f6paja (Charleston) sunnuntaina 20.5 klo 14.<\/p>\n

Lehdist\u00f6kuvat:\u00a0https:\/\/www.dropbox.com\/sh\/qd80c513hm0pvti\/AABpVbvGvhYrKXlB-UqSjFrta?dl=0<\/a><\/p>\n

***<\/p>\n

MAALISKUU<\/h4>\n

Joel Karppanen:\u00a0Suomalainen Pastoraali<\/strong>
\nKaisa Heikkinen:\u00a0Samaan aikaan toisaalla
\n<\/strong>3\u201326.3.2018<\/h4>\n

Joel Karppasen\u00a0taiteilijatapaaminen ma 26.3.2018 klo 17-18<\/h4>\n

<\/h4>\n

Joel Karppasen Suomalainen Pastoraali \u2013valokuvasarja on kansallisromantiikan stereotypioiden taakse katsova rehellinen l\u00e4pileikkaus suomalaisesta maaseudusta ja sen ajankohtaisista muutoksista 2010-luvun j\u00e4lkiteollisena aikana. T\u00e4t\u00e4 kaikkea tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kahdensadan asukkaan Karinkannan kyl\u00e4n kautta.<\/h4>\n

Valokuvaaja Joel Karppanen kuvasi el\u00e4m\u00e4\u00e4 Karinkannassa kahden vuoden ajan.\u00a0Projektin kuvat koostuvat keskiformaatin filmille kuvatuista v\u00e4h\u00e4eleisist\u00e4 muotokuvista, maisemista, el\u00e4imist\u00e4, sis\u00e4tiloista, yksityiskohdista ja pys\u00e4htyneist\u00e4 hetkist\u00e4. Kyl\u00e4ll\u00e4 tapahtuu paljon mutta ei juuri ollenkaan, ja Karppasen demokraattinen kamera on valottanut kaiken oleellisen, niin arjen, ty\u00f6n kuin juhlan. Teoksen kuvat ovat ajattomia, ja ne voisivat pys\u00e4htyneisyydess\u00e4\u00e4n tapahtua menneisyydess\u00e4 tai omassa metatodellisuudessa. Karppasen tarkoituksena ei ole ollut kuitenkaan nostalgisoida, vaan pikemminkin l\u00e4mpim\u00e4n ironinen pilke silm\u00e4kulmassa kommentoida nykyihmisen maaseudun kaipuuta.<\/h4>\n

\u201cSuurella osalla suomalaisista on juuret maaseudulla, jos ei toisessa niin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nness\u00e4 polvessa. Oli kyse mummolamuistoista tai kansallisromanttisesta viihdekuvastosta, on mielikuvamme maaseudusta nostalgisoitunut. Meihin on iskostunut tiedostamaton maaseudun kaipuu. Se on jokin sis\u00e4\u00e4mme kirjoitettu mielentila; kansakuntamme historian saatossa muotunut mielikuva rauhallisesta turvapaikasta; tunnemuisto kadonneesta maisemasta.\u201d<\/h4>\n

Suomalaisesssa pastoraalissa Karppanen piirt\u00e4\u00e4 kuvan menneest\u00e4 suomalaisesta unelmasta ja tarjoaa ikkunan toiseen maailmaan, mahdollisuuden n\u00e4hd\u00e4 sinne minne yleens\u00e4 ei katsota, joutomaihin ja v\u00e4litiloihin \u2013 tuleviin raunioihin.<\/h4>\n

Sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ja ilmaisussa Karppanen on pyrkinyt sek\u00e4 rehellisyyteen ett\u00e4 tuoreeseen l\u00e4hestymistapaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 useat maaseudulle sijoittuvat kuvasarjat pyrkiv\u00e4t kuvaamaan kohteensa arvottavassa valossa \u2013 usein juuri sen r\u00e4nsistyneimm\u00e4n ladon takana \u2013 Karppanen vain surumielisesti toteaa: n\u00e4in el\u00e4m\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4ntyylien kiertokulut toimivat. Kaikki on vain tilap\u00e4ist\u00e4.<\/h4>\n

Joel Karppanen (s. 1993) on oululaisl\u00e4ht\u00f6inen valokuvataiteilija, joka asuu ja ty\u00f6skentelee Kemiss\u00e4. Karppasen ty\u00f6skentely nojaa yhteiskunnallisen realismin ja humanistisen valokuvan perinteisiin. H\u00e4n k\u00e4sittelee dokumentaarispohjaisissa valokuvissaan ja videoissaan v\u00e4litiloja, elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 urbaanin ja ruraalin suhdetta. Itseoppineella Karppasella on ollut yksityis- ja ryhm\u00e4n\u00e4yttelyit\u00e4 mm. Valokuvagalleria Hippolytess\u00e4, Pohjoisessa valokuvakeskuksessa ja Oulun juhlaviikoilla. H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy yksityisist\u00e4 ja julkisista kokoelmista. Vuonna 2017 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Jouko Lehtolan S\u00e4\u00e4ti\u00f6n nuorelle dokumenttikuvaajalle osoitettu Nuori Sankari -palkinto ja Burn Magazinen Emerging Photographer Fund -ehdokkuus.<\/h4>\n

***<\/h4>\n

Kaisa Heikkisen Samaan aikaan toisaalla<\/em>\u00a0-teossarja\u00a0peilaa\u00a0taiteilijan\u00a0pohdintaa kulttuurista\u00a0ja historiasta.<\/h4>\n

Koska olen pohjoisella maaseudulla asuva taiteilija kuvaan siten samalla pohjoisen maaseutua ja sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 nykytilaa. Tekeek\u00f6 pohjoisen maaseutu kuolemaa useimpien siit\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai edes huomaamatta?\u00a0<\/em><\/h4>\n

Kuvasin ikkunalasin l\u00e4pi vastap\u00e4ist\u00e4 ikkunaa tai kohdetta rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in sain yhteen kuvaan kaksi ulottuvuutta, jotka kietoutuvat toisiinsa luoden n\u00e4in oman todellisuuden. En n\u00e4hnyt tarvetta lavastaa heijastuksia. Halusin niiden olevan luonnollisia ilman, ett\u00e4 min\u00e4 ohjaisin niit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Otin kuvan heijastuksista juuri sellaisinaan, kuin ne luonnon muovaamana kuvissa esiintyiv\u00e4t. N\u00e4et siis kuvissani saman kuin min\u00e4 kuvaushetkell\u00e4 suljinta painaessani.<\/em><\/h4>\n

Mielenkiintoni kohdistui eritoten talojen ikkunoihin ja niist\u00e4 tuleviin heijastuksiin. Tunsin niiden olevan kuin avoimia ovia, joiden takaa l\u00f6ytyisi jotain enemm\u00e4n; ne linkitt\u00e4v\u00e4t heijastukset ihmiseen, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja el\u00e4miseen. Ikkuna on ihmisen luomus, ilman ihmist\u00e4 ei ole ikkunaa. Ikkunat luovat my\u00f6s tietty\u00e4 ristiriitaa. Samalla kun ne ovat kutsu teoksen sis\u00e4\u00e4n, niin lasi on my\u00f6s rajapinta, jonka takaa l\u00f6ytyy toinen maailma. Autiotalon ikkunoita kuvatessani tunsin, ett\u00e4 toinen maailma odotti sis\u00e4ll\u00e4, kuitenkin poissa minun ulottuviltani. Lasi eristi minut ulkopuolelle mutta n\u00e4in silti l\u00e4vitse. Heijastukset valtaavat p\u00e4\u00e4roolin. Ulkoinen maailma sulautuu lopulta yhteen sis\u00e4tilan kanssa muodostaen oman todellisuuden<\/em><\/h4>\n

Kaisa Heikkinen asuu ja ty\u00f6skentelee Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4asialliset ty\u00f6skentelytapansa\u00a0ovat valokuva ja\u00a0asiakasl\u00e4ht\u00f6iset muotokuvat. Heikkinen on valmistunut Lapin ammattikorkeakoulussa kuvataiteilijaksi 2017.\u00a0\u200b<\/h4>\n

<\/h4>\n

***<\/h4>\n

HELMIKUU<\/h4>\n

Kimmo Ojaniemi: Taivaan Merkit \u2013 Celestial Signs<\/strong>
\nTanja Koljonen: Waiting for the Clouds to Vanish
\n<\/strong>3\u201326.2.2018<\/h4>\n

Kimmo Ojaniemen taiteilijatapaaminen 26.2.2018 klo 17-18<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/a>Kuva: Kimmo Ojaniemi<\/h4>\n

Taivaan merkit n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 taivas sek\u00e4 vertauskuvallisesti ett\u00e4 konkreettisesti.<\/h4>\n

Olen agnostikko, mutta tunnustan uskonnon suuren merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s aihevalinnoissani ja teosteni nimiss\u00e4 kautta koko uran.
\n<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskus Nykyaikaan tulee esille lattiasta kattoon ulottuva \u201cPilari\u201d, jonka esikuvat l\u00f6ytyv\u00e4t Euroopan suurista katedraaleista.
\nJo usean vuoden ajan olen ty\u00f6st\u00e4nyt katedraali-aihetta puus\u00e4leist\u00e4 rakentamissani suurikokoisissa veistoksissa.<\/em><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen n\u00e4yttelyni, jossa valokuva n\u00e4yttelee p\u00e4\u00e4sosaa, vaikka sill\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4ni ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni on teinivuosista saakka ollut suuri merkitys.<\/em><\/h4>\n

Taiteilijalle teos on aina enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 kuva tekniikkoineen tai manifesti filosofisine tai poliittisine intentioineen, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s prosessin aikaiset tunnetilat, se saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 musiikkia ja muistoja, sadetta tai aurinkoa, ahdistusta tai vapauden tunnetta.<\/em><\/h4>\n

Valokuva tuo taiteentekemiseen aspektin, joka muussa tekemisess\u00e4 on vierasta, valokuva lavertelee ja todistaa ottajansa sijainnista kuvaushetkell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seikan voisi kuvitella h\u00e4ivytt\u00e4v\u00e4n taiteelliseen prosessiin liittyv\u00e4\u00e4 taikaa, mutta asia on usein p\u00e4invastoin.<\/em><\/h4>\n

Oikean valotushetken odottaminen y\u00f6ss\u00e4 yksin ja hetken l\u00f6ytyminen ovat luonnonihmeen todistamista, ja se osa prosessia on aina terapeuttinen, hyv\u00e4n aikaa. Valokuvaaminen on minulle luonnossa suoritettava riitti, ja t\u00e4ss\u00e4 yhdyn perisuomalaiseen ajatukseen luontokokemuksen ja uskonnollisen kokemuksen keskin\u00e4isest\u00e4 sukulaisuudesta. T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa n\u00e4yttelyss\u00e4 on my\u00f6s laatimani, voimakkaasti tunnelmaa luova \u00e4\u00e4niteos.<\/em><\/h4>\n

Kimmo Ojaniemi ( s. 1957) on turkulainen kuvataiteilija jonka teokset saavat aiheensa ihmisen historiasta, kulttuureista, luonnontieteist\u00e4, uskosta ja vallasta.
\nOjaniemi on pit\u00e4nyt lukuisia n\u00e4yttelyit\u00e4 80-luvulta alkaen Suomessa ja ulkomailla sek\u00e4 toteuttanut mm. useita julkisia teoksia, joista mainittakoon Turun Myllytunnelin \u201cGaian silm\u00e4\u201d ja dominikaaniluostarin muistomerkki Turun Olavinpuistossa.<\/h4>\n

Ojaniemi valmistui alunperin taidemaalariksi mutta suuri osa h\u00e4nen tuotannostaan on kolmiulotteista.\u2028 Taiteilijan viime vuosina k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 puumateriaalia edelsi 80-luvulta vuoteen 2006 kest\u00e4nyt kausi, jolloin h\u00e4n keskittyi s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toimiviin, soiviin ja liikkuviin mekaanisiin veistoksiin.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/a>kuva: Tanja Koljonen
\nFrom the series Waiting for the Clouds to Vanish<\/h4>\n

Tanja Koljosen teossarja \u2018Waiting for the Clouds to Vanish\u2019 tavoittelee kiinnekohtia otsikoiden vy\u00f6ryss\u00e4, joka hautaa kaiken ep\u00e4varmuuteen; tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole verrannollinen tiet\u00e4miseen, sill\u00e4 palapelist\u00e4 j\u00e4\u00e4 aina jokin pala puuttumaan.<\/h4>\n


\nAvaan p\u00e4iv\u00e4n lehden. Pommi-isku, hurrikaani, levi\u00e4v\u00e4t mets\u00e4palot kylv\u00e4v\u00e4t tuhoa savupilvien noustessa taivaalle. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen sanat ja kuvat vaihtavat paikkaa muodostaen uusia tarinoita, mutta narratiivin rakenne pysyy samana. Varmuudet muodostuvat toiston ja tottumuksen kautta.<\/em><\/h4>\n

Otsikot rinnastuvat: samaan aikaan kun hallitus leikkaa budjettia pienituloisilta, kahdeksan ihmist\u00e4 omistaa saman verran kuin yli puolet maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 yhteens\u00e4. Varallisuus jatkaa ker\u00e4\u00e4ntymist\u00e4\u00e4n harvoille, ja politiikkaa ohjaavat toiveet talouden loputtomasta kasvusta. <\/em><\/h4>\n

Elintasomme ylitt\u00e4ess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, tehtaat jatkavat t\u00e4ydell\u00e4 teholla nostaen savupylv\u00e4it\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. Vaikka ilmastonmuutos on ollut tiedossa jo vuosia, siit\u00e4 on tullut ajankohtaista vasta joulukuisilla sieniretkill\u00e4, tajutessaame, etteiv\u00e4t talvet ehk\u00e4 koskaan ole entisenlaisia. Uhkaavimmatkin uutiset sanomalehtien etusivuilla unohtuvat kuitenkin yht\u00e4 nopeasti kuin juuri painettujen lehtien l\u00e4mp\u00f6 haihtuu ilmaan. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain taivas p\u00e4idemme yll\u00e4.
\n<\/em>
\nVuonna 2014 alkanut ja edelleen jatkuva teossarja koostuu k\u00e4sin musteella peitetyist\u00e4 sanomalehdist\u00e4, joista on j\u00e4tetty n\u00e4kyviin ainoastaan pala uutiskuvissa esiintyv\u00e4\u00e4 taivasta. Ajan my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6stetyist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 muotoutuu useita vuosia yhdist\u00e4v\u00e4 fragmenttien arkisto. Sanomalehtien herkk\u00e4 painomuste reagoi auringon uv-s\u00e4teilyyn pyyhkien taivasta varjostavat pilvet hiljalleen pois. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 tyhjyys.<\/h4>\n

Koljosen ty\u00f6skentelylle on tyypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valokuvien rinnalla my\u00f6s jo olemassaolevia materiaaleja kuten kirjan tai lehtien sivuja tai sanomalehti\u00e4. Leikkaamalla tai peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osia niist\u00e4 ja yhdist\u00e4en kuviin teksti\u00e4, kirjaimelliset merkitykset korvautuvat uusilla. Lineaarinen tarinankeronta katkeaa kuviin ja niihin liitettyihin sanoihin, jotka yhdess\u00e4 antavat tilaa herkille argumenteille: pilvet tulevat katoamaan. Koljosen teokset antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rationaalisesti perustellun informaation lis\u00e4ksi on olemassa my\u00f6s muita tapoja tiet\u00e4\u00e4.<\/h4>\n

Tanja Koljonen (s.1981, Muonio) valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2014. H\u00e4nen taiteellinen ty\u00f6skentelyns\u00e4 keskittyy pitk\u00e4lti tekstuaalisen ja visuaalisen v\u00e4limaastoon, jossa kuvan rajat ovat jatkuvassa muutostilassa.
\nTanja Koljosen viimeisimm\u00e4t yksityisn\u00e4yttelyt ovat olleet Galleria Hippolyte (Helsinki 2017), Merz Sammonkatu (Tampere 2017) sek\u00e4 Galleria Taik Persons (Berliini, 2016). Lis\u00e4ksi h\u00e4nen teoksiaan on ollut esill\u00e4 useissa ryhm\u00e4n\u00e4yttelyiss\u00e4 Euroopassa.
\nItsen\u00e4isen taiteellisen ty\u00f6skentelyns\u00e4 lis\u00e4ksi Koljonen on my\u00f6s taiteilijaryhm\u00e4 Maanantai Kollektiivin j\u00e4sen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

TAMMIKUU<\/h4>\n

Kira Leskinen: Morri\u00f1a<\/strong>
\nMikko Haiko: Solar<\/strong>
\n6.-29.1. 2018<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/a>Kuva: Kira Leskinen<\/h4>\n

Kira Leskisen n\u00e4yttely Morri\u00f1a koostuu tasoskannerilla luodusta teoskokonaisuudesta. Kuvien raakamateriaalina on k\u00e4ytetty papereita ja pahveja, joista leikatuilla ja revityill\u00e4 muodoilla Leskinen on luonnostellut kuvat skannerin lasitasolle.<\/h4>\n

Valokuvakeskus Nykyajassa esill\u00e4 olevassa n\u00e4yttelykokonaisuudessa intensiiviset v\u00e4rit rinnastuvat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa my\u00f6s Leskisen mustavalkoisiin teoksiin.
\nTeossarjan ilmaisulliset vaikutteet ammentavat niin 1920-luvun varhaisista valokuvallisista abstraktioista kuin modernin abstraktin maalaustaiteen pioneerien Ellsworth Kellyn ja Carmen Herreran yksinkertaisen iskev\u00e4st\u00e4 v\u00e4ri- ja muotokielest\u00e4.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn keski\u00f6ss\u00e4 on taiteilijan kiinnostus siihen, miten hiljaisuuden, toiston, rytmin ja improvisaation k\u00e4sitteet taipuvat kuvalliseen muotoon.<\/h4>\n

Kira Leskinen (s. 1987) on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija. Ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n h\u00e4n liikkuu abstraktin ilmaisun \u00e4\u00e4rell\u00e4, painottaen teoksissaan v\u00e4rin, muodon ja \u00e4\u00e4nen v\u00e4list\u00e4 suhdetta.
\nTaiteilijan ty\u00f6skentely\u00e4 n\u00e4yttelyn valmistamiseksi on tukenut Taiteen edist\u00e4miskeskus\/Kuvataiteen n\u00e4ytt\u00f6apurahalautakunta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/a>Kuva: Mikko Haiko<\/h4>\n

Solar -on kuvasarja, joka tutkii maiseman ja olemassaolon kokemista sek\u00e4 kaaoksen k\u00e4sitett\u00e4.
\n<\/span><\/h4>\n

Haiko n\u00e4kee maiseman heijastuksena, peilin\u00e4 meist\u00e4 itsest\u00e4mme ja ihmisyydest\u00e4. Maiseman kuvaaminen on rituaali, jonka kautta h\u00e4n hakee hiljentymist\u00e4 ja yhteytt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4.
\n
\n<\/em><\/strong>Valokuvani ovat tallenteita matkoilta syrj\u00e4seuduille ja k\u00e4sittelev\u00e4t lis\u00e4ksi sattuman ja ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden teemaa. Altistan negatiivit kuvaamisen j\u00e4lkeen auringonvalolle, ja valo, joka tekee maiseman n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s tuhoaa sen.<\/em><\/span><\/h4>\n

