\u201dUseampi persoona on hyv\u00e4 asia. Niist\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 kokoelma, ommella niit\u00e4 yhteen, ker\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n varrella. Tullessamme vanhemmiksi, voimme kokoelman turvin ilment\u00e4\u00e4 helposti kulloinkin haluamaamme itsemme puolta. Kuitenkin jossain vaiheessa, ja erityisesti ohitettuamme keski-i\u00e4n ja siirtyess\u00e4mme vanhuuteen, persoonamme muuttuvat ja sekoittuvat toisiinsa salaper\u00e4isell\u00e4 tavalla. Lopulta ne ik\u00e4\u00e4nkuin sulavat ja tapahtuu kokonaisvaltainen persoonien menetys, jolloin alta paljastuu \u201daito itse\u201d.
\n(Kirjailija ja psykoanalyytikko Clarissa Pinkola Est\u00e9s 1992, teoksessaan Naiset, jotka kulkevat susien kanssa)<\/p>\n
Yksin kotona -projektissani pohdin kysymyksi\u00e4 minuudesta, identiteetist\u00e4 ja ihmisyydest\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4. Kysyn mm. onko yksi min\u00e4 vain illuusio? Josko min\u00e4 onkin jatkuvasti muuttuva kehittyv\u00e4 hetkitt\u00e4inen min\u00e4representaatio, joka muotoutuu kunkin hetken aistimuksista, havainnoista, muistikuvista. Onko esimerkiksi ns. itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4misen -prosessi turha ja toivoton urakka, jos – kuten Est\u00e9s ajattelee – \u201daito itse\u201d paljastuu joka tapauksessa automaattisesti vanhuuden koittaessa? Onko mahdollista, ett\u00e4 ihmisen minuus on samaan aikaan subjekti ja objekti – tarkkailija ja tarkkailun kohde? Vai tarvitaanko t\u00e4h\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi min\u00e4\u00e4?<\/p>\n
Otan t\u00f6iss\u00e4ni suvaitsevan, avoimen ja humoristisenkin asenteen monimin\u00e4isyyden\/usean persoonan mahdollisuuteen. T\u00f6ist\u00e4ni l\u00f6ytyy my\u00f6s vaikutteita vanhoista tarinoista, myyteist\u00e4 ja symboleista.<\/p>\n
Olen kuvannut kaikki ty\u00f6t yksin kotonani Helsingiss\u00e4 vuosien 2019 – 2021 aikana. Kuvat ovat omakuvia, mutta en ole vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 persoonakokoelma on oman el\u00e4m\u00e4ni varrella ker\u00e4tty kokonaisuus – jos ei, niin mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 persoonat ovat siin\u00e4 tapauksessa ilmestyneet? Jos taas tyypit sittenkin edustavat minun itseni eri persoonia\/minua, niin milloin ne alkavat sulaa ja millon \u201daito\u201d minuus paljastuu vai paljastuuko kuitenkaan koskaan?<\/p>\n
\/\/<\/p>\n
Author and Psychoanalyst Clarissa Pinkola Est\u00e9s wrote in her book Women who run with the wolves (1992):
\n”It is good to have many personae, to make collections, sew up several, collect them as we go along in life. As we become older, with such a collection at our behest, we find we can portray any aspect of self most anytime we wish. However, at some point, most particularly as one grows into and past mid-life and on into old age, one\u2019s personas shift and meld in mysterious ways. Eventually, there is a kind of \u201dmeltdown,\u201d a loss of personae complete, thereby revealing what would, in its greatest light, be called the \u201dtrue self.\u201d<\/p>\n
For my Home Alone project, I reflected on questions about the self, identity and humanity in general. I asked if a single self is just an illusion. What if the self actually is a constantly changing, evolving, transient self-representation formed of momentary sensations, perceptions, recollections…? Will the \u201cself-discovery process\u201d be a useless and hopeless project if \u2013 as suggested by Pinkola Est\u00e9s \u2013 the \u201ctrue self\u201d is automatically revealed at the dawn of old age? Can a human being be simultaneously the subject and the object \u2013 the observer and the observee? Or does this require, at least, two selves?<\/p>\n
My works represent a tolerant, open, even humoristic approach towards the possibility of the plural self or several personas. I photographed all these works alone in my home in Helsinki during the years 2019\u20132021. The photos are self-portraits, but I am not convinced this collection of personas is a reflection of me, as collected throughout my life. If not, then where have all these types come from? And, if these types represent the different personas of me or my self, when will they start melting to reveal my \u201ctrue\u201d self? Or will it ever be revealed?<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201dUseampi persoona on hyv\u00e4 asia. Niist\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 kokoelma, ommella niit\u00e4 yhteen, ker\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n varrella. Tullessamme vanhemmiksi, voimme kokoelman turvin ilment\u00e4\u00e4 helposti kulloinkin haluamaamme itsemme puolta. Kuitenkin jossain vaiheessa, ja erityisesti ohitettuamme keski-i\u00e4n ja siirtyess\u00e4mme vanhuuteen, persoonamme muuttuvat ja sekoittuvat toisiinsa salaper\u00e4isell\u00e4 tavalla. Lopulta ne ik\u00e4\u00e4nkuin sulavat ja tapahtuu kokonaisvaltainen persoonien menetys, jolloin alta […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":5275,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":31,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-5272","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menneet"],"yoast_head":"\n