Metodini pohjautuu hallinnasta luopumisen ajatukselle. Tutkin visuaalisesti kaaoksen k\u00e4sitett\u00e4. Tuhon kautta syntyy uudenlainen n\u00e4kym\u00e4, maisema abstrahoituu. Virheest\u00e4 tulee teoksen olennainen osa.\u00a0Surrealistit k\u00e4yttiv\u00e4t sattumaa keinonaan tuoda toisenlainen todellisuus esiin t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen kokemusta maailmasta. Kuvani voikin n\u00e4hd\u00e4 kuvaavan olemassaolon kokemusta, emme koskaan kohtaa maailmaa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sellaisenaan vaan aina oman kokemuksemme, ajatuksemme ja tunteemme kautta.<\/em><\/h4>\n

<\/h4>\n

JOULUKUU<\/h4>\n

4X<\/strong><\/h4>\n

Kantola \u2013 Koskialho \u2013 Nuutinen \u2013 Talvitie
\n<\/strong>Majaoja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ryhm\u00e4n\u00e4yttely \u201dSuomi100 \u2013 Pirkanmaa eilen ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d<\/em><\/h4>\n

2.\u201323.12.2017<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

4X on nelj\u00e4n erilaisen valokuvaajan kohtaaminen. 4X esittelee muun muassa Kalevalan uustulkintaa, Keskustorin tarinoita, Puntalan punk-henke\u00e4 ja Tamperetta Maikki Kantolan, Tuomas Koskialhon, Petri Nuutisen ja Laura Talvitien projektien valossa. Tamperelainen Majaoja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 valitsi heid\u00e4t n\u00e4yttelyyns\u00e4 \u201dSuomi100 \u2013 Pirkanmaa eilen ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d vuoden 2016 apurahojen saajien joukosta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Lehdist\u00f6kuvat:
\n<\/strong>Nykyaika, vt. toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, director.nykyaika (at) backlight.fi, p. 050 512\u00a06911<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyajalla on n\u00e4yttelytilaa kahdessa kerroksessa Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Gallerioiden ohella Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen k\u00e4sikirjasto ja kuukauden kuva -sein\u00e4. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy on maksuton.<\/h4>\n

<\/h4>\n

MARRASKUU<\/h4>\n

Kukka-Maria Rosenlund: Inner Manual Distortion<\/strong><\/h4>\n

Kaisa Karhu: Tunteiden kasvio\/ Herbarium of Emotions<\/strong><\/h4>\n

4.\u201327.11.2017<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Kukka-Maria Rosenlundin n\u00e4yttely k\u00e4sittelee aikaa ja muutosta. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt vanhassa sukutalossa ja sen puutarhassa, jonka historiaan liittyy yli viiden sukupolven mittainen aikajana. Yksi n\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 olevasta teossarjasta kertoo talon ullakolta l\u00f6ytyneest\u00e4 50-vuotta vanhasta kasviosta. Kansioon ker\u00e4tyt kasvit olivat jo hajonneet, mutta paperiarkkeihin oli j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle kukkien j\u00e4lki\u00e4 fotogrammeina.<\/h4>\n

N\u00e4yttely kertoo pyrkimyksest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyhetke\u00e4 erilaisten menneisyyden j\u00e4tt\u00e4mien j\u00e4lkien kautta, kuinka aika ja luonto j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t olemassa olostaan j\u00e4ljen.<\/h4>\n

Kukka-Maria Rosenlund (s.1987) on Tampereelta l\u00e4ht\u00f6isin oleva kuvataiteilija. H\u00e4n asuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4 sek\u00e4 Nokian Tottij\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4n on valmistunut Turun Taideakatemiasta kuvataiteilijaksi vuonna 2014 ja viimeistelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valokuvataiteen maisteriopintojaan Aalto-yliopistossa Helsingiss\u00e4.<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Alakerran galleriassa on Tunteiden kasvio; Kaisa Karhu on kuihduttanut kukkia, repinyt niit\u00e4 osiksi ja liimannut niit\u00e4 uudelleen kokoon. Performatiivisen teon j\u00e4lkeen h\u00e4n on valokuvannut ne mukaillen still-life ja vanitas -kuvien perinnett\u00e4 luoden estetisoidun lopputuloksen. Karhu valitsi kukat uhreikseen niiden viattomuuden takia. Kaisa Karhu (s.1984) asuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4. Tunteiden kasvio oli esill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Lahdessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 ja nyt esill\u00e4 oleva saman niminen kokonaisuus jatkaa aihetta luoden uuden kokonaisuuden.<\/h4>\n

LOKAKUU<\/h4>\n

Jaana Tyrmi: Vokologisia tutkimuksia <\/strong><\/h4>\n

Terhi Asumaniemi & Toni Lahtinen: Luontorunoja<\/strong><\/h4>\n

7.\u201330.10.2017<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Tamperelainen Jaana Tyrmi<\/strong> (s. 1970) toimii sek\u00e4 vokologina ett\u00e4 valokuvataiteilijana. Katutasossa lokakuussa esill\u00e4 oleva n\u00e4yttely tunnusteleekin tieteen ja taiteen v\u00e4lisi\u00e4 rajapintoja. Vokologia tutkii ja harjoittaa ihmis\u00e4\u00e4nt\u00e4. Parhaillaan Tyrmi tekee v\u00e4it\u00f6sty\u00f6t\u00e4, joka sijoittuu monitieteiseen puheen ja \u00e4\u00e4nenharjoittamisen alan tutkimukseen Tampereen yliopistossa. Tutkimusmateriaalin ja taiteen vuorovaikutuksessa Tyrmin kuville kehittyy uusi tulkinta.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn kuvissa yhdistyy vanha, syanotypia- eli sinikopiotekniikka sek\u00e4 uudempi magneettiresonaatio (MRI) kuvantamisen tekniikka. Vuorovaikutteiset teokset koostuvat 16 muotokuvasta, jotka on rytmitetty kolmeen osaan. Teosten alla on \u00e4\u00e4nil\u00e4hde, jota painamalla kuulee MR-tekniikalla kuvannetun vokaalin tai konsonantin. N\u00e4in katsojaa osallistamalla kuvista viri\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nteiden kuoro, \u00e4\u00e4nteist\u00e4 sanoja, sanoista lause. Analyysin osista kehittyy synteesi.<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Alakerran galleriassa Luontorunoja -n\u00e4yttely yhdist\u00e4\u00e4 sana- ja valokuvataidetta. Terhi Asumaniemen valokuvat rakentavat Toni Lahtisen runojen kokonaiskerrontaa visuaalisina elementtein\u00e4 ja tukevat ett\u00e4 haastavat tuomalla siihen uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja merkityksi\u00e4.<\/h4>\n

Toni Lahtinen on tamperelainen kirjallisuudentutkija ja -opettaja. Tamperelainen Terhi Asumaniemi ty\u00f6skentelee valokuvataiteilijana.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Backlight -valokuvatapahtuma:<\/strong><\/h4>\n

Riina Rinne (Suomi) ja Delphine Schacher (Sveitsi)<\/strong><\/h4>\n

9.9.\u20132.10.2017<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Talous- ja diplomatiakeskuksistaan tunnetussa Genevess\u00e4 majoitettiin satoja italialaisia kausity\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 v\u00e4liaikaisiin\u00a0 l\u00e4hi\u00f6parakkeihin 1960-luvulla. Se mink\u00e4 piti olla v\u00e4liaikaista, on j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4ksi ja nykyisin 12 parakissa asuu italialaisten lis\u00e4ksi muualta Euroopasta ja Afrikasta tulleita miehi\u00e4. Bois des Fr\u00e8res<\/em> -sarjan muotokuvat miehist\u00e4 vain 10 neli\u00f6n parakeissaan ja heid\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n Rhone-joen \u00e4\u00e4rell\u00e4, kuvaavat ihmisten \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 kyky\u00e4 sopeutua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa marginaalista.
\nSveitsil\u00e4inen Delphine Schacher (s. 1981) on valmistunut valokuvaajaksi arvostetusta Veveyn valokuvakoulusta vuonna 2014.<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

alone together<\/em> on Riina Rinteen valokuvasarja, joka on kuvattu Tampereen Hipposkyl\u00e4ss\u00e4, johon on vuosien kuluessa kehittynyt tiivis yhteis\u00f6. Alueen tyypillinen asukas on noin 60-vuotias yksin\u00e4inen mies, jolla on p\u00e4ihde- tai mielenterveysongelmia. Kun viina menee kaiken edelle, ty\u00f6, koti ja perhe j\u00e4\u00e4v\u00e4t toiseksi. \u201dAlkoholisti ei ajattele muuta kuin viinaa: mist\u00e4 sit\u00e4 saa, kuinka paljon sit\u00e4 voi saada ja kauanko sill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Kaikki el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mitataan viinassa\u201d, sanoo Hannu, 65-vuotias alkoholisti ja Hipposkyl\u00e4n asukas.<\/h4>\n

Riina Rinne (s. 1991) on suomalainen kuvajournalisti ja dokumentaristi. Rinne on palkittu Vuoden Kuvajournalismi 2016 ja College Photographer of the Year 2016 -kilpailuissa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

TADA Pop-up n\u00e4yttely\u00a0 30.8.- 4.9.2017<\/h4>\n

Simo Kaarsalo: Muutoskuvia<\/strong><\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Nykyajan galleriassa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 kuuden p\u00e4iv\u00e4n ajan Simo Kaarsalon Muutoskuvia -n\u00e4yttely, jossa ajan henki kohtaa paikan hengen.
\nSimo Kaarsalo (s.1961)\u00a0<\/em>on tamperelainen arkkitehti.\u00a0N\u00e4yttely on osa TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa 25.8.-1.9.<\/h4>\n

Simo Kaarsalo on tavattavissa Nykyajassa n\u00e4yttelyns\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 aukiolop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskiviikkona\u00a030.8.2017 klo 16.00-18.00.
\n<\/strong>Lis\u00e4tietoja TADA viikon ohjelmasta: http:\/\/www.tadaweek.com\/ohjelma\/<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 25.7.2017<\/h4>\n

Elokuun n\u00e4yttelyt 5. \u2013 28.8.2017<\/strong><\/h4>\n

Oheisohjelma: <\/strong>Viivi Niemisen taiteilijatapaaminen to 10.8. klo 17 (Tapahtumien Y\u00f6)<\/h4>\n

Viivi Nieminen: 24\/25<\/strong>
\nNykyajan katutason galleriassa Viivi Niemisen n\u00e4yttely 24\/25 tarkastelee, mill\u00e4 tavoin p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 kellon siirt\u00e4misest\u00e4 johtuva \u201dliikkuva aika\u201d vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6n kokemiseen ja havainnointiin.<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

\u201cKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 suoritin Saksassa taiteilijaresidenssiss\u00e4 aikakokeen, jossa siirsin joka p\u00e4iv\u00e4 kelloa tunnin taaksep\u00e4in. Kellon siirt\u00e4misest\u00e4 huolimatta pidin yll\u00e4 rutiineja, jotka toistuivat samaan aikaan her\u00e4\u00e4misajankohdasta laskettuna. Koska koevuorokauteni kesti aina 25 tuntia, koin rutiinit ja ymp\u00e4rist\u00f6n joka kerta uudesta aikaperspektiivist\u00e4. Esimerkiksi rantak\u00e4vely, jonka tein 2 tuntia her\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen, osui kalenterivuorokauden jokaiselle 24 tunnille.<\/em><\/h4>\n

Suorittamani rutiinit olivat taiteellisia, teoreettisia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4. Kuvasin ikkunan takana avautuvan maiseman, etsin rantak\u00e4velylt\u00e4 rei\u00e4llisen kiven, l\u00e4hetin kuvallisen s\u00e4hk\u00f6postitervehdyksen, luin aikaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta ja pidin vireystilaa koskevista havainnoista muistikirjaa. Jokaisesta rutiinista muodostui kokeen aikana 24 versiota, yksi kullekin koep\u00e4iv\u00e4lle.<\/em><\/h4>\n

Halusin kokea, miten kellon siirt\u00e4misest\u00e4 johtuva vuorokauden venyminen, pime\u00e4\u00e4n aikaan ty\u00f6skentely ja tavanomaisten aikataulujen ulkopuolella el\u00e4minen vaikuttavat havainnointiherkkyyteen ja mielialaan sek\u00e4 mill\u00e4 tavoin ne heijastuvat toistamissani yksinkertaisissa teht\u00e4viss\u00e4.<\/em><\/h4>\n

Aikakoe kesti 24 koevuorokautta, eli 25 kalenterivuorokautta. Kokeen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 olin j\u00e4lleen oikeassa kellonajassa, mutta menett\u00e4nyt yhden kalenterivuorokauden. N\u00e4yttely 24\/25 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valokuvia, piirustuksia, videon, tekstej\u00e4 ja objekteja<\/em>\u201d, Viivi Nieminen kertoo.<\/h4>\n

Viivi Nieminen (s. 1980) on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija, joka on kiinnostunut muistin muokkautuvuudesta ja todellisuuskokemuksen subjektiivisuudesta. N\u00e4yttelyn tekoa ovat tukeneet Svenska kulturfonden, Taiteen edist\u00e4miskeskus ja K\u00fcnstlerhaus Lukas.<\/h4>\n

Lis\u00e4tiedot: viivi.nieminen (a) gmail.com<\/em><\/h4>\n

Taiteilijatapaaminen to 10.8. klo 17-18 <\/strong><\/h4>\n

Tapahtumien Y\u00f6h\u00f6n on hyv\u00e4 viritt\u00e4yty\u00e4 Viivi Niemisen taiteilijatapaamisessa. H\u00e4n esittelee n\u00e4yttelyns\u00e4 ja keskustelee yleis\u00f6n kanssa gallerian viimeisen\u00e4 aukiolotuntina klo 17-18.<\/h4>\n

Hans Viebrock: Outoja hedelmi\u00e4<\/strong><\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Samaan aikaan alakerrassa esill\u00e4 olevassa Outoja hedelmi\u00e4 -projektissa keskeist\u00e4 on alati jatkuvan ty\u00f6skentelyn idea. Tamperelainen Hans Viebrock (s. 1962) seuraa valitsemiaan kohteita ja niihin kohdistuvia muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja eri vuodenaikoina. H\u00e4nen valokuvateostensa keskeinen ajatus on vieraantuneiden alueiden ja tunnelmien etsiminen. Projektin tarkastelun kohteena on usein olleet Tampereen ja sen l\u00e4hialueiden autioituneet teollisuus- ja asuinalueet, joten sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n se on omalta osaltaan luonut n\u00e4k\u00f6kulmaa alueen teollisuuden historiaan sek\u00e4 eri kaupunginosien paikallishistoriaan. Viebrock on ty\u00f6st\u00e4nyt ja esitt\u00e4nyt Outoja hedelmi\u00e4 -projektiaan vuodesta 2012 l\u00e4htien, joten t\u00e4m\u00e4nhetkinen kuvallinen kokonaisuus on hyvin laaja ja projektin eri n\u00e4yttelyt voivat olla sis\u00e4ll\u00f6ilt\u00e4\u00e4n hyvinkin erilaisia. Kaikki Nykyajassa nyt esill\u00e4 olevat teokset ovat valmistuneet vuonna 2017 eik\u00e4 kokonaisuutta ole aikaisemmin esitetty Tampereella.<\/h4>\n

Lis\u00e4tiedot: hansvie (a) hotmail.com<\/em><\/h4>\n

Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere<\/em><\/strong><\/h4>\n

Gallerian puh. 050 441 2040<\/em><\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 29.6.2017<\/h4>\n

Mansikkapaikka<\/strong><\/h4>\n

Kes\u00e4myyntin\u00e4yttely Nykyajassa, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

8. \u2013 31.7.2017<\/h4>\n

Hein\u00e4kuussa kannattaa k\u00e4yd\u00e4 Nykyajan kautta hankkimassa valokuva lahjaksi, kes\u00e4juhliin tai vaikka jo joulukiireit\u00e4 v\u00e4ltellen. Myynniss\u00e4 on kehystettyj\u00e4 valokuvia, vedoksia, kortteja ja kirjoja kaikissa hintaluokissa moneen makuun sek\u00e4 erikokoisina.<\/h4>\n

Mansikkapaikka -n\u00e4yttelyss\u00e4 on mukana 15 Valokuvakeskus Nykyaika ry:n j\u00e4sentaiteilijaa. Joka p\u00e4iv\u00e4 ryhm\u00e4n taiteilijoita on paikalla esittelem\u00e4ss\u00e4 teoksia, ja heilt\u00e4 voi ostaa teoksen mukaansa \u2013 ryhm\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4 uusilla teoksilla aina myytyjen tilalle. Ostoksensa saa mukaansa heti, eik\u00e4 vasta n\u00e4yttelyn viimeinen p\u00e4iv\u00e4. Valokuva on hyv\u00e4 hankinta lahjaksi taikka sijoituskohteeksi. Matkamuistona se on laadukas valinta \u2013 ja helppo kuljettaa! Tule poimimaan omasi!<\/h4>\n

Mansikkapaikka-ryhm\u00e4n muodostavat: Lauri Dammert, Laura Happo, Eijaa Heikkinen, Tina Jokitalo, Riitta J\u00e4rvel\u00e4, Sini Kallio, Mirja Paljakka, Tiina Riutta, Saara Sillanp\u00e4\u00e4, Merja Tanhua, Marja-Liisa Torniainen, Jaana Tyrmi, Risto Vainio, Hans Viebrock ja Antti Yrj\u00f6nen. <\/em><\/strong><\/h4>\n

Lehdist\u00f6kuvapyynn\u00f6t kes\u00e4ll\u00e4: galleria.nykyaika(at) backlight.fi tai suoraan tekij\u00e4lt\u00e4. Linkit j\u00e4senist\u00f6n www-sivuille l\u00f6yd\u00e4t T\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/a>.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyajan n\u00e4yttelyt syyskaudella 2017<\/h4>\n

Syyskaudella 2017 \u2013 hein\u00e4kuusta jouluun \u2013 Valokuvakeskus Nykyajassa on 10 n\u00e4yttely\u00e4, 24 tekij\u00e4n voimin.<\/h4>\n

Hein\u00e4kuussa Nykyajassa on myyntin\u00e4yttely, josta teokset saa mukaansa saman tein. T\u00e4ll\u00e4 toivomme palvelevamme erityisesti kes\u00e4turisteja, jotka lomailevat kauniissa kaupungissamme.<\/h4>\n

Syksyn p\u00e4\u00e4tapahtumamme on Backlight Photo Festival, joka juhlii 30-vuotista olemassaoloaan. Nykyajassa on esill\u00e4 kaksi festivaalin 22 taiteilijasta; muut gallerian\u00e4yttelyt ovat esill\u00e4 viereisess\u00e4 Koppelossa, Rongassa ja Vapriikissa. P\u00e4\u00e4yhteisty\u00f6kumppanimme, Tampereen taidemuseo, esittelee 18 valokuvataiteilijaa ulkomailta ja Suomesta.<\/h4>\n

Suomi100-juhlavuoden Nykyajassa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Majaoja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n valokuvan\u00e4yttely, jossa esill\u00e4 nelj\u00e4 viime vuonna s\u00e4\u00e4ti\u00f6n apurahan saanutta taiteilijaa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 22.5.2017<\/h4>\n

Marja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus: <\/strong><\/h4>\n

No Man Is an Island \u2013 We Are Interconnected <\/strong><\/h4>\n

Kes\u00e4kuun n\u00e4yttely 3.6.- 3.7.2017<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n


\n\"\"<\/strong>Marja-Liisa Torniaisen kuvien malleina loistavat vastaanottokeskuksen asukkaat. Esille p\u00e4\u00e4tyneiss\u00e4 teoksissa huomattavan suuri rooli on lapsilla. N\u00e4yttely\u00e4 voikin luonnehtia puheenvuorona perheiden yhdist\u00e4misen puolesta. Mukana on TV-monitorilla my\u00f6s asukkaiden itsens\u00e4 ottamia valokuvia.<\/h4>\n

Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiskunta ja koko luomakunta on orgaaninen kokonaisuus, on John Donnen tekstin viesti: jos vahingoitamme luontoa tai l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, vahingoitamme aina samalla my\u00f6s itse\u00e4mme. Ihmisten yhteys toisiinsa luo el\u00e4v\u00e4n verkoston v\u00e4lillemme. T\u00e4m\u00e4 sidos n\u00e4kyy ihmist\u00e4 kuvaavassa teoksessa, on se sitten milt\u00e4 aikakaudelta tahansa.
\nMarja-Liisa Torniaisen valokuvan\u00e4yttely on tehty yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaiden kanssa osana Tampereen yliopiston Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus \u2013 Making Spaces of Justice across East-West Divide<\/a> -projektia, jota on tukenut Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/h4>\n

Marja-Liisa Torniainen<\/a> (s. 1953) asuu ja ty\u00f6skentelee Tampereen Ateljeetalossa. H\u00e4n on valokuvaava taidemaalari ja vapaa kirjoittaja, joka on opiskellut mm. Lahden Taideinstituutissa ja TAMK:ssa.<\/h4>\n

Oheisohjelmat<\/strong><\/h4>\n


\n* Sunnuntai 11.6.\"\"
\n12.30 N\u00e4yttelyn lyhyt esittely
\n13.00-14.30 Paneelikeskustelu
\n<\/strong>TAIDE, TIEDE JA MY\u00d6T\u00c4TUNNON POLITIIKKA
\nOsallistujat:
\nTampereen yliopisto: tutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
\nKaupin vastaanottokeskus: varajohtaja Tommi Helevirta<\/h4>\n

ja asukkaat Asmahan Kazem ja Ali Ghazi Al-Saaidi
\nTampereen kaupunginvaltuusto: Noora Tapio
\nTampereen taiteilijaseura: Raman Hussain
\nModeraattoreina toimivat taiteilijat Anne Lehtel\u00e4 ja Marja-Liisa Torniainen
\nKielin\u00e4: suomi ja englanti<\/h4>\n

* \u00c4\u00e4niteosty\u00f6paja<\/strong> n\u00e4yttelyn teemaan liittyv\u00e4n John Donnen tekstin No Man Is An Island pohjalta. Ty\u00f6skentelyp\u00e4ivist\u00e4 sovitaan yhdess\u00e4 osallistujien kanssa. Teos tulee jatkossa kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyn mukana. Ne, jotka haluaisivat kuvauttaa itsens\u00e4 seuraavaan n\u00e4yttelykokonaisuuteen, voivat my\u00f6s ilmoittautua s\u00e4hk\u00f6postilla galleria.nykyaika@backlight.fi<\/a><\/h4>\n

Linkkivinkit:
\n<\/strong>http:\/\/marjatorniainen.net\/<\/h4>\n

Making Spaces of Justice Across the East-West Divide: https:\/\/blogs.uta.fi\/spacesofjustice\/rationale\/<\/h4>\n

<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Marja-Liisa Torniainen marjatorniainen@gmail.com, puh. 045 120 9453<\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 27.4.2017<\/h4>\n

Touko Hujanen: Uuden Maan Sanomat
\n<\/strong>Toukokuun n\u00e4yttely 6. \u2013 29.5.2017<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Toukokuussa gallerian k\u00e4vij\u00e4t voivat tulla kuvajournalisti Touko Hujasen mukaan tekem\u00e4\u00e4n reportaasia tai tarjota itse\u00e4\u00e4n Uuden Maan Sanomien juttuaiheiksi.<\/h4>\n

Toukokuussa esill\u00e4 oleva Uuden Maan Sanomat -n\u00e4yttely on tekij\u00e4ns\u00e4 kokonaisteos; valokuvan\u00e4yttely ja paikallislehti. Hujanen muuttaa valokuvakeskuksen n\u00e4yttelytilan paikallislehden toimitukseksi. Taitelija asuu galleriassa ja tekee sielt\u00e4 k\u00e4sin ”paikallislehte\u00e4”. T\u00e4ll\u00e4 metodilla n\u00e4yttelyn alussa valmiina olevan kolmen kokonaisuuden lis\u00e4ksi galleriatilaan valmistuu kuukauden aikana uusi kuvasarja ja pop up -sanomalehtiteos.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Uuden Maan Sanomat -projektin taustaa<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Sanomalehtiteos Uuden Maan Sanomat muodostuu sattumanvaraisuus-periaatteella tehdyist\u00e4 matkoista Suomessa. Vuonna 2014 Touko Hujanen matkusti nelj\u00e4 kuukautta omassa kotikaupungissaan ja sen mp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Uudellamaalla. Vuonna 2015 Hujanen ajoi ymp\u00e4ri Suomea kiert\u00e4en ajankohtaisia tapahtumia. Syksyll\u00e4 2014 lanseerattu ensimm\u00e4inen Uuden Maan Sanomat -lehti rikkoi joukkorahoitusenn\u00e4tyksen Suomessa. Kerran vuodessa ilmestyv\u00e4 sanomalehti on 500 kappaleen rajattu painos. Jokainen lehti on signeerattu ja tulee kartonkilaatikossa. Lehti painetaan perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4 Glasgow’ssa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tekij\u00e4st\u00e4<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Touko Hujanen (s. 1986) on reportaasiin erikoistunut kuvajournalisti, joka on valmistunut maisteriksi v. 2012 Tampereen yliopistosta. H\u00e4net on palkittu mm. Vuoden lehtikuvaajana (2011) ja Vuoden nuorena lehtikuvaajana (2009). Uuden Maan Sanomien lis\u00e4ksi h\u00e4nen pitk\u00e4kestoiset kuvareportaasinsa ovat k\u00e4sitelleet muun muassa Kolumbian sis\u00e4llissotaa, joulupukkia ja Nevadan autiomaata. Hujanen ty\u00f6skentelee mm. The New York Timesille ja Raymondille sek\u00e4 vet\u00e4\u00e4 kuvajournalistien 11-kollektiivia ja suunnittelee julkaisuja.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Oheisohjelma<\/strong>
\nYleis\u00f6kierroksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n keskiviikkona 17.5. ja torstaina 18.5 klo 13-14. N\u00e4iden aikojen lis\u00e4ksi Hujasta voi tavata gallerialla muinakin ajankohtina; aina kun tekij\u00e4 ei ole jutun per\u00e4ss\u00e4 muualla. Ole yhteyksiss\u00e4 ja tarjoa visuaaliselle journalistille uutta materiaalia!
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere<\/em><\/strong><\/h4>\n

Gallerian puh. 050 441 2040<\/em><\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Linkkivinkit: <\/strong><\/h4>\n

www.uudenmaansanomat.com<\/h4>\n

www.toukohujanen.com<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Touko Hujanen, puh. 050 514 8579, toukohujanen (at) gmail.com<\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

<\/h4>\n

BACKLIGHT TIEDOTE 22.3.2017<\/h4>\n

Backlight Photo Festival taiteilijavalinnat. Lataa tiedote t\u00e4st\u00e4: TIEDOTE 22.03.2017<\/a><\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 21.3.2017<\/h4>\n

<\/h4>\n

Huhtikuun n\u00e4yttelyt 1. \u2013 30.4.2017<\/strong><\/h4>\n

Oheisohjelma: Laura Nissisen luento n\u00e4yttelyn ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lauantai 1.4.<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

<\/h4>\n

Huhtikuussa Nykyajassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kahden eri n\u00e4yttelyn voimin kokeilevaa valokuvamateriaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Laura Nissinen: This One\u2019s For You, Andy <\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Katutasossa Laura Nissisen This One\u2019s For You, Andy<\/em> on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille. Ajatus pissasta kehitteen\u00e4 on saanut alkunsa tutkimuksesta, jonka mukaan virtsa on kilpailukykyinen ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen vaihtoehto teollisille lannoitteille.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tekij\u00e4\u00e4 kiehtoi my\u00f6s Andy Warholin teossarja Oxidation Paintings, jonka Warhol teki pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n pissaamaan kuparimaalilla p\u00e4\u00e4llystettyjen maalaustensa p\u00e4\u00e4lle. Warholin teosten kuviot syntyiv\u00e4t maalin muuttaessa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 kohdissa, joissa se altistui pH-arvoltaan happamalle virtsalle. Periaate on sama kuin Nissisen kuvissa, joissa kierr\u00e4tettyjen mustavalkoisten valokuvafilmien ja -paperien kemikaalit reagoivat virtsan happoihin tuottaen erilaisia v\u00e4rej\u00e4 virtsan laadusta ja kehitysajasta riippuen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 Ty\u00f6skentelyss\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ekologisuus, kokeellisuus ja valokuvauksen normien kyseenalaistaminen. Teosten tuottaminen kehon avulla on vastoin perinteist\u00e4 valokuva-ajattelua, jossa kuvat tehd\u00e4\u00e4n kameran avulla ja negatiiveihin kosketaan k\u00e4det valkoisiin k\u00e4sineisiin verhottuina, sanoo Nissinen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Laura Nissinen (s. 1975) on helsinkil\u00e4inen valokuvaaja ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. N\u00e4yttely on saanut tukea Taiteen edist\u00e4miskeskukselta, ja se on osa Nissisen tekeill\u00e4 olevaa \u201cAbstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa\u201d -aiheista v\u00e4it\u00f6skirjaa Aalto-yliopistolle.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Unski Antti Immonen: Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Samaan aikaan Nykyajan alakerrassa Antti Immonen visualisoi h\u00e4pe\u00e4n kokemusta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

\u2013 Taiteessani en pyri n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeaa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tapaa olla, vaan pikemminkin toteamaan ja pohtimaan asioita. N\u00e4iss\u00e4 teoksissa olen miettinyt, kuinka h\u00e4pe\u00e4 on esiintynyt eri sukupolvilla ja kuinka se siirtyy eteenp\u00e4in ja muuttaa muotoaan. K\u00e4yt\u00e4mme leimaavia stereotypioita ja sosiaalisia normeja, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 ihmisin\u00e4 ja aiheuttavat h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja syyllisyyden tunteita. Haluamme piiloutua n\u00e4iden asioiden taakse. H\u00e4pe\u00e4mmek\u00f6 itse\u00e4mme ja historiaa sek\u00e4 todellisuutta, joka ei ehk\u00e4 olekaan aivan sellainen, mit\u00e4 kuvittelemme, Immonen kertoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/em> -n\u00e4yttelyn teokset ovat valokuvapohjaisia pigmenttitulosteita paperille, joita taiteilija on jatkok\u00e4sitellyt piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, maalaamalla ja rutistelemalla paperia. Lopuksi h\u00e4n on viel\u00e4 kuvannut syntyneen ty\u00f6n uudelleen ja viimeistellyt tulosteen piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen pintaan.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Unski Antti Immonen (s.1981) on kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemiasta (2015) ja kuvataiteilija Taidekoulu Maasta (2011). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n ty\u00f6skentelee Musta Sorsa miestutkimus- ja yhteis\u00f6taidehankkeessa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Saaren kartanon residenssiss\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Oheisohjelmat<\/strong>
\nLauantai 1.4. klo 13 Luento\u00a0\u201cAbstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa\u201d<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Tunnin mittainen luento esittelee suomalaisen valokuva-abstraktion historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4.
\nLuennolla kerrotaan muun muassa mink\u00e4laisen vastaanoton 1960\u20131970 -luvuilla toimineen tamperelais-toijalalaisen valokuvataiteilijaryhm\u00e4 Fotograafikoiden kokeelliset teokset aikanaan saivat.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taidesuunnistus 22.-23.4. klo 11-17<\/strong><\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Olemme mukana Taidesuunnistuksessa. Laura Nissisen ja Unski Antti Immosen n\u00e4yttelyt ovat avoinna Taidesuunnistuksessa poikkeusaukioloin klo 11-17 (kohdenro 97). Suunnistuksen ajaksi k\u00e4sikirjastomme muuntuu kuvataiteilija Saara Sillanp\u00e4\u00e4n ty\u00f6pisteeksi (kohdenro 82).<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere<\/em><\/strong><\/h4>\n

Gallerian puh. 050 441 2040<\/em><\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Laura Nissinen, p. 040 5288 574, laura.nissinen (at) aalto.fi<\/h4>\n

Unski Antti Immonen, p. 040 4155 304, unskii (at) hotmail.com<\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 28.2.2017<\/h4>\n

<\/h4>\n

Happy Ending – Allonen, Reenkola, Saari
\n<\/strong><\/h4>\n

Maaliskuun n\u00e4yttely 4. \u2013 27.3.2017<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h1>\n

Maaliskussa 4. \u2013 27.3.2017 n\u00e4yttelyn\u00e4 Tampereen ammattikorkeakoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputy\u00f6n\u00e4yttely Happy Ending. Nykyajan molemmissa kerroksissa esitt\u00e4ytyy kolmen valmistuvan kuvataiteilijan valokuva- ja videoteoksia:<\/h4>\n

Miska Allosen<\/strong> (s. 1993, Orimattila) valokuvasarjassa \u201dKultainen kosketus\u201d pienoismaailmat koostuvat installaatioista ja valokuvista, jossa Allonen k\u00e4sittelee toden ja abstraktin rajapintaa.<\/h4>\n

Peppi Reenkolan<\/strong> (s. 1992, Helsinki) installaatio ”Superme” on taiteilijan pyrkimys muokata itsest\u00e4\u00e4n superihminen. Teoksen keskeiseksi teemaksi nousee prosessin ristiriitaisuus ja identiteetin rakentuminen.<\/h4>\n

Sanni Saari<\/strong> (s. 1990, Rauma) tekee \u00e4\u00e4ni- ja videoinstallaatiossaan tutkimusmatkaa tuntemattomaan sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4. ”Passing Waves\u201d teoskokonaisuus sijaitsee Nykyajan alakerrassa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tampereen ammattikorkeakoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 valmistuvien 19 Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputy\u00f6n\u00e4yttely Happy Ending jakautuu Valokuvakeskus Nykyaikaan, Taidekeskus M\u00e4ltinrantaan ja Galleria Rajatilaan.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Oheisohjelma: <\/strong>Julkinen taidekritiikki ma 13.3. klo 10.30 <\/strong>
\nMaaliskuun oheisohjelmana on julkinen taidekritiikki. Yleis\u00f6ll\u00e4 on loistava mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4, millainen on kritiikkikeskustelu, jota kuvataideopiskelijat saavat koulutuksessaan. Valmistuvat kuvataiteilijat kuulevat opettajien, toisten kuvataiteilijoiden ja kuvataideinstituution edustajan kommentteja n\u00e4yttelyst\u00e4\u00e4n Nykyajassa maanantaina 13.3. klo 10.30. Tilaisuus on kaikille avoin, kesto noin 1,5 tuntia.
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere<\/em><\/strong><\/h4>\n

Gallerian puh. 050 441 2040<\/em><\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/h4>\n

Happy Ending -sivusto: http:\/\/happyending2017tamk.com\/info\/<\/a><\/h4>\n

\u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013<\/strong><\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 25.1.2017<\/h4>\n

<\/h4>\n

Helmikuun n\u00e4yttelyt 4. \u2013 27.2.2017 <\/strong><\/h4>\n

Oheisohjelma: taiteilijaesittely ma 27.2. klo 17<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Helmikuussa esill\u00e4 on vuoden 2016 Fotofinlandia -ehdokas Martti Matilainen ja Oulunsalo Soi Vuoden Kuvataiteilija 2016, Santeri Sarkola. Molemmat n\u00e4yttelyt pyrkiv\u00e4t visualisoimaan tunteita ja tunnelmia.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Martti Matilainen: Mun Stadi<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyajan katutason galleriassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Martti Matilaisen muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden Helsingist\u00e4. Matilainen yhdist\u00e4\u00e4 vanhoja ja uusia valokuvia kollaasitekniikalla. Taiteilijan teoksissa vuosikymmenet sekoittuvat ja menneisyyden muistot nousevat esiin unenomaisina kuvina ja tunnelmina.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Martti<\/p>\n

\u2013 Mun Stadi -teossarja perustuu omiin muistoihini ja kokemuksiini Helsingist\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 Kallion ja Kaivopuiston alueilla. Synnyin ja asuin 34 ensimm\u00e4ist\u00e4 vuottani Helsingiss\u00e4. 1950- ja 60- lapsuuteni muistikuvat liittyv\u00e4t usein korkeiden kerrostalojen h\u00e4m\u00e4riin ja ahtaisiin sis\u00e4pihoihin. Ne olivat yleens\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja varsinkin lapsia. Pihat olivat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 ja sokkeloisia paikkoja, joita matalat aidat usein erottivat \u201dvihollispihoista\u201d. Pihat ja n\u00e4yttelyn muut Helsinki aiheet oli er\u00e4s osa mun Stadia, joiden tunnelmia olen yritt\u00e4nyt kuvissani tavoitella, Martti Matilainen sanoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Martti Matilainen (s. 1948 Helsinki ) on Suomen taideakatemian koulun k\u00e4ynyt kuvataiteilija, joka asuu ja ty\u00f6skentelee Pieks\u00e4m\u00e4en Virtasalmella. Matilainen on pit\u00e4nyt viime vuosina ahkerasti yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 eri puolilla Suomea ja osallistunut lukuisiin yhteisn\u00e4yttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on palkittu useissa n\u00e4yttelyiss\u00e4. Matilainen on nuorena saanut laajan kuvataidekoulutuksen ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s valokuvataiteessa. H\u00e4n rakentaa kaikki kuvansa yleens\u00e4 kollaasitekniikalla. Mun Stadi oli Fotofinlandia-ehdokkaana viime vuonna.
\nTaiteilijatapaaminen<\/strong><\/h4>\n

Martti Matilaisen tavattavissa \u201cMun Stadi\u201d -n\u00e4yttelyn viimeisen\u00e4 tuntina maanantaina 27.2. klo 17-18.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Santeri Sarkola: At the border of mind<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Alakerran galleriatilassa Santeri Sarkolan At the border of mind<\/em> -n\u00e4yttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota. Teossarjan taustalla on Sarkolaa pohdituttanut kysymys siit\u00e4, milt\u00e4 ihmismieli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tekij\u00e4n tarkoitus on tuottaa katsojalle heijastuspintoja pinnan alla kupliville tunteille.<\/h4>\n

\"Santeri<\/p>\n

\u2013 Tunteemme, ajatuksemme ja identiteettimme ovat usein abstrakteja, vaikeasti kuvailtavia asioita. Valokuvissani halusin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kanavan tuoda ne n\u00e4kyv\u00e4ksi. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valokuvan ja kuvataiteen yhdeksi symbioosiksi loin vuoropuhelua kuvattavan henkil\u00f6n ja kuvassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n materiaalin v\u00e4lille. Teokset ovat syntyneet valokuvan keinoin ilman radikaalia kuvank\u00e4sittely\u00e4, Sarkola kertoo.<\/h4>\n

<\/h1>\n

Santeri Sarkola (s. Pori 1989) asuu ja ty\u00f6skentelee Tampereella. H\u00e4n on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2014. Sarkola oli Oulunsalo Soi \u2013 Vuoden kuvataiteilija<\/em> viime vuonna (2016). Sarkola haluaa korostaa ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n luonnon kauneutta ja el\u00e4m\u00e4n mystisyytt\u00e4. Kuvat syntyv\u00e4t usein luonnon rauhassa tai studion hiljaisuudessa. Sarkolaa kiehtoo ajatus kamerasta ty\u00f6kaluna, jolla voi dokumentoinnin lis\u00e4ksi luoda fiktiivist\u00e4 todellisuutta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/em><\/h4>\n

Valokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere<\/em><\/strong><\/h4>\n

Gallerian puh. 050 441 2040<\/em><\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

Martti Matilainen, puh. 040 553 4995, mart.matilainen (at) gmail.com<\/h4>\n

Santeri Sarkola, puh. 040 8393 276, santeri.sarkola (at) gmail.com<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013<\/strong><\/h4>\n

TIEDOTE 9.1.2017<\/h4>\n

Nykyajan valokuvan\u00e4yttelyt l\u00f6ysiv\u00e4t yleis\u00f6ns\u00e4<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Vuonna 2016 Valokuvakeskus Nykyajan n\u00e4yttelyiss\u00e4 Tampereella k\u00e4vi 6670 ihmist\u00e4. Yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 oli 14 ja ryhm\u00e4n\u00e4yttelyit\u00e4 5. Gallerian lis\u00e4ksi kirjastossa oli Kuukauden kuva -sein\u00e4ll\u00e4 esill\u00e4 teos 12 valokuvaajalta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u201dMuutimme n\u00e4ihin tiloihin syksyll\u00e4 2015 ja sijainti on osoittautunut hyv\u00e4ksi. N\u00e4yttelyk\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on riitt\u00e4nyt siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kuluneena vuotena kiinteist\u00f6ss\u00e4 tehtiin julkisivuremonttia ja olimme pressujen takana huhtikuulta joulukuulle. Vuonna 2016 n\u00e4yttelyiss\u00e4mme oli teoksia kaiken kaikkiaan 93:lta taiteilijalta ja valokuvaajalta. Taiteilijam\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suurin ryhm\u00e4n\u00e4yttely oli kansainv\u00e4linen INTAC-n\u00e4yttely huhtikuussa. Eniten k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 oli syyskuun n\u00e4yttelyss\u00e4mme, jossa esill\u00e4 oli paikallisten taiteilijoiden ruoka-teemaisia teoksia. Tuolloin meill\u00e4 oli my\u00f6s aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 oheisohjelmaa viikottain\u201d, toiminnanjohtaja Irma Puttonen kertoo.<\/h4>\n

LINKKI n\u00e4yttelyarkistoon<\/a><\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika toimii Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Kahden galleriakerroksen lis\u00e4ksi Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen k\u00e4sikirjasto ja kuukauden kuva -sein\u00e4. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy on maksuton.<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Tulevan kev\u00e4\u00e4n 2017 n\u00e4yttelyt:<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

7.1.- 30.1.2017\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong><\/h4>\n

Leena Yl\u00e4-Lyly: Marraskuu <\/strong><\/h4>\n

Helsinkil\u00e4isen Leena Yl\u00e4-Lylyn Marraskuu<\/em> k\u00e4sittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sek\u00e4 valokuvan meditatiivisuutta.
\n4.-27.2.2017
\nMartti Matilainen: Mun Stadi<\/strong><\/h4>\n

Santeri Sarkola: At the border of mind<\/strong><\/h4>\n

Virtasalmelaisen Martti Matilaisen kollaasitekniikalla toteutettu kuvasarja muistikuvista lapsuuden ja nuoruuden Helsingist\u00e4.Mun Stadi<\/em> oli Fotofinlandia-ehdokkaana vuonna 2016.<\/h4>\n

Tamperelaisen Santeri Sarkolan At the border of mind<\/em> -n\u00e4yttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota.
\n4.-27.3.2017
\nHappy Ending \u2013 Allonen, Reenkola, Saari (TAMK)<\/strong><\/h4>\n

Tampereen ammattikorkeakoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 kaikkien valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputy\u00f6n\u00e4yttely Happy Ending esittelee Nykyajassa Miska Allosen, Peppi Reenkolan ja Sanni Saaren tekemi\u00e4 valokuva- ja videoteoksia.<\/h4>\n

<\/h4>\n

1.-30.4.2017
\nLaura Nissinen: This One\u2019s For You, Andy <\/strong><\/h4>\n

Unski Antti Immonen: Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Helsinkil\u00e4isen Laura Nissisen This One\u2019s For You, Andy<\/em> on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille.<\/h4>\n

Nykyajan alakerrassa Antti Immosen Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/em> visualisoi h\u00e4pe\u00e4n kokemusta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

6.-29.5.2017
\nTouko Hujanen: Uuden Maan Sanomat <\/strong><\/h4>\n

Tampereen yliopistosta kuvajournalistiksi valmistunut Touko Hujanen installoi tiloihin lehden toimituksen: Uuden Maan Sanomat<\/em> onkin yht\u00e4 aikaa valokuvan\u00e4yttely, paikallislehti ja roadshow.<\/h4>\n

<\/h4>\n

3.6.- 3.7.2017
\nMarja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus: <\/strong><\/h4>\n

No Man Is an Island <\/strong><\/h4>\n

Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaat ovat keski\u00f6ss\u00e4 tamperelaisen Marja-Liisa Torniaisen kuvausprojektissa.<\/h4>\n

\u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 27.12.2016<\/h4>\n

<\/h4>\n

Leena Yl\u00e4-Lyly: Marraskuu <\/strong><\/h4>\n

Valokuvan\u00e4yttely 7. <\/strong>–<\/strong> 30.1.2017 <\/strong><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Tammikuussa Nykyajassa esill\u00e4 oleva Marraskuu<\/em> (2013-2016) k\u00e4sittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sek\u00e4 valokuvan meditatiivisuutta. Teoskokonaisuus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muotokuvia rinnastettuina asetelmiin ja symbolisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi kasveihin ja kuolevaan luontoon. Harkiten nimetyt teokset ovat saaneet vaikutteita zen-buddhalaisuudesta, perinteisist\u00e4 japanilaisen kuvataiteen aiheista, ikebanasta sek\u00e4 it\u00e4-aasialaisesta filosofiasta. Taiteilijan tavoitteena on tuoda n\u00e4m\u00e4 osa-alueet yhteen ja muodostaa niist\u00e4 kokonaisuus, jonka sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja muotoa keskeisesti johdattaa pyrkimys hiljaisuuteen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u201dTapasin 2013 buddhalaisen miehen, zen-harjoittajan, joka sairastaa parantumatonta sairautta. Aloin kuvata h\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4 tutustua zen-meditaatioon. Olemme keskustelleet tulevasta. Marraskuu k\u00e4sitteleekin kuoleman varjoa zenin valossa. Kuolemaa aiheena, tai valokuvaan liittyv\u00e4n\u00e4 ominaisuutena, ei voi ohittaa tai k\u00e4sitell\u00e4 puhki. Se on ikuinen ja aina yht\u00e4 ajankohtainen. Hiljaisuus, tyhjyys ja pys\u00e4htyminen ovat osa samaa kokonaisuutta\u201d, Leena Yl\u00e4-Lyly kertoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Leena<\/p>\n

Leena Yl\u00e4-Lyly<\/strong> (s. 1979 Juupajoki) on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija, joka on k\u00e4sittelee t\u00f6iss\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n haurautta. Marraskuu on h\u00e4nen toinen yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4. Yl\u00e4-Lyly on valmistunut Turun taideakatemiasta v. 2009 ja viimeistelee nyt Taiteen maisterin opintojaan Aalto-yliopiston valokuvataiteen koulutusohjelmassa. N\u00e4yttely\u00e4 on tukenut Taiteen edist\u00e4miskeskus.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 22.1.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\u201dYksi kuvataiteen keskeisimmist\u00e4 merkityksist\u00e4 on mielest\u00e4ni antaa aikaa pys\u00e4hty\u00e4, katsoa ja ajatella. Kenties olla my\u00f6s ajattelematta. Valokuvalle ominainen hiljaisuus on sen voima, tarjoutunut mahdollisuus uppoutua katsomaansa\u201d, Yl\u00e4-Lyly johdattelee n\u00e4yttelyns\u00e4 kokemiseen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 22.1. klo 14-15<\/strong>. Leena Yl\u00e4-Lyly esittelee n\u00e4yttelyns\u00e4 ja keskustelee yleis\u00f6n kanssa n\u00e4yttelyns\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
\nValokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy
\nGallerian puh. 050 441 2040<\/h4>\n

\u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013<\/h4>\n

TIEDOTE 12.12.2016<\/h4>\n

Backlight Photo Festival 2017 \u2013 Seitsem\u00e4n suomalaista valokuvataiteiljaa n\u00e4yttelykiertueelle Eurooppaan<\/strong><\/h4>\n

\"s100_kiertuetiedote\"
\nBacklight Photo Festival juhlii 30-vuotista taivaltaan ja Suomen 100 vuoden itsen\u00e4isyytt\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 seitsem\u00e4n suomalaisen valokuvataiteilijan n\u00e4yttelykiertueen Euroopassa. Independence Through the Lenses -kiertue toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Backlight Photo Festivalin ja kansainv\u00e4listen kumppaneiden kanssa Unkarissa, It\u00e4vallassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Slovakiassa, Liettuassa ja Latviassa osana Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.<\/h4>\n

Kiertueelle valitut taiteilijat ovat Juha <\/strong>Arvid Helminen, Sara Hornig, Jaakko Kahilaniemi, Riitta P\u00e4iv\u00e4l\u00e4inen, Harri P\u00e4lviranta, Juha Suonp\u00e4\u00e4<\/strong> ja Juuso Westerlund<\/strong>.<\/h4>\n

Ensimm\u00e4inen kiertueen n\u00e4yttelyist\u00e4 avautuu Robert Capa Contemporary Photography
\nCenteriss\u00e4 Budapestiss\u00e4 tammikuussa 2017.
\nItsen\u00e4isyyden kokemus, kulttuuriset perinteet ja muistot muokkaavat tapaamme n\u00e4hd\u00e4 ja katsoa itse\u00e4mme
\nja muita. Kansallinen identiteetti voi sulauttaa meid\u00e4t luonnehdintojen joukkoon, mutta my\u00f6s antaa meille
\nhetkellisen erityisyyden. Juha Suonp\u00e4\u00e4n Holy Melancholyssa suomalaisuuden alter egona seikkaileva
\njoulupukki purkaa kansallisia stereotypioita tutuissa kansallisromantiikan maisemissa. Juuso Westerlundin
\nJackpotissa on jaossa arjen kaihoisaa alakuloa, inhimillist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja viel\u00e4 toteutumistaan
\nodottavia unelmia Suomen takapihoilta. Sara Hornigin Jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme -sarjan r\u00e4ikeist\u00e4 ruokaapukasseista
\nv\u00e4littyy jokap\u00e4iv\u00e4inen alistuva ep\u00e4toivo \u2013 moderni, korkeasti koulutettu hyvinvointivaltio, jossa
\nn\u00e4hd\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja jopa kuollaan yksin\u00e4isyyteen. Sanan- ja ilmaisunvapaus, omavalintaisuus ja tietoisuus
\nvaihtoehdoista mahdollistavat moni\u00e4\u00e4nisen kansallisen ja yksil\u00f6llisen identiteetin. Samalla julkinen
\nkeskustelu ja yleisin\u00e4 esitetyt mielipiteet madaltavat salakavalasti hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden rajoja p\u00f6nkitt\u00e4en
\nkyseenalaisiakin valtarakenteita. Vallasta ja v\u00e4kivallasta on kyse niin Harri P\u00e4lvirannan Aseilla voi
\n-kokonaisuudessa kuin Juha Arvid Helmisen The Invisible Empire -sarjassakin. Olemme monella tapaa
\nh\u00e4mmennyksen tilassa, halussamme toimia hyvin ja oikein \u2013 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin mik\u00e4 lopulta on
\noikeudenmukaista ja miten puolustaa demokraattista tasa-arvoa ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta joutumatta itse
\nulkopuolelle, toisten puolelle ja osoittelun kohteeksi. Varovaisuus ja pelko kaventavat yhteist\u00e4 elintilaamme.
\nRiitta P\u00e4iv\u00e4l\u00e4isen Imaginary Meetings -sarjassa aavistukset toimivat l\u00e4pikulkuina muistin ja unohduksen,
\nl\u00e4sn\u00e4- ja poissaolon v\u00e4lill\u00e4. Maisema ja P\u00e4iv\u00e4l\u00e4isen siihen luoma tila, siin\u00e4 aavistuksina katoamaisillaan
\nolevat j\u00e4ljet antavat luvan kuvitella mieless\u00e4\u00e4n uudelleen sen, mit\u00e4 kenties on tapahtunut tai kuka joskus
\non pukeutunut nyt maiseman osaksi tulleeseen vaatteeseen. Juuret, itsen\u00e4isyys ja jostain kotoisin
\noleminen luovat lohtua ja turvaa, tunnesiteen ja mielenmaiseman jostain, mihin palata. Jaakko
\nKahilaniemi palaa tutkimaan mets\u00e4\u00e4, sen omistajana. 100 Hectares of Understanding on Kahilaniemen
\nyritys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 100 hehtaarin mets\u00e4aluetta, jonka h\u00e4n omistaa. Miten mets\u00e4n voi kokea ja mit\u00e4
\nannettavaa luonnolla on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kaupunkilaistuneelle ihmiselle?
\nIndependence Through the Lenses -n\u00e4yttelykiertueen esityspaikat ja aikataulu:<\/strong>
\n*muutokset mahdollisia<\/em>
\n23.1.- 5.3.2017 Robert Capa Contemporary Photography Center
\nBudapest, Unkari<\/strong><\/h4>\n

29.4.- 21.5.2017 FLUSS
\n– Society for the promotion of photo- and media art , Lower Austria, It\u00e4valta<\/strong><\/h4>\n

10.6.-16.7.2017 Galerija Photon
\nLjubljana, Slovenia<\/strong><\/h4>\n

1.-15.9.2017 Organ Vida
\nZagreb, Kroatia<\/strong><\/h4>\n

21.9.- 29.10.2017 M. \u017dilinskas Art Gallery
\nKaunas, Liettua<\/strong><\/h4>\n

26.10.- 3.12.2017 Latvian valokuvataiteen museo
\nRiika, Latvia<\/strong><\/h4>\n

1.- 30.11.2017 Photoport
\nBratislava, Slovakia<\/strong><\/h4>\n

17.11. -31.12.2017 Photography museum in \u0160iauliai
\n\u0160iauliai, Liettua<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja kiertueesta ja lehdist\u00f6kuvat:
\nIndependence Through the Lenses -kiertueen kuraattori Tuula Alajoki, 050 557 9960 \/ tuula.alajoki (at) backlight.fi<\/h4>\n

Backlight.fi sivuilta l\u00f6yd\u00e4t kuvallisen, englanninkielisen tiedotteen<\/a><\/h4>\n

Backlight Photo Festival on Valokuvakeskus Nykyajan organisoima kansainv\u00e4linen valokuvatapahtuma, jonka seuraavat n\u00e4yttelyt avautuvat Tampereella syyskuussa 2017.<\/em><\/h4>\n

\u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013 \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 22.11.2016<\/h4>\n

Valokuvan\u00e4yttely 3.12.2016 <\/strong>–<\/strong> 3.1.2017 <\/strong><\/h4>\n

Taiteilijatapaaminen perjantaina 16.12. <\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Kuva<\/p>\n

Joulukuussa Nykyajan molemmissa galleriakerroksissa on esill\u00e4 Kangas, katoava tehdas<\/em> -ryhm\u00e4n\u00e4yttely. Kangas-ty\u00f6ryhm\u00e4n muodostavat jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset kuvaajat Mikko Auerniitty, Jussi J\u00e4ppinen, Kapa (Martti Kapanen), Jyrki Markkanen <\/strong>ja Rune Snellman<\/strong>.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskustan vieress\u00e4 sijaitsevan Kankaan paperitehtaan toiminta lakkasi vuonna 2010. Tourujoen varrella sijaitsevaa laajaa aluetta rakennetaan parhaillaan uudeksi, monimuotoiseksi kaupunginosaksi. Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset valokuvaajat l\u00e4htiv\u00e4t tutkimaan historiallisen alueen muutosta silloin, kun tehdasalue oli hiljentynyt. Luova dokumenttiprojekti taltioi Kankaan merkityst\u00e4 ja muutosta viidest\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvaaja Mikko<\/strong> Auerniitty<\/strong> on l\u00e4hestynyt Kankaan aluetta maisemavalokuvauksen tradition pohjalta paikkana, johon luonnon kiertokulku ja aika ovat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Graafinen suunnittelija, tietokirjailija ja valokuvaaja Jussi J\u00e4ppinen<\/strong> on puolestaan poiminut kuviinsa ajan kuluttamia yksityiskohtia entisen paperitehtaan seinist\u00e4, katoista ja lattioista.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tyhj\u00e4n tilan estetiikka on kiehtonut valokuvataiteilija Kapaa<\/strong>: ihan kuin joku olisi hetki sitten kulkenut t\u00e4st\u00e4 ovesta, istunut t\u00e4ss\u00e4 tuolissa viel\u00e4 eilen, j\u00e4tt\u00e4nyt viestin seuraavalle huoneeseen tulijalle.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taidegraafikkona tunnettu Jyrki<\/strong> Markkanen<\/strong> taas on kuvannut Kankaan aluetta halkovaa Tourujokea neulanreik\u00e4kamerallaan: kuviin on sy\u00f6pynyt tilojen pys\u00e4htynyt h\u00e4m\u00e4r\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvaaja Rune<\/strong> Snellman<\/strong> on ker\u00e4nnyt kuviinsa muistoja ja tarinoita ihmisist\u00e4, joiden ty\u00f6 on ollut tehtaan seinien sis\u00e4ll\u00e4. Henkil\u00f6gallerian kautta avautuu ikkunoita tehtaan p\u00e4ivitt\u00e4iseen arkeen ja toimintaan – ihmiset ovat saaneet koneet py\u00f6rim\u00e4\u00e4n ja tehneet paikasta el\u00e4v\u00e4n.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn teokset ovat aiemmin olleet esill\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 vuonna 2014.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taiteilijatapaaminen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n perjantaina 16.12. klo 17-18<\/strong>. Kangas-ty\u00f6ryhm\u00e4n valokuvaajat kertovat dokumenttiprojektin taustoista ja vastaavat yleis\u00f6n kysymyksiin. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Kangas, katoava tehdas -valokuvan\u00e4yttely 3.12.2016 – 3.1.2017<\/h4>\n

avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16<\/h4>\n

Poikkeusaukiolot:<\/u> Suljettu 6.12. \/ Pe 23.12. av. klo 12-16 \/ Suljettu jouluna 24.-26.12.<\/h4>\n

Galleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

Kangas-ty\u00f6ryhm\u00e4: Kapa, puh. 050 304 1173, martti.kapanen (at) pp1.inet.fi<\/h4>\n

\"Snellman<\/p>\n

\"Kuva:<\/p>\n

\"Kuva:<\/p>\n

\"Kuva:<\/p>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 31.10.2016<\/h4>\n

Nykyajan n\u00e4yttelyt kev\u00e4tkaudella 2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Kev\u00e4\u00e4n 2017 aikana Valokuvakeskus Nykyajassa muun muassa pissataan Andy Warholille ja pohditaan valokuvan keinoin ihmismielen olemusta sek\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Vuoden aloittaa kuolema ja tyhjyys, maaliskuussa juhlitaan valmistuvia kuvataiteilijoita ja toukokuussa kokeillaan kuinka sanomalehtity\u00f6 soveltuu taidegalleriaan.<\/h4>\n

Nykyajalla on n\u00e4yttelytilaa kahdessa kerroksessa Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Gallerioiden ohella Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen k\u00e4sikirjasto ja kuukauden kuva -sein\u00e4. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy on maksuton.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

TAMMIKUU<\/h4>\n

Leena Yl\u00e4-Lyly: Marraskuu <\/strong><\/h4>\n

7.1.- 30.1.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Teoskokonaisuus Marraskuu<\/em> k\u00e4sittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sek\u00e4 valokuvan meditatiivisuutta. Teokset ovat saaneet vaikutteita zen-buddhalaisuudesta, perinteisist\u00e4 japanilaisen kuvataiteen aiheista, ikebanasta sek\u00e4 It\u00e4-Aasialaisesta ajattelusta.<\/h4>\n

\u201dTapasin 2013 buddhalaisen miehen, zen-harjoittajan, joka sairastaa parantumatonta sairautta. Aloin kuvata h\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4 tutustua zen-meditaatioon. Olemme keskustelleet tulevasta. Marraskuu k\u00e4sitteleekin kuoleman varjoa zenin valossa. Kuolemaa aiheena, tai valokuvaan liittyv\u00e4n\u00e4 ominaisuutena, ei voi ohittaa tai k\u00e4sitell\u00e4 puhki. Se on ikuinen ja aina yht\u00e4 ajankohtainen. Hiljaisuus, tyhjyys ja pys\u00e4htyminen ovat osa samaa kokonaisuutta\u201d, Leena Yl\u00e4-Lyly kertoo.<\/h4>\n

Leena Yl\u00e4-Lyly on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija, joka viimeistelee taiteen maisteri -tutkintoaan. Marraskuu on h\u00e4nen toinen yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

HELMIKUU<\/h4>\n

Martti Matilainen: Mun Stadi<\/strong><\/h4>\n

Santeri Sarkola: At the border of mind<\/strong><\/h4>\n

4.-27.2.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Helmikuussa Nykyajan katutasoon tulee esille Martti Matilaisen muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden Helsingist\u00e4. Nykyisin Virtasalmella asuva kuvataiteilija Matilainen on pit\u00e4nyt ahkerasti viime vuosina yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 eri puolilla Suomea. Kollaasitekniikalla toteutettu kuvasarja Mun Stadi<\/em> oli Fotofinlandia-ehdokkaana vuonna 2016.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Alakerran galleriassa Santeri Sarkolan At the border of mind<\/em> -n\u00e4yttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota. Teossarjan taustalla on Sarkolaa pohdituttanut kysymys siit\u00e4, milt\u00e4 ihmismieli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tekij\u00e4n tarkoitus on tuottaa katsojalle heijastuspintoja pinnan alla kupliville tunteille. Tampereella asuva ja ty\u00f6skentelev\u00e4 Santeri Sarkola (s. 1989) on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2014. Sarkola on vuoden 2016 Oulunsalo Soi \u2013 Vuoden kuvataiteilija.
\nMAALISKUU<\/h4>\n

Happy Ending \u2013 Allonen, Reenkola, Saari<\/strong><\/h4>\n

Tampereen ammattikorkeakoulun Kuvataiteilija (AMK) -lopputy\u00f6n\u00e4yttely<\/strong><\/h4>\n

4.-27.3.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyajan molemmissa kerroksissa esitt\u00e4ytyy valmistuvien kuvataiteilijoiden Miska Allosen<\/strong>, Peppi Reenkolan<\/strong> ja Sanni Saaren<\/strong> tekemi\u00e4 valokuva- ja videoteoksia. Tampereen ammattikorkeakoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 kaikkien valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputy\u00f6n\u00e4yttely Happy Ending jakautuu useampaan tamperelaiseen galleriaan ja muodostaa viimeisen suomenkielisen kuvataiteen ohjelman n\u00e4yttelykokonaisuuden. Tutkinto on muuttunut kansainv\u00e4liseksi kuvataiteen tutkinnoksi; Bachelor of Culture and Arts.<\/h4>\n

<\/h4>\n

HUHTIKUU<\/h4>\n

Laura Nissinen: This One\u2019s For You, Andy <\/strong><\/h4>\n

Unski Antti Immonen: Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/strong><\/h4>\n

1.-30.4.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Huhtikuussa Nykyajassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kahden eri n\u00e4yttelyn voimin kokeilevaa valokuvamateriaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Katutasossa Laura Nissisen This One\u2019s For You, Andy<\/em> on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille. Ajatus pissasta kehitteen\u00e4 on saanut alkunsa tutkimuksesta, jonka mukaan virtsa on kilpailukykyinen ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen vaihtoehto teollisille lannoitteille.<\/h4>\n

\u201dMinua kiehtoi my\u00f6s Andy Warholin teossarja Oxidation Paintings, jonka Warhol teki pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n pissaamaan kuparimaalilla p\u00e4\u00e4llystettyjen maalaustensa p\u00e4\u00e4lle. Warholin teosten kuviot syntyiv\u00e4t maalin<\/h4>\n

muuttaessa v\u00e4ri\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 kohdissa, joissa se altistui pH-arvoltaan happamalle virtsalle. Periaate on sama kuin kuvissani, joissa kierr\u00e4tettyjen mustavalkoisten valokuvafilmien ja -paperien kemikaalit reagoivat virtsan happoihin tuottaen erilaisia v\u00e4rej\u00e4 virtsan laadusta ja kehitysajasta riippuen\u201d, Laura Nissinen paljastaa.<\/h4>\n

Laura Nissinen (s. 1975) on helsinkil\u00e4inen valokuvaaja ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. N\u00e4yttely on osa Nissisen tekeill\u00e4 olevaa \u201cAbstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa\u201d -aiheista v\u00e4it\u00f6skirjaa Aalto-yliopistolle.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Samaan aikaan Nykyajan alakerrassa Antti Immonen visualisoi h\u00e4pe\u00e4n kokemusta.<\/h4>\n

\u201dTaiteessani en pyri n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeaa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tapaa olla, vaan pikemminkin toteamaan ja pohtimaan asioita. N\u00e4iss\u00e4 teoksissa olen miettinyt, kuinka h\u00e4pe\u00e4 on esiintynyt eri sukupolvilla ja kuinka se siirtyy eteenp\u00e4in ja muuttaa muotoaan. K\u00e4yt\u00e4mme leimaavia stereotypioita ja sosiaalisia normeja, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 ihmisin\u00e4 ja aiheuttavat h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja syyllisyyden tunteita. Haluamme piiloutua n\u00e4iden asioiden taakse. H\u00e4pe\u00e4mmek\u00f6 itse\u00e4mme ja historiaa sek\u00e4 todellisuutta, joka ei ehk\u00e4 olekaan aivan sellainen, mit\u00e4 kuvittelemme\u201d, Antti Immonen miettii.<\/h4>\n

Aidos \u2013 H\u00e4pe\u00e4<\/em> -n\u00e4yttelyn teokset ovat valokuvapohjaisia pigmenttitulosteita paperille, joita taiteilija on jatkok\u00e4sitellyt piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, maalaamalla ja rutistelemalla paperia. Lopuksi h\u00e4n on viel\u00e4 kuvannut syntyneen ty\u00f6n uudelleen ja viimeistellyt tulosteen piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen pintaan.<\/h4>\n

Unski Antti Immonen (s.1981) on kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemiasta (2015) ja kuvataiteilija Taidekoulu Maasta (2011).
\nTOUKOKUU<\/h4>\n

Touko Hujanen: Uuden Maan Sanomat <\/strong><\/h4>\n

6.-29.5.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Touko Hujanen saapuu Nykyaikaan kuvajournalistin asenteella: galleriasta tulee kuukaudeksi Hujasen ty\u00f6paikka ja koti. H\u00e4n installoi tiloihin lehden toimituksen: Uuden Maan Sanomat<\/em> onkin yht\u00e4 aikaa valokuvan\u00e4yttely, paikallislehti ja roadshow.<\/h4>\n

Toukokuun alussa tilassa on kolme Hujasen laajaa \u201dsanomalehtiteosta\u201d. N\u00e4yttelyn ajan k\u00e4vij\u00e4t saavat osallistua Hujasen kanssa reportaasin tekoon, tarjota itse\u00e4\u00e4n jutun aiheeksi tai hyp\u00e4t\u00e4 kyytiin, kun Uuden Maan Sanomien auto harhailee jutun tekoon. N\u00e4yttely kasvaa vanhetessaan, kun galleriatilaan valmistuu Hujasen metodilla kolmen valmiin kokonaisuuden lis\u00e4ksi uusi kuvasarja ja pop up -sanomalehtiteos.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Touko Hujanen (s. 1986) on reportaasiin erikoistunut kuvajournalisti, joka on valmistunut maisteriksi v. 2012 Tampereen yliopistosta. H\u00e4net on palkittu mm. Vuoden lehtikuvaajana (2011) ja Vuoden nuorena lehtikuvaajana (2009). Uuden Maan Sanomien lis\u00e4ksi h\u00e4nen pitk\u00e4kestoiset kuvareportaasinsa ovat k\u00e4sitelleet muun muassa Kolumbian sis\u00e4llissotaa, joulupukkia ja Nevadan autiomaata. Hujanen ty\u00f6skentelee mm. The New York Timesille ja Raymondille sek\u00e4 vet\u00e4\u00e4 kuvajournalistien 11-kollektiivia ja suunnittelee julkaisuja.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

KES\u00c4KUU<\/h4>\n

Marja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus: <\/strong><\/h4>\n

No Man Is an Island <\/strong><\/h4>\n

3.6.- 3.7.2017<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaat ovat keski\u00f6ss\u00e4 Marja-Liisa Torniaisen kuvausprojektissa, joka on alkanut syyskuussa 2016 ja jatkuu kev\u00e4tkes\u00e4\u00e4n 2017. N\u00e4yttelyss\u00e4 tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Torniaisen ottamia muotokuvia asukkaista ett\u00e4 rinnalla kulkemisen my\u00f6t\u00e4 syntyneit\u00e4 yhteisteoksia.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn tausta-ajatuksena on John Donne<\/em>n (1572-1631) teksti \u201dNo Man Is an Island – Kukaan ei ole saari, t\u00e4ydellinen itsess\u00e4\u00e4n\u201d.<\/h4>\n

Gallerian kumpaankin kerrokseen levitt\u00e4ytyv\u00e4 valokuvan\u00e4yttely on osa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukemaa rohkeiden avausten projektia Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus \u2013 Making Spaces of Justice across East-West Divide<\/em>, jota hallinnoi ja koordinoi Tampereen Yliopisto ja jossa ovat mukana Turun, Helsingin ja Pietarin yliopistot sek\u00e4 toimittajia ja taiteilijoita Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Suomesta.<\/h4>\n

Marja-Liisa Torniainen (s. 1953) on tamperelainen kuvataiteilija ja vapaa kirjoittaja.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Lis\u00e4tiedot ja lehdist\u00f6kuvat:
\n<\/strong>Nykyaika, toiminnanjohtaja Irma Puttonen, irma.puttonen (at) backlight.fi, p. 040 7569796<\/h4>\n

Osa kuvista n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 N\u00e4yttelykalenteristamme<\/a><\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 28.10.2016<\/h4>\n

Marraskuun n\u00e4yttelyiss\u00e4mme tutkaillaan hevosihmisten ja hevosen roolia nykymaailmassa sek\u00e4 nukkuvia naisia. Oululaisen Kati Leinosen<\/strong> \u00c4im\u00e4rautio \u2013\u00ad Osa I<\/em> n\u00e4yttelyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mm. vanhalla m\u00e4rk\u00e4levytekniikalla otettuja muotokuvia (Nykyajan katutaso). Tamperelaisen Jenni Valorinnan<\/strong> Uniliike <\/em>(Nykyajan alakerta) koostuu mustavalkoisista kuvista ja videosta.<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Taiteilijatapaamisessa sunnuntaina 20.11. klo 13 \u2013 14 Kati Leinonen esittelee n\u00e4yttelyns\u00e4 ja keskustelee aiheestaan.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Kati Leinonen: \u00c4im\u00e4rautio \u2013 Osa I<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Leinonen<\/p>\n

Valokuvakeskus Nykyajassa esill\u00e4 oleva n\u00e4yttely on ensimm\u00e4inen osa ty\u00f6n alla olevasta \u00c4im\u00e4rautio-projektista. \u00c4im\u00e4rautio \u2013 Osa I sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muotokuvasarjan sek\u00e4 moniosaisen teoksen, jonka p\u00e4\u00e4roolissa on hevonen. Valikoidut muotokuvat on kuvattu 1800-lukulaisella m\u00e4rk\u00e4levytekniikalla, joka on vakiintunut Leinosen ty\u00f6tavaksi nimenomaan muotokuvan tekemisen v\u00e4lineen\u00e4. Muotokuvissa ihminen on vahvasti l\u00e4sn\u00e4, koska kuvaustilanne poikkeaa radikaalisti siit\u00e4, mihin olemme digitalisoituneena aikanamme tottuneet. M\u00e4rk\u00e4levytekniikka hidastaa kuvaamisen prosessia ja pakottaa syventym\u00e4\u00e4n kohteeseen, kuvaushetkeen sek\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn toisessa kuvasarjassa hevonen n\u00e4ytt\u00e4ytyy pys\u00e4htyneen\u00e4 asentoihin, joissa se ei kuvataiteessa yleisesti esiinny. Sen tuttu ja ylv\u00e4s muoto muuttuu kuvissa oudoksi, kun se py\u00f6rii hiekassa ja sen valppaus katoaa, kun se tuijottaa taustan tyhjyyteen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00c4im\u00e4rautio-projekti kokonaisuudessaan kertoo hevosmiehist\u00e4, -naisista ja hevoskulttuurista pohtien vahvaa emotionaalista suhdetta ihmisen ja hevosen v\u00e4lill\u00e4. Se kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 hevosten rinnalla yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa useimmille hevoset ovat el\u00e4m\u00e4ntapa.<\/h4>\n

Kati Leinonen on saanut tukea \u00c4im\u00e4rautio-projektiinsa Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahastolta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Kati Leinonen (s. 1974) on oululainen valokuvaaja ja taitelija. Leinonen pyrkii usein kuvissaan tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi piilev\u00e4n \u2013 tarjoamaan vaihtoehtoisen tavan n\u00e4hd\u00e4. Leinonen on opiskellut valokuvausta London College of Printingiss\u00e4 ja audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin yliopistossa, jonne h\u00e4n tekee parhaillaan v\u00e4it\u00f6sty\u00f6t\u00e4 aiheenaan 1800-luvun m\u00e4rk\u00e4levytekniikka nykymuotokuvan v\u00e4lineen\u00e4. Leinonen on opiskellut m\u00e4rk\u00e4levytekniikkaa Yhdysvalloissa France Scully-Ostermannin opissa ja ty\u00f6skennellyt tekniikalla vuodesta 2008 l\u00e4htien. H\u00e4nell\u00e4 on ollut yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 muun muassa Pohjoisessa<\/h4>\n

valokuvakeskuksessa, VB-valokuvakeskuksessa ja Hippolytessa.<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Kati Leinosen taiteilijatapaaminen <\/strong>su 20.11. klo 13-14 on avoin kaikille. Tilaisuus on maksuton.<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Jenni Valorinta: Uniliike<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Jenni<\/p>\n

Uniliike on sarja mustavalkoisia valokuvia nukkuvista naisista. Kuvat ovat osittain hieman utuisia pitk\u00e4n valotusajan seurauksena. Yksitt\u00e4inen kuva on valittu lyhyimmill\u00e4\u00e4n 3 tunnin p\u00e4iv\u00e4unista ja pisimmill\u00e4\u00e4n reilun 10 tunnin y\u00f6unesta kertyneest\u00e4 kuvamateriaalista. Jokaisen naisen nukkuminen synnytti uudenlaisia kuvia.<\/h4>\n

Hereill\u00e4 ollessaan ihminen viestii ilmeill\u00e4, eleill\u00e4 ja ulkoasullaan. Kuvissa kasvojen ilmeet ovat sulaneet pois. Ulkoasu on mahdollisimman pelkistetty antaakseen tilaa muulle kuvassa ilmenev\u00e4lle. Nukkuessa ihmisell\u00e4 ei ole kontrollia omasta liikkeest\u00e4\u00e4n ja olemisestaan.<\/h4>\n

\u2013 Prosessin teki erityisen kiinnostavaksi se, ett\u00e4 tapasin osan naisista ensimm\u00e4isen kerran, kun he saapuivat illalla luokseni nukkumaan. Olen vaikuttunut ja kiitollinen kaikkien nukkumassa k\u00e4yneiden naisten rohkeudesta ja luottamuksesta, Jenni Valorinta sanoo.<\/h4>\n

Alakerrassa esill\u00e4 on my\u00f6s Valorinnan video Avec qui tu partage tes biscuits.<\/h4>\n

\u2013 Se on tarina y\u00f6llisest\u00e4 tapaamisesta Saharan aavikolla. S\u00f6in inkiv\u00e4\u00e4rikeksej\u00e4 kun huomasin, etten ollut yksin.\u00a0 Fenec-aavikkokettu oli my\u00f6s kiinnostunut kekseist\u00e4 ja tuli tekem\u00e4\u00e4n tuttavuutta, taiteilija kertoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tamperelainen Jenni Valorinta toimii videosuunnittelijana esitt\u00e4v\u00e4n taiteen produktioissa. H\u00e4nen viimeisimpi\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n ovat mm. Figaron h\u00e4\u00e4t (Sibelius-Akatemia 2016) ja La Boh\u00e8me (Kansallisooppera 2014). Valorinnan t\u00f6ihin kuuluvat my\u00f6s videosuunnittelut ja VJ-keikat erilaisissa tapahtumissa. Kymmenen viime vuoden aikana Valorinnan videoita on n\u00e4hty nelj\u00e4ll\u00e4 mantereella ja useissa Euroopan maissa. Uniliike on Valorinnan ensimm\u00e4inen valokuvan\u00e4yttely, ja se oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa esill\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4-talon galleriassa maaliskuussa 2016.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
\nValokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy
\nGallerian puh. 050 441 2040<\/h4>\n

<\/h4>\n

Linkkivinkki: <\/strong><\/h4>\n

katileinonen.com<\/h4>\n

valokuvakeskusnykyaika.fi<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 28.9.2016<\/h4>\n

Lokakuun n\u00e4yttelyiss\u00e4mme 8.10. \u2013 1.11.2016 Wilma Hurskainen k\u00e4sittelee valtaa ja voimattomuutta, uhoa ja pelkoa l\u00e4nsimaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan tarrautuvan patriarkaatin valossa; The Man Comes Around. Alakerrassa Heikki Humberg vie katsojan eurooppalaisiin kuulusteluhuoneisiin; Rooms of Truth.
\nOheisohjelma: Wilma Hurskainen ja Sanna Lipponen keskustelevat ihmisten ja el\u00e4inten esitt\u00e4misest\u00e4 valokuvissa su 23.10. klo 14-15.<\/h4>\n

Wilma Hurskainen: The Man Comes Around<\/strong><\/h4>\n

Wilma Hurskaisen uusi valokuvasarja The Man Comes Around sijoittuu historialliseen taitekohtaan, jossa ilmastonmuutos, v\u00e4est\u00f6nkasvu ja luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen uhkaavat koko olemassaoloamme. Hurskaisen kuvissa kriisi\u00e4 saapuu edustamaan valkoinen ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 heteromies, mies vallan kamareista, hahmo joka \u201domistaa maailman\u201d. T\u00e4m\u00e4 patriarkka on kuitenkin ep\u00e4varma, h\u00e4nen voimansa p\u00e4iv\u00e4t ovat jo takanap\u00e4in.<\/h4>\n

Myytti puhumattomasta suomalaisesta miehest\u00e4 liittyy erityisesti suuren ik\u00e4luokan edustajiin, jotka ovat pitk\u00e4st\u00e4 rauhanajasta huolimatta el\u00e4neet dramaattisten muutosten keskell\u00e4. He ovat kokeneet sodanj\u00e4lkeisen j\u00e4lleenrakentamisen vimman ja kehitysoptimismin, mutta my\u00f6s hyvinvointivaltion meneill\u00e4\u00e4n olevan purkamisen ja n\u00e4k\u00f6alattomuuden. Nyt he el\u00e4v\u00e4t ep\u00e4varmassa globaalissa maailmassa, jossa poliittisen vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat kutistuneen vain kuluttamiseksi tai oletetun vastapuolen rajuksi syyttelyksi. Perheen p\u00e4\u00e4 on riisuttu vallastaan, ja digitaalisen vallankumouksen j\u00e4ljilt\u00e4 suuri joukko ihmisi\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4hes lukutaidottomiksi.<\/h4>\n

Mieheyden kuviteltavissa olevat mallit ovat nuoremmille sukupolville v\u00e4ljempi\u00e4 kuin suuren ik\u00e4luokan edustajille. Valokuvattuna t\u00e4m\u00e4 yleisihminen, valkoinen ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 heteromies, on silti yll\u00e4tt\u00e4en vapaa odotuksista: h\u00e4nen ruumiinsa ei poseeraa tavoitellen ideaalia vaan tyytyy olemaan se mik\u00e4 on.<\/h4>\n

Wilma Hurskaisen (s. 1979) taiteen keskeisi\u00e4 teemoja ovat muistiin ja henkil\u00f6historiaan sek\u00e4 ihmisen ja muiden lajien yhteiseloon liittyv\u00e4t kysymykset. Hurskainen on opiskellut valokuvausta Lahden Muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. H\u00e4n on pit\u00e4nyt useita yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 Euroopassa sek\u00e4 osallistunut lukuisiin yhteisn\u00e4yttelyihin Euroopassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Japanissa. <\/em>
\nHurskainen on julkaissut kaksi valokuvakirjaa: Kasvu\/Growth (Musta Taide, 2008) ja Heiress (Kerber, 2012). Hurskaiselta ilmestyy l\u00e4hiaikoina h\u00e4nen kolmas kirjansa, The Woman Who Married a Horse.<\/em><\/h4>\n

Heikki Humberg: Rooms of Truth<\/strong><\/h4>\n

Heikki Humbergin kuvasarja Rooms of Truth keskittyy tyhjien kuulusteluhuoneiden n\u00e4ytt\u00e4miseen ja niiden synnytt\u00e4mien ajatusten ja tuntemusten tutkimiseen. Tilojen tyhjyys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuvan merkityksen avoimeksi, ja antaa katsojalle mahdollisuuden kuvitella itsens\u00e4 huoneeseen.<\/h4>\n

Sana kuulusteluhuone her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia, jotka pohjautuvat populaarikulttuuriin, kuten poliisisarjoihin. Kuulusteluihin liittyy my\u00f6s paljon virheellisi\u00e4 stereotypioita ter\u00e4ksisist\u00e4 p\u00f6ydist\u00e4 ja valheenpaljastimista. Todellisia kuulusteluhuoneita ei kuitenkaan usein n\u00e4y mediassa, ja internetist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t kuvat ovat joko vankilamuseoissa kuvattuja tai elokuvista lainattuja. Humberg on halunnut tarttua t\u00e4h\u00e4n ep\u00e4kohtaan ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeita nykyaikaisia kuulusteluhuoneita. Teokset pyrkiv\u00e4t purkamaan kuulusteluihin liittyvi\u00e4 myyttej\u00e4 ja tuomaan asiaan yhteiskunnallista avoimuutta ja l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4.<\/h4>\n

Heikki Humberg (s. 1981) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta v. 2014 ja jatkaa parhaillaan valokuvauksen maisteriopintoja Aalto-yliopistossa. Rooms of Truth -kuvasarjaa on kuvattu kahdeksassa Euroopan maassa vuosina 2015-16. Nykyajan n\u00e4yttely on sarjan ensiesitys. Seuraavaksi teokset ovat esill\u00e4 Dublinissa marraskuussa.<\/em><\/h4>\n

Miehist\u00e4, naisista ja hevosista \u2013 keskustelutilaisuus sunnuntaina 23.10. klo 14-15<\/strong><\/h4>\n

Wilma Hurskainen ja Sanna Lipponen keskustelevat ihmisten ja el\u00e4inten esitt\u00e4misest\u00e4 valokuvissa su 23.10. klo 14-15. Ennakkoesittelyss\u00e4 on Wilman uusi valokuvakirja The Woman Who Married a Horse, johon Lipponen on kirjoittanut esseen. Kirja on myynniss\u00e4 keskustelutilaisuudessa.<\/h4>\n

Miten valokuvat tekev\u00e4t naisia ja miehi\u00e4? Kuinka valokuvan tekij\u00e4, kohde ja katsoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa? Ent\u00e4 miten ihmisen ja el\u00e4imen suhde hahmottuvat valokuvissa, ja onko el\u00e4in ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n peili?<\/h4>\n

FM Sanna Lipponen ty\u00f6skentelee vapaana kirjoittajana. H\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa, Museo-lehdess\u00e4 ja EDIT-taidemediassa, jonka perustajaj\u00e4sen h\u00e4n on. Lis\u00e4ksi Lipponen kirjoittaa tilauksesta erilaisia tekstej\u00e4 taidealan toimijoille. Aiemmin Lipponen on ty\u00f6skennellyt projektity\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 Suomen valokuvataiteen museossa ja Gallen-Kallelan Museossa.<\/em><\/h4>\n

Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
\nValokuvakeskuksen n\u00e4yttelyihin ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy
\nGallerian puh. 050 441 2040<\/h4>\n

Linkkivinkki:
\nwilmahurskainen.com
\nheikkihumberg.com
\nvalokuvakeskusnykyaika.fi<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:
\nNykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 24.8.2016<\/h4>\n

<\/h4>\n

Jokap\u00e4iv\u00e4inen ruokamme -ryhm\u00e4n\u00e4yttely Nykyajassa <\/strong><\/h4>\n

3.9. <\/strong>–<\/strong> 4.10.2016 \u00ad\u2014 Oheisohjelmaa sunnuntaisin; sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 <\/strong><\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Ruokakulttuurimme el\u00e4\u00e4 murroksen aikaa. Ruoka on noussut p\u00e4iv\u00e4n puheenaiheeksi. Lehdet eiv\u00e4t ilmesty ilman ruokaohjeita ja uusimpien ruokatrendien esittelyj\u00e4. Kokkiohjelmat ovat jo pidemp\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4neet eri tv-kanavat. Ruoan puhtaus ja alkuper\u00e4, l\u00e4hiruoka ja itse tekeminen ovat muodissa ja perinneruokia muistellaan. Samaan aikaan ateriointi on kuitenkin enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siirtynyt kodeista ulos ravintoloihin, toreille ja kaduille ja erilaisiin tapahtumiin. Eksoottisten kansainv\u00e4listen makunautintojen suosio kasvaa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvakeskus Nykyajassa esill\u00e4olevassa Jokap\u00e4iv\u00e4inen ruokamme -n\u00e4yttelyss\u00e4 ja oheisohjelmistossa keskityt\u00e4\u00e4n asiaan syyskuun ajan. Yhdeks\u00e4n taiteilijan teoksista muodostuvassa ryhm\u00e4n\u00e4yttelyss\u00e4 sivutaan ruokakulttuurin ilmi\u00f6it\u00e4. Katutason n\u00e4yttelytilassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teemoja, jotka liittyv\u00e4t ruokaan ja sen aiheuttamiin tunnekokemuksiin: esill\u00e4 on sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4 paraneminen, makean tarpeen tyydytt\u00e4minen ja superfoodit. Alakerrassa ollaan niin pikaruoka-arkkitehtuurin kuin konkreettisen l\u00e4hiruoan kasvatuksen \u00e4\u00e4rell\u00e4kin. Silm\u00e4nruokaa on tarjolla oman maan mansikoista L\u00e4nsi-Afrikan ruokakulttuuriin saakka.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Taiteilijat ja projektit<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Laura Hapon<\/strong> kuvasarja N\u00e4lk\u00e4<\/em> on tutkimusprojekti sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4 paranemisesta. Valokuvan keinoin se kertoo kahden nuoren naisen arjesta ja siit\u00e4, miten sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n sairastaminen on vaikuttanut heid\u00e4n suhteeseensa omaan kehoon. Siihen kuuluu viiltelyj\u00e4lki\u00e4 k\u00e4sivarsissa, muuttuneen kehon siet\u00e4mist\u00e4 ja fyysisen ty\u00f6n tuomaa varmuutta siit\u00e4, ett\u00e4 uskaltaa taas sy\u00f6d\u00e4. Kuviin liittyy kuvattavien p\u00e4iv\u00e4kirjaotteita sairausajalta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Jaana Tyrmin<\/strong> Oral Pleasures<\/em> nostaa esiin g-proteiiniyhdisteiden vallan makureseptoreissa. Valkoinen sokeri on kuin huumetta, joka addiktoi. Uusissa tutkimuksissa se luokitellaan vaarallisemmaksi kuin suola tai rasva. Tilalle pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveellisempi\u00e4 el\u00e4m\u00e4n makeuttajia: raakasokeri, ananas, hunaja, kookossokeri, kookosvesi. Mutta ovatko valinnat eettisesti ja ekologisesti kest\u00e4vi\u00e4?<\/h4>\n

<\/h4>\n

Terhi Asumaniemi<\/strong> vie meid\u00e4t superfoodien \u00e4\u00e4relle. Ruoan terveysvaikutusten maksimoiminen on yksi ajan trendeist\u00e4. Meille tutuimmat poikkeuksellisen korkean ravinnetiheyden raaka-aineet l\u00f6ytyv\u00e4t kotoisilta pelloilta ja metsist\u00e4. Useita superruokia on k\u00e4ytetty eri puolilla maailmaa ravintona jo vuosituhansia ja joitakin harvinaisempia my\u00f6s vaihdon v\u00e4lineen\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Alakerrassa Eijaa Heikkinen<\/strong> ja Soile Iivonen<\/strong> ovat konkreettisesti l\u00e4hiruoan juurilla: Heikkinen kuvatessaan kasvimaan kulotusta ja uuden kasvun alkua, Iivosen seuratessa ruoan tarinaa perunamaalta ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n saakka. Arkinen ateria syntyy aamupuurosta, j\u00e4lkiruoasta ja p\u00e4iv\u00e4kahvista. P\u00e4\u00e4aterian tarjoilee Marja-Liisa Torniainen<\/strong> ven\u00e4l\u00e4ishenkisess\u00e4 kattauksessaan.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Heli Tiaisen<\/strong> sarja Oma maa mansikka<\/em> lis\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. L\u00e4nsi-Afrikassa, Beniniss\u00e4 kuvattujen ruoka-annosten asettelu ja v\u00e4rihehku saa veden herahtamaan kielelle. Johanna Havim\u00e4ki<\/strong> suuntaa katseemme arkiseen ruokasotkuun, joka j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, kun on sy\u00f6ty. R\u00e4p\u00e4<\/em> on sit\u00e4, mik\u00e4 k\u00e4tket\u00e4\u00e4n nopeasti, kun yll\u00e4tysvieras astuu ovesta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Helin\u00e4 Hukkataival<\/strong> nostaa esiin ruokakulttuurimme muutoksista viestiv\u00e4n pikaruoka-arkkitehtuurin. Ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n irrotettuina kojujen muodot, tekstit ja symbolit kertovat omaa, osin huvittavaakin tarinaansa. Jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyvien enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tilap\u00e4isten rakenteiden rinnalle sarjaan on tallentunut my\u00f6s muutamia pikaruokakulttuurin klassikoita.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Ilmaista oheisohjelmaa ja sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika tarjoaa yleis\u00f6lle silm\u00e4nruoan ohella syyskuun ajan erilaisia makuja. N\u00e4yttelyss\u00e4 on tarjolla joka p\u00e4iv\u00e4 jotain suuhun pantavaa, ja muutoinkin oheisohjelman runsaus on kuin syksyinen sadonkorjuujuhla. Galleriassa voi vaihtaa reseptej\u00e4 ja kaikki voivat osallistua teemaan omilla kuvillaan instagramissa hastagilla #jokap\u00e4iv\u00e4inenruokamme<\/em>. Parhaista n\u00e4yttelyn aikana ladatuista yleis\u00f6n kuvista palkitaan valokuvakirjoilla!<\/h4>\n

<\/h4>\n

Sunnuntaina 11.9. klo 13 taiteilijavoileipi\u00e4 valmistavat n\u00e4yttelyn taiteilijat, kuten Helin\u00e4 Hukkataival\u00a0<\/strong><\/strong>ja Heli Tiainen<\/strong><\/strong>. Taiteilijaleiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t lopulta yleis\u00f6n suuhun.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Sunnuntaina 25.9. klo 13 Nykyajassa ruokatoimittaja Elina Ylitervo<\/strong> ja valokuvaaja Konsta Lepp\u00e4nen <\/strong>n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten stailataan ja kuvataan komeat ruokakuvat vaikkapa blogeihin. Konsta Lepp\u00e4nen on dokumentaariseen valokuvaan keskittyneen 11-kollektiivin j\u00e4sen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tampere-p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 su 2.10. kuullaan Lauluja palan painikkeeksi. Soile Iivonen <\/strong>ja Sinikka T\u00f6rm\u00e4l\u00e4<\/strong> esitt\u00e4v\u00e4t ruoka-aiheisia ja kepeit\u00e4 lauluja klo 13.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaikaan on maksuton sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy. Tervetuloa!<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tausta<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00e4yttely ennakoi ruokateeman valossa my\u00f6s ensi vuonna j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 Backlight \u00b417 \u2013valokuva-tapahtumaa, jonka teemana on itsen\u00e4isyys. Juhlapuheiden sijaan itsen\u00e4isyysh\u00e4n toteutuu ennen kaikkea arjessa ja sen valinnoissa. Tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista haluaa, ett\u00e4 ruoan alkuper\u00e4maa n\u00e4kyisi ravintoloissa ja ruokaloissa. L\u00e4hiruoaksi miellet\u00e4\u00e4n nimenomaan oman kotiseudun raaka-aineet. Samoin valtaosa suomalaisista seisoo kotimaisen ruoantuotannon takana ja luottamus sen turvallisuuteen on korkea. Eettisi\u00e4 tekoja kaivataan muun muassa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun, geenimuuntelun ja el\u00e4inten hyvinvoinnin parissa. (Karina Jutila: Tutkimusraportti ruoka- ja maatalousasenteista, 2014)<\/h4>\n

Sy\u00f6misest\u00e4 on tullut vaikea ja monimutkainen asia. Kun tutkimus ja tieto ruoasta on lis\u00e4\u00e4ntynyt, samalla my\u00f6s ihmisten h\u00e4mmennys, ep\u00e4varmuus ja suoranainen ahdistus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Erilaisten lupausten ja varoitusten viidakossa yksil\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 tiet\u00e4 terveelliseen, hyv\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Jokap\u00e4iv\u00e4inen ruokamme -n\u00e4yttelyn on kuratoinut kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi<\/strong> Valokuvakeskus Nykyaika ry:n j\u00e4senten joukosta.<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Lehdist\u00f6kuvia n\u00e4et t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4! <\/a><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja my\u00f6s: kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi, 050 55 49492, sjoenniemi (at) gmail.com<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 25.7.2016<\/h4>\n

Elokuun n\u00e4yttelyt 6. \u2013 30.8.2016 <\/strong><\/h4>\n

Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 \/ Galleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

<\/h4>\n

Elokuun n\u00e4yttelyin\u00e4mme on Laura B\u00f6\u00f6k<\/strong>in Walking on Rivers<\/em>, joka kuvaa Pudasj\u00e4rven kongolaisten arkea, ja Julia Weckman<\/strong>in Olemisen rajalla, jossa puolestaan tutkaillaan el\u00e4m\u00e4n sinnikkyytt\u00e4 ja jatkuvuutta. Molemmat tekij\u00e4t esitt\u00e4ytyv\u00e4t nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Tampereella.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika on avoinna koko kes\u00e4n ja n\u00e4yttelyt vaihtuvat kuukausittain.<\/h4>\n

Olemme pident\u00e4neet n\u00e4yttelyaikoja siten, ett\u00e4 n\u00e4yttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.<\/h4>\n

Julia Weckman pit\u00e4\u00e4 kaksip\u00e4iv\u00e4isen ty\u00f6pajan 20. \u2013 21.8.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Laura B\u00f6\u00f6k: Walking on Rivers<\/strong><\/h4>\n

\"Book<\/p>\n

<\/h4>\n

Walking on Rivers -valokuvasarjaa varten Laura B\u00f6\u00f6k on kuvannut kahden ja puolen vuoden ajan kongolaisia perheit\u00e4, jotka ovat muuttaneet kiinti\u00f6pakolaisina Pudasj\u00e4rvelle, pohjoispohjanmaalaiseen pikkukaupunkiin. Ihmisten ja yhteiskunnan kyky sopeutua muutoksiin on kuvasarjan keskeinen teema. B\u00f6\u00f6k tutustui kuvaamiinsa ihmisiin pian sen j\u00e4lkeen kun he olivat muuttaneet Suomeen yli viidentoista pakolaisleirill\u00e4 vietetyn vuoden j\u00e4lkeen. Samalla h\u00e4nt\u00e4 kiinnosti, millaisia muutoksia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteis\u00f6n, hiljentyneen pikkukaupungin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli k\u00e4sill\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvaajan katse on usein nostalginen, pyrkimyksen\u00e4 tavoittaa jotain katoavaa. Laura B\u00f6\u00f6k halusi valokuvasarjansa kautta tutkia, milt\u00e4 pohjoinen maaseutu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt, ja milt\u00e4 se voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Pudasj\u00e4rven kaltaiset paikat eiv\u00e4t tule ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen ajatellessa monikulttuurisia yhteis\u00f6j\u00e4. Juuri se teki siit\u00e4 kiinnostavan kuvauspaikan. My\u00f6s ihmisi\u00e4 kuvatessa B\u00f6\u00f6k halusi keskitty\u00e4 nykyhetkeen ja uutta muotoa hakevaan tulevaisuuteen pikemminkin kuin kipe\u00e4\u00e4n menneisyyteen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nyt esill\u00e4 oleva n\u00e4yttely on Laura B\u00f6\u00f6kin ensimm\u00e4inen yksityisn\u00e4yttely. Valokuvasarja Walking on Rivers<\/em> on aiemmin ollut esill\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4yttelyiss\u00e4 ja festivaaleilla, mm. Poliittisen valokuvan festivaalilla Helsingiss\u00e4, Noorderlicht-valokuvafestivaaleilla Alankomaissa, Singaporen valokuvafestivaaleilla, Saksassa Berliiniss\u00e4 ja Hampurin valokuvatriennaalissa osana Changing Realities -ryhm\u00e4n\u00e4yttely\u00e4 sek\u00e4 Intiassa Focus-valokuvafestivaalilla.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyajan n\u00e4yttelykokonaisuuteen sis\u00e4ltyy my\u00f6s kuvia, joita ei ole aiemmin esitetty n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Laura B\u00f6\u00f6k<\/strong> (s. 1986) asuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4. B\u00f6\u00f6k on suorittanut BA (Honours) Documentary Photography -tutkinnon University of South Walesissa Britanniassa v. 2014, ja opiskelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taiteen maisterin tutkintoa Aalto-yliopistossa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Julia Weckman: Olemisen rajalla<\/strong><\/h4>\n

\"Weckman<\/p>\n

Olemisen rajalla (On the Border of Existence) -n\u00e4yttely kertoo el\u00e4m\u00e4n alkuper\u00e4isyydest\u00e4, haavoittuvuudesta ja jatkuvuudesta. Loppusyksyll\u00e4 ja talvella maahan lakoontuvat ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4lleen nousevat el\u00e4m\u00e4nmuodot kertovat jostain suuremmasta; el\u00e4m\u00e4n sinnikkyydest\u00e4, kasvien ja el\u00e4m\u00e4nvoiman alkuper\u00e4isyydest\u00e4 ja luonnon j\u00e4rjestyksest\u00e4.<\/h4>\n

– Minua kiinnostaa kasveissa ja siemeniss\u00e4 oleva ihmeellinen koodi, joka mahdollistaa jokaisen talven j\u00e4lkeen uudestisyntymisen. Olen samalla pohtinut ihmisyydest\u00e4kin l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 luonnon j\u00e4rjestyst\u00e4, joka kylmyydest\u00e4 ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 huolimatta nostattaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 aina uudelleen.<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00e4yttelyyn kuuluu valokuvien lis\u00e4ksi video ja installaatio. Nykyajassa esill\u00e4 oleva kokonaisuus on Julia Weckmanin ensimm\u00e4inen n\u00e4yttely Tampereella. Osia Olemisen rajalla -kokonaisuudesta on ollut aiemmin esill\u00e4 Kirkkonummella ja Helsingiss\u00e4. Syyskuussa n\u00e4yttely jatkaa laajemmalla kokonaisuudella Kuusamoon.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Julia Weckman<\/strong> (s.1977) on espoolainen valokuvataiteilija ja kuvataiteilija. Weckman on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi v. 2004. Weckman valokuvaa maiseman kautta omia henkil\u00f6kohtaisia tuntemuksia ja el\u00e4m\u00e4ntilanteita. Viime vuosina n\u00e4yttelyihin on tullut mukaan my\u00f6s installaatioita. Weckman on pit\u00e4nyt monia n\u00e4yttelyit\u00e4 Suomessa ja ulkomailla ja on mukana n\u00e4yttelyty\u00f6ryhmiss\u00e4, taidehankkeissa ja projekteissa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Ty\u00f6paja 20. \u2013 21.8.<\/strong><\/h4>\n

Julia Weckman pit\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelyn aikana kaksip\u00e4iv\u00e4isen kuvausty\u00f6pajan, joka on maksuton. Mukaan mahtuu 10-12 henkil\u00f6\u00e4. Ty\u00f6paja on tarkoitettu\u00a0sek\u00e4 harrastajille ett\u00e4 ammattilaisille. Osallistujilla on oltava oma j\u00e4rjestelm\u00e4kamera sek\u00e4 tietokone, jossa kuvank\u00e4sittelyohjelma. Lauantaina 20.8. klo 12 alkavan alustuksen aikana jaetaan kuvausteht\u00e4v\u00e4t, jotka suoritetaan omalla ajalla lauantaina. Ty\u00f6paja p\u00e4\u00e4ttyy sunnuntaina teht\u00e4vien l\u00e4pik\u00e4yntiin klo 14 Nykyajassa. Ennakkoilmoittautumiset: puh. 050 441 2040, galleria.nykyaika(at)backlight.fi<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Linkkivinkit: <\/strong><\/h4>\n

cargocollective.com\/laurabook<\/h4>\n

juliaweckman.com<\/h4>\n

valokuvakeskusnykyaika.fi<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi<\/h4>\n

[lomalla 1.8. alkaen, jonka j\u00e4lkeen lehdist\u00f6kuvapyynn\u00f6t gallerian aukiollessa galleria.nykyaika(at)backlight.fi tai puh. 050 441 2040<\/em>]<\/h4>\n

Taiteilijat:<\/h4>\n

Laura B\u00f6\u00f6k, puh. 040 767 3936, lauraelisabetbook (at) gmail.com<\/h4>\n

Julia Weckman, puh. 050 301 3351, julia.weckman (at) kolumbus.fi<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 N\u00c4YTTELYTIEDOTE 4.7.2016<\/h4>\n

Hein\u00e4kuun n\u00e4yttelyt 9.7. \u2013 2.8.2016 <\/strong><\/h4>\n

Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 \/ Galleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

<\/h4>\n

Nykyaika on avoinna koko kes\u00e4n ja n\u00e4yttelyt vaihtuvat kuukausittain.<\/h4>\n

Hein\u00e4kuussa Nykyajan katutasossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Mari Hokkasen<\/strong> Set & setting<\/em>, joka on sarja lavastettuja omakuvia. Alakerrassa esill\u00e4 oleva Juha Mustosen<\/strong> YKSI<\/em> on kannanotto muotikuvauksen arvostukseen ja tulevaisuuteen Suomessa. Juha Mustonen pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6pajan n\u00e4yttelyn viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2.elokuuta.<\/h4>\n

Olemme pident\u00e4neet n\u00e4yttelyaikoja siten, ett\u00e4 n\u00e4yttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.<\/h4>\n

\"Mari<\/p>\n

Mari Hokkanen: Set & Setting<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Mari Hokkasen kuvien tarinat k\u00e4sittelev\u00e4t maailmallisia ilmi\u00f6it\u00e4. N\u00e4yttelyn nimi Set & setting<\/em> viittaa paitsi lavastettuihin maailmoihin, my\u00f6s ihmisten rakentamiin mielikuviin teosten tapahtumista. Kuvat voivat ilment\u00e4\u00e4 vakavia aiheita, mutta niiden naivistinen toteutustapa, pienet huolimattomuudet lavasteissa ja er\u00e4\u00e4nlainen sarjakuvamainen visuaalisuus j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tilaa huumorille, joka pehment\u00e4\u00e4 valittua tematiikkaa. Hokkanen rakentaa kuvien lavasteet itse k\u00e4sity\u00f6n\u00e4: h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rakentamiseen usein orgaanista materiaalia kuten multaa, kukkia, oksia ja kuolleita el\u00e4imi\u00e4. Elementtej\u00e4 syntyy my\u00f6s pahvista ja kierr\u00e4tysmateriaalista.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Hokkasen tuotantotapa voidaan lukea osaksi valokuvan omakuva-genre\u00e4: \u201dOlen itse kuvissa aina kun se on fyysisesti mahdollista. K\u00e4yt\u00e4n tarinoiden sytykkeen\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman tapahtumia, henkil\u00f6kohtaista muistoa, tunnetta, samaistumista toiseen, kollektiivisia symboleita ja mielipidett\u00e4. Haluan yleisemm\u00e4n kannanoton lis\u00e4ksi ilmaista itse\u00e4ni, kuitenkaan olematta itse selv\u00e4sti n\u00e4htyn\u00e4. Tyypillist\u00e4 t\u00f6illeni on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden kasvottomuus. Anonymiteetti, joka kuvaan luodaan kasvojen puuttumisen avulla, auttaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misess\u00e4. Katsoja ei p\u00e4\u00e4se varmistamaan kuvan tunnetilaa kohteen kasvoilta, vaan h\u00e4nen t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisenlaisia reittej\u00e4 tunteen ja mielentilan tulkitsemiseen\u201d, Hokkanen kertoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Mari Hokkanen (s. 1979) on helsinkil\u00e4inen valokuvataiteilija. H\u00e4nen kuvalliset tarinansa ovat kehollisia performansseja ja rakennettuja installaatioita, joiden aiheet k\u00e4sittelev\u00e4t ihmisen ja luonnon suhdetta tai kulttuurisia ja poliittisia ilmi\u00f6it\u00e4. Hokkanen on valmistunut valokuvaajaksi Helsingin teknillisest\u00e4 ammattikoulusta 2008. H\u00e4nen teoksiaan on ollut esill\u00e4 yksityis- ja ryhm\u00e4n\u00e4yttelyiss\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla, muun muassa Virossa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Libanonissa. Set & Setting -n\u00e4yttely on kuvattu vuosina 2012-16. Tampereella esill\u00e4 on osa kokonaisuudesta ja mukana on my\u00f6s sarjan uusin kuva, joka ei ole aiemmin ollut n\u00e4yttelyss\u00e4. Kuvat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Tampereella ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Juha Mustonen: YKSI<\/strong><\/h4>\n

\"Mustonen<\/p>\n

YKSI on syntynyt Juha Mustosen<\/strong> intohimosta muotivalokuvausta kohtaan. ”Muotikuvauksessahan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikki on mahdollista:\u00a0parhaimmillaan se hyv\u00e4 kuva on kuin uni, joka muuttuu todeksi yhdell\u00e4 napin painamisella. Sill\u00e4 ei oikeastaan ole v\u00e4li\u00e4, onko valmis teos katsojan mielest\u00e4 kaunis vai ruma, tuottaako se mielihyv\u00e4\u00e4 vai mielipahaa: jos kamerassa on filmin tai muistikortin lis\u00e4ksi oma syd\u00e4n, niin sen tuottama kuva on aina oikeutettu.”<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Mustosen alkuper\u00e4inen idea oli kuvata itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6inen kirja k\u00e4yntikortiksi maailman muotikaupunkeihin.\u00a0Karkkilasta vuonna 2012 alkanutta projektia on kuvattu\u00a0muun muassa\u00a0Helsingiss\u00e4, Pohjois-Norjassa, Tokiossa, Kapkaupungissa, New Yorkissa, Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 sek\u00e4 Naebassa. Projekti fuusioitui matkan varrella muotikuvasta henkil\u00f6kuvaksi. ”Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi kuvattavaa p\u00e4\u00e4see, sit\u00e4 kauniimmiksi ja t\u00e4rke\u00e4mmiksi ne el\u00e4m\u00e4n j\u00e4ljet kasvoilla ja kehossa muodostuvat. Olen\u00a0yritt\u00e4nyt\u00a0rikkoa, tai ainakin kyseenalaistaa malliposeerauksen maneereita. Tekemisen pit\u00e4\u00e4 perustua loistavaan yhteishenkeen ja haluun heitt\u00e4yty\u00e4. Pyrin kaivamaan kuoren alta herkkyyden tai auttaa omaksumaan jonkun aivan toisen persoonan. Vien mallin usein tilaan, joka tarjoaa haasteita, jolloin opitut maneerit viimeist\u00e4\u00e4n unohtuvat.”<\/h4>\n

<\/h4>\n

Projektiin kuuluu n\u00e4yttelyn ohella kirja ja viisi lyhytfilmi\u00e4. Filmien \u00e4\u00e4nisuunnittelusta ja taustamusiikista vastaa kokonaisuudessaan Chisu<\/strong>, joka loihtii oman maisemansa Mustosen tuottaman liikkuvan kuvan p\u00e4\u00e4lle.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Juha Mustonen (s. 1975) on helsinkil\u00e4inen valokuvaaja, joka jakaa aikansa Helsingin ja New Yorkin v\u00e4lill\u00e4. Mustonen aloitti uransa lumilautailukuvaajana 90-luvun lopulla, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n on keskittynyt muoti-, lifestyle- ja mainosvalokuvaamiseen. Viime vuosina h\u00e4n on rakentanut uraansa muotivalokuvaajana Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa. Mustosen muotikuvia on julkaistu useissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ja kotimaisissa muotilehdiss\u00e4 (Elle, Cosmopolitan, Olivia, Trendi, Revs, Gloria, HS Kuukausiliite, Drew, Oyster, Collezioni, Muse, Noi.Se, Fashion Trend, H-magazine, IKI, Kult). Mustosen k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 on n\u00e4hty my\u00f6s mainos- ja artistikuvissa.<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn kuvat ovat vuosilta 2012-2013, Tampereella on mukana uusia editioita, joita ei ole ollut esill\u00e4 aiemmin.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Ty\u00f6paja 2.8.<\/strong><\/h4>\n

Juha Mustosen ty\u00f6pajassa \u201cLess is more\u201d opitaan, kuinka muotikuva syntyy vahvasta kontaktista kuvattavaan, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 isoista valaistuksista ja kulisseista. Osanottajilta ei edellytet\u00e4 v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 eik\u00e4 kokemusta; kohderyhm\u00e4n\u00e4 mm. potretti- & muoti- & lifestylekuvauksesta kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat. Ty\u00f6pajassa ei kuvata: muotikuvaajana kansainv\u00e4list\u00e4 uraa tekev\u00e4 Mustonen tuo oman kamerareppunsa ja demonstroi, kuinka yksinkertaisesti voi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 muotikuvausta. Mustonen antaa my\u00f6s osanottajille palautetta portfolioista. Ty\u00f6pajan kesto on arviolta 3 tuntia ja mukaan mahtuu 12-15 henkil\u00f6\u00e4. Ennakkoilmoittautumiset galleria.nykyaika(at)backlight.fi tai puh. 050 441 2040.<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Linkkivinkit: <\/strong><\/h4>\n

www.marihokkanen.com<\/h4>\n

www.mustonenyksi.com<\/h4>\n

www.valokuvakeskusnykyaika.fi<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia:<\/strong><\/h4>\n

Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi [LOMALLA 4.7. SAAKKA: yhteydet galleria-assistenteille galleria.nykyaika (at) backlight.fi<\/em><\/span>]<\/h4>\n

Taiteilijat:<\/h4>\n

Mari Hokkanen, puh. 050 44 10038, marihokk@gmail.com<\/h4>\n

Juha Mustonen, puh. 040 7446512, contact@mustonenyksi.com<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 –<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 16.5.2016<\/h4>\n

Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 \/ Galleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

KES\u00c4KUUN N\u00c4YTTELYT 11.6. \u2013 3.7.2016<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Kes\u00e4kuussa Nykyajan katutasossa esill\u00e4 oleva Martti J\u00e4ms\u00e4n<\/strong> n\u00e4yttely N:o 1-6 on l\u00e4pileikkaus taiteilijan perinteisess\u00e4 pimi\u00f6ss\u00e4 vedostamistaan mustavalkoisista valokuvista.<\/h4>\n

Alakerrassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Maija Holman<\/strong> kierr\u00e4tysmateriaaleille tehtyj\u00e4 valokuvateoksia. Holman kuvat ovat luonnon ja kulttuurin rajapinnoilta, joissa kierr\u00e4tetty polypropeeni saa seurakseen rehev\u00e4\u00e4 puistoluontoa ja j\u00e4tepaperi kohtaa arkkitehtuurin.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Martti J\u00e4ms\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6pajan 14.6., jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n postikorttisarjan sek\u00e4 kuvasalkun tekemist\u00e4.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Martti J\u00e4ms\u00e4: N:o 1\u20136<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\"Martti<\/p>\n

Valokuvauksen yst\u00e4ville Martti J\u00e4ms\u00e4n n\u00e4yttely tarjoaa perinteisten hopeagelatiinivedosten ohella polaroideja. N\u00e4yttelyyn tulevia kuuden kuvan sarjoja yhdist\u00e4\u00e4 aina jokin sis\u00e4inen tai ulkoinen rakenne – j\u00e4nnite. Sarjat poikkeavat toisistaan ja ovat tarkoituksellisesti mahdollisimman erilaisia niin sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n kuin ulkoasultaan. Esille tulee muun muassa sarjoja J\u00e4ms\u00e4n kuvasalkuista ja valokuvakirjoista. Esimerkiksi Snap Shot (2014) -sarjan kokoava tekij\u00e4 l\u00f6ytyy muodosta ja Syd\u00e4n ja Luoti (2014) -sarjaa yhdist\u00e4\u00e4 kuvat kasvoista.<\/h4>\n

\u2013 N\u00e4yttelyni tulee koostumaan tekemist\u00e4ni valokuvista, polaroideista, l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4ni kuvista. N\u00e4yttelyst\u00e4 tulee n\u00e4in my\u00f6s ”l\u00e4pileikkaus” mustavalkoisista valokuvista, jotka olen tehnyt itse omassa pimi\u00f6ss\u00e4ni. En aikaisemmin ole esitt\u00e4nyt kuviani t\u00e4ss\u00e4 muodossa, Martti J\u00e4ms\u00e4 kertoo.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvataiteilija Martti J\u00e4ms\u00e4 (s. 1959) asuu ja ty\u00f6skentelee Helsingiss\u00e4. Martti J\u00e4ms\u00e4 tunnetaan mustavalkokuvistaan, jotka h\u00e4n itse vedostaa ja kehyst\u00e4\u00e4. H\u00e4n on tehnyt my\u00f6s lukuisia valokuvakirjoja ja kuvasalkkuja, joita on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4. J\u00e4ms\u00e4n teoksia on monien suomalaisten museoiden, s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden ja ker\u00e4ilij\u00f6iden kokoelmissa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Maija Holma: K\u00e4\u00e4nteinen alkemia<\/strong><\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

\"Hopeagelatiinivedos<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa Nykyajan alakerrassa on esill\u00e4 jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isen Maija Holman kierr\u00e4tysmateriaaleille tehtyj\u00e4 valokuvateoksia. N\u00e4yttelyn kuva-aiheet tulevat luonnon ja kulttuurin rajapinnoilta, rakenteilla olevasta tai jo rappeutuvasta rakennetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. J\u00e4tepaperi kohtaa arkkitehtuurin ja kierr\u00e4tetty polypropeeni \u2013 tuttavallisemmin jauhelihalaatikkomuovi \u2013 saa seurakseen rehev\u00e4\u00e4 puistoluontoa.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u201dKuvissani ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ratkaiseva hetki, sommittelu tai edes aihe, ne ovat hajamielist\u00e4 silm\u00e4ily\u00e4 pientareille, materiaalia lopullista kuvaa varten, joka muodostuu aineen ja valokuvan yhteispelin\u00e4. Teokseni ovat l\u00e4pikotaisin esteettisi\u00e4, mutta ty\u00f6skentely\u00e4ni on alusta l\u00e4htien johdatellut k\u00e4sill\u00e4 olevan materiaalin luonne\u201d, Maija Holma kertoo ja jatkaa, \u201dMaterialismi yhteiskunnassamme on itse asiassa materiaalisen maailman halveksuntaa. Heit\u00e4mme tavaroita pois ja tuotamme biohajoamatonta j\u00e4tett\u00e4. Muovi on tehty \u00f6ljyst\u00e4, joka on syntynyt esihistoriallisten metsien kasvillisuudesta. Olemme keksineet k\u00e4\u00e4nteisen alkemian: teemme saastaa puhtaista, luonnollisista, vilpitt\u00f6mist\u00e4 aineksista.\u201d<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvaaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Maija Holma (s. 1971) asuu ja ty\u00f6skentelee Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Holman keskeisiin menetelmiin on kuulunut erilaisille kierr\u00e4tysmateriaaleille (mm. polypropeeni ja muut muovit, kierr\u00e4tyspaperi, vaneri, betoni) tehdyt hopeagelatiinivedokset. Holman teoksia on seuraavissa kokoelmissa: Suomen valokuvataiteen museo, Suomen valtio, Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunki, Luovan valokuvauksen keskus, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keuruun kaupunki.
\nMaija Holman n\u00e4yttely\u00e4 ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edist\u00e4miskeskus.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Aiemmin kes\u00e4kuulle ilmoitettu alakerran n\u00e4yttely [Laurene Bois-Mariage: ReCOLLAGES] on peruttu ja tilalle on saatu Maija Holman n\u00e4yttely. <\/em><\/h4>\n

\u00a0<\/em><\/h4>\n

Ty\u00f6paja 14.6.<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Tiistaina 14.6. Martti J\u00e4ms\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Nykyajassa ty\u00f6pajan, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n oman postikorttisarjan ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 kuvasalkuksi. Ty\u00f6pajassa J\u00e4ms\u00e4 kertoo taitelijakirjojen tekemisest\u00e4\u00e4n ja opastaa pienpainosten tekemiseen k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. Ennakkoilmoittautuminen galleriaan puh. 050 441 2040 tai galleria.nykyaika (at) backlight.fi<\/h4>\n

Arvioitu kesto on kolme tuntia (kello 17 – 20)<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 –<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 25.4.2016<\/h4>\n

Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 \/ Galleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/em><\/h4>\n

Oheisohjelma 18. toukokuuta (ty\u00f6pajaan ennakkoilmoittautuminen, max 15 hl\u00f6).<\/em><\/h4>\n

<\/h4>\n

Pekka Elomaa ja Lyhdyn ty\u00f6ryhm\u00e4: Jokamiesluokka<\/strong><\/h4>\n

Valokuvan\u00e4yttely 7.5. <\/strong>–<\/strong> 5.6.2016
\n<\/strong><\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

Valokuvaan ja liikkuviin muotokuviin perustuva Jokamiesluokka -n\u00e4yttely vie meid\u00e4t ihmisen\u00e4 olemisen ytimeen. Merkitys kiinnittyy pieniin yksityiskohtiin, katseisiin, eleisiin, tapaan pidell\u00e4 juomalasia. Teknist\u00e4 taituruutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on hetken rehellisyys, kuvaan kiinnittynyt ikuisuus. Tampereella Nykyajassa esill\u00e4 oleva n\u00e4yttely koostuu valokuvaaja Pekka Elomaan ja Lyhty ry:n kehitysvammaisten aikuisten kuvaamista muotokuvista ja videoista.<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00e4yttelyn teokset ovat syntyneet ty\u00f6pajassa, jota valokuvaaja Pekka Elomaa on vet\u00e4nyt Lyhdyn ty\u00f6pajassa vuodesta 2001. Vuosien varrella pajalaiset ovat vaihtuneet, mutta porukan ydin on pysynyt kasassa yli kymmenen vuotta. Suurin osa heist\u00e4 toimii sek\u00e4 malleina ett\u00e4 valokuvaajina, osalle t\u00e4rkeint\u00e4 on esiintyminen ja esill\u00e4 olo. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kuvaa toisiaan renessanssitaiteen hengess\u00e4. Valo maalaa neutraalia taustaa vasten piirtyv\u00e4t hahmot paljaana esiin. Kuvaustapa ja viitteellinen rekvisiitta irrottavat mallit arjesta ja luovat kuviin ajattomuuden tunnun.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa Pekka Elomaa on valinnut oppaaksi muotokuvien maailmaan pohjoiseurooppalaisen renessanssitaiteilijan, Hans Holbein nuoremman (1497\u20131543). Holbeinin kuvaamien ihmisten ajaton arvokkuus, maalausten yksityiskohtainen tarkkuus ja materiaalikuvauksen taidokkuus ovat kiehtoneet heit\u00e4. Saman ajattomuuden ja voimakkaan l\u00e4sn\u00e4olon tunnun he haluavat vangita omiin valokuviinsa.<\/h4>\n

\"Pekka<\/p>\n

Jokamiesluokka<\/em> -n\u00e4yttely on osa jatkuvasti kasvavaa muotokuvasarjaa, jonka aikaisempia n\u00e4yttelyit\u00e4 ovat olleet Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, herra Holbein ja Kuka painoi nappia, herra Holbein?<\/em> Valokuvakeskus Nykyaika on n\u00e4ist\u00e4 esitt\u00e4nyt Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, herra Holbein <\/em>-n\u00e4yttelyn TR1 Taidehallissa vuonna 2012.<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Ty\u00f6paja 18.5.<\/strong><\/h4>\n

\"Pertti,<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 TEHD\u00c4\u00c4N SINUSTA KUVA, JOTA KEHTAA KATSOA VIEL\u00c4 500 VUODEN KULUTTUA \u2013<\/h4>\n

Toukokuussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n maksuton ty\u00f6paja keskiviikkona 18.5. klo 16. Ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 valokuvaaja Pekka Elomaan, Jussi Ratian ja Olli-Pekka Lappisen (Lyhdyn ty\u00f6paja) kanssa muotokuvia. Oman muotokuvansa tulee saamaan omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n digitaalisena. Mukaan mahtuu 15 henkil\u00f6\u00e4: ennakkoilmoittautumiset galleriaan puh. 050 441 2040.<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

Tekij\u00f6ist\u00e4<\/strong><\/h4>\n

<\/h4>\n

Tampereella esill\u00e4 olevaa materiaalia ovat olleet ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Pekka Elomaan lis\u00e4ksi Otto Jahnukainen<\/strong>, Olli-Pekka Lappinen<\/strong>, Emma Liekari<\/strong>, Jussi Ratia<\/strong>, Antero Smedberg<\/strong>, Niila Suoranta<\/strong> ja Pekka Valle<\/strong>. Helsingin lyhytaikaiskoti ja ty\u00f6paja Lyhty ry<\/a> on vuonna 1993 perustettu yleishy\u00f6dyllinen yhdistys, joka tarjoaa kehitysvammaisille aikuisille asumis-, opetus- ja ty\u00f6pajapalveluja.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Valokuvaaja Pekka Elomaa<\/strong> (s. 1954, Helsinki) on tehnyt uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 yhteis\u00f6llisen valokuvauksen parissa. Taiteellisen toimintansa ja freelancer-kuvaajan ty\u00f6ns\u00e4 ohessa h\u00e4n on tehnyt pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 taidekasvattajana Lyhty ry:ss\u00e4, jossa h\u00e4n on vet\u00e4nyt valokuvaty\u00f6pajoja. Pekka Elomaa sai Valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2012.<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 –<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 11.4.2016<\/h4>\n

Valokuvakeskus Nykyajan n\u00e4yttelykalenteri, syyskausi 2016<\/h4>\n

Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
\npuh. 050 441 2040
\nAvoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 (suljettu n\u00e4yttelyvaihtojen ajan)
\nGalleriaan ja k\u00e4sikirjastoon on vapaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy<\/h4>\n

Valokuvakeskus Nykyajan syyskauden 2016 n\u00e4yttelykalenteri on julkistettu. Hein\u00e4kuusta joulukuuhun esille tulee 8 yksityis- ja 2 ryhm\u00e4n\u00e4yttely\u00e4. Hein\u00e4- ja elokuussa oheisohjelmana on Juha Mustosen ja Julia Weckmanin ty\u00f6pajat, muina kuukausina on tiedossa muun muassa debattia ja taiteilijaesittelyj\u00e4.
\nOlemme pident\u00e4neet syyskauden n\u00e4yttelyaikoja siten, ett\u00e4 n\u00e4yttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.<\/h4>\n

HEIN\u00c4KUU
\n9.7.-2.8.2016
\nKatutaso: \u00a0\u00a0 \u00a0Mari Hokkanen
\nAlakerta: \u00a0\u00a0 \u00a0Juha Mustonen<\/h4>\n

Mari Hokkasen (s. 1979) Set & setting on sarja lavastettuja omakuvia. Jokainen kuva on oma kohtauksensa, joiden tarinat k\u00e4sittelev\u00e4t maailmallisia ilmi\u00f6it\u00e4 usein tragikomedian keinoin.<\/h4>\n

Juha Mustosen (s. 1975) Yksi on kannanotto muotikuvauksen arvostukseen ja tulevaisuuteen Suomessa. Samalla se on tekij\u00e4n kunnianosoitus voimakkaille naisille: kuvattava ihminen menee aina muodin edelle. Lumilautailukuvaajana aloittanut Mustonen on viime vuosina rakentanut uraansa muotivalokuvaajana Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa.<\/h4>\n

ELOKUU
\n6. \u2212 30.8.2016
\nKatutaso: \u00a0\u00a0 \u00a0Laura B\u00f6\u00f6k
\nAlakerta: \u00a0\u00a0 \u00a0Julia Weckman<\/h4>\n

Laura B\u00f6\u00f6kin (s. 1986) Walking on Rivers -kuvasarjan p\u00e4\u00e4osassa ovat kongolaiset perheet, jotka ovat muuttaneet kiinti\u00f6pakolaisina Pudasj\u00e4rvelle, pohjoiseen muuttotappiokaupunkiin. Kuvasarja k\u00e4sittelee tuttuutta, vierautta ja ihmisen suhdetta kotiin ja maisemaan. Sarjan kuvia on aiemmin ollut esill\u00e4 valokuvafestivaaleilla, mutta t\u00e4m\u00e4 on B\u00f6\u00f6kin ensimm\u00e4inen yksityisn\u00e4yttely.<\/h4>\n

Julia Weckman (s.1977) valokuvaa maiseman kautta omia henkil\u00f6kohtaisia tuntemuksia ja el\u00e4m\u00e4ntilanteita. Olemisen rajalla -n\u00e4yttely kertoo kasvien sinnikkyydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nvoiman alkuper\u00e4isyydest\u00e4, haavoittuvuudesta ja jatkuvuudesta.<\/h4>\n

Julia Weckmanin ty\u00f6paja harrastajille ja ammattilaisille 20.-21.8.<\/h4>\n

SYYSKUU
\n3.9. \u2212 4.10.2016
\nKoko tila: \u00a0\u00a0 \u00a0Valokuvakeskus Nykyaika ry:n j\u00e4senten ryhm\u00e4n\u00e4yttely<\/h4>\n

Ryhm\u00e4n\u00e4yttelyn teemana on ruoka ja siihen ladatut monet merkitykset. Ruoka erottaa ja my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4. Se voi toimia paikan tai kansakunnan symbolina. Ruokakulttuurilla on roolinsa kansakuntien itsetunnon muodostumisessa: ruoka on identiteetin ja sosiaalisten suhteiden rakentamista. Nykyisess\u00e4 ruokakeskustelussa n\u00e4kyy my\u00f6s jakamistalous, arvojen uudelleen m\u00e4\u00e4rittely ja eettiset valinnat. Kurattorina toimii kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. N\u00e4yttely ennakoi ensi vuonna j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 Backlight 17 -valokuvatapahtumaa, jonka teemana on itsen\u00e4isyys. Itsen\u00e4isyys ei kuulu vain juhlapuheisiin, vaan se toteutuu ennen kaikkea arjessa ja sen toiminnoissa.<\/h4>\n

LOKAKUU
\n8.10. \u2212 2.11.2016
\nKatutaso: \u00a0\u00a0 \u00a0Wilma Hurskainen
\nAlakerta: \u00a0\u00a0 \u00a0Heikki Humberg<\/h4>\n

Wilma Hurskaisen (s. 1979) teossarja sijoittuu taitekohtaan, jossa ilmastonmuutos, v\u00e4est\u00f6nkasvu ja luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen uhkaavat koko olemassaoloamme. Kriisi\u00e4 saapuu vallan kamareista edustamaan valkoinen ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 patriarkka, joka tarrautuu tuttuun l\u00e4nsimaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaansa, vaikka maa on pett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alta. Ristiriitaisessa hahmossa yhdistyv\u00e4t valta ja voimattomuus, uho ja pelko.<\/h4>\n

Alakerrassa esill\u00e4 oleva Rooms of Truth -valokuvasarja keskittyy tyhjiin kuulusteluhuoneisiin ja niiden her\u00e4tt\u00e4miin tuntemuksiin. Heikki Humberg (s. 1981) on kuvannut sarjaansa seitsem\u00e4ss\u00e4 Euroopan maassa vuonna 2015. N\u00e4yttely on teossarjan ensiesitys Suomessa.<\/h4>\n

MARRASKUU
\n5. \u2212 29.11.2016
\nKatutaso: \u00a0\u00a0 \u00a0Kati Leinonen
\nAlakerta: \u00a0\u00a0 \u00a0Jenni Valorinta<\/h4>\n

Kati Leinosen (s. 1974) \u00c4im\u00e4rautio kertoo hevosmiehist\u00e4 ja -naisista sek\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n hevoskulttuurista. Projekti tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi hevosihmisten eri alakulttuureja ja paneutuu hevosen muuttuneeseen rooliin ihmisen rinnalla. Osa kuvista on toteutettu 1800-luvulta per\u00e4isin olevalla m\u00e4rk\u00e4levytekniikalla.<\/h4>\n

Alakerrassa on esill\u00e4 Uniliike<\/em>, jossa Jenni Valorinta (s. 1975) kuvasi\u00a0 nukkuvia naisia. Osa heist\u00e4 oli h\u00e4nelle entuudestaan tuntemattomia, jotka Valorinta tapasi vasta kun he tulivat h\u00e4nen luokseen nukkumaan ja kuvattavaksi. Uniliike on videosuunnittelijana toimivan Valorinnan ensimm\u00e4inen valokuvan\u00e4yttely.<\/h4>\n

JOULUKUU
\n3.12.2016 \u2212 3.1.2017
\nKoko tila: \u00a0\u00a0 \u00a0Kangas-ty\u00f6ryhm\u00e4: Mikko Auerniitty, Jussi J\u00e4ppinen, Martti Kapanen (Kapa), Jyrki Markkanen, Rune Snellman<\/h4>\n

Joulukuussa esille tuleva Kangas, katoava tehdas -n\u00e4yttely on luova dokumenttiprojekti, joka taltioi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan tehdasalueen muutosta viidest\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valokuvaaja Mikko Auerniitty kuvaa hiljentynytt\u00e4 tehdasaluetta ajan ja luonnon kiertokulun valossa. Graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Jussi J\u00e4ppinen on tallentanut \u201dmemento mori\u201d kuviinsa el\u00e4inten, kasvien ja ajan kulumisen j\u00e4ljet. Tyhj\u00e4n tilan estetiikka on kiehtonut valokuvataiteilija Kapaa. Taidegraafikkona tunnettu Jyrki Markkanen taas on kuvannut Kankaan aluetta halkovaa Tourujokea neulanreik\u00e4kamerallaan. Valokuvaaja Rune Snellman esittelee henkil\u00f6galleriassaan ihmisi\u00e4, joiden ty\u00f6 on ollut tehtaan seinien sis\u00e4ll\u00e4.<\/h4>\n

Nykyaika on avoin kohtauspaikka kaikille valokuvataiteen yst\u00e4ville<\/h4>\n

Nykyajassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kuukausittain n\u00e4yttelyihin liittyv\u00e4\u00e4 oheisohjelmaa, kuten taiteilijatapaamisia, luentoja ja ty\u00f6pajoja. Tarkemmat tiedot p\u00e4ivittyv\u00e4t nettisivuille www.valokuvakeskusnykyaika.fi
\nNykyajassa on n\u00e4yttelyiden lis\u00e4ksi jatkuvasti n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 kaikille avoimen k\u00e4sikirjaston yli 800 valokuvataiteen nidett\u00e4.<\/h4>\n

Lis\u00e4tietoja ja lehdist\u00f6kuvia toiminnanjohtajalta:<\/h4>\n

irma . puttonen (at) backlight . fi<\/h4>\n

puh. 040 756 9796<\/h4>\n

<\/h4>\n

<\/h4>\n

\u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 – \u2013 –<\/h4>\n

N\u00c4YTTELYTIEDOTE 24.3.2016<\/h4>\n

<\/h4>\n

INTAC: Desire <\/strong>\u2013 kaksiter\u00e4inen miekka<\/strong><\/h4>\n

Valokuva- ja videotaiden\u00e4yttely 2. <\/strong>–<\/strong> 30.4.2016\u00a0<\/strong><\/h4>\n

2. – 30.4.2016, avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 \/ Poikkeus 23. <\/em>–<\/em> 24.4. jolloin klo 11-17<\/em><\/h4>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong><\/h4>\n

Huhtikuussa maailma tulee Nykyaikaan, kun \u201dDesire \u2013 kaksiter\u00e4inen miekka\u201d -n\u00e4yttely esittelee yli 300 valokuvan ja useiden videoteosten voimin kansainv\u00e4list\u00e4 nykytaidetta. N\u00e4yttelyn teoksissa on vahvasti esill\u00e4 eri kulttuurien inspiroiva vaikutus, sill\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on Tampereelta, Etel\u00e4-Koreasta, Kanadasta, Saksasta, Japanista ja Intiasta.<\/h4>\n

<\/h4>\n

N\u00e4yttely tuo esille taiteilijoiden kollektiivisen pohdinnan valokuvien ja videoteosten kautta. Kaikille yhteinen ja tuttu teema \u201dhalu\u201d sai uusia mielenkiintoisia vivahteita ja tulkintoja taitelijoiden erilaisten taustojen ja kansalaisuuksien vaikutuksesta. Teokset k\u00e4sittelev\u00e4tkin teemaa hyvin erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista: fyysisen himoon, mainosmaailman luomiin tarpeisiin, lapsuuden kaihoon,\u00a0toiveisiin paremmasta, utopian maailmaan, toiveisiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 subjektiivisia kokemuksia sek\u00e4 haluun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kokea kosketus.<\/h4>\n

<\/h4>\n

Vuonna 2010 perustettu INTAC (International Art Collaborations) on yhteisty\u00f6hanke, joka koostuu korkeakoulujen taideopiskelijoista eri puolilta maailmaa. Tekij\u00e4t ovat ty\u00f6skennelleet \u201dhalun\u201d parissa digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4: mukana on ollut 50 taideopiskelijaa, joista Suomessa toimii 12.<\/h4>\n

INTAC-verkosto toimii seuraavissa korkeakouluissa:<\/h4>\n