10.8.\u20139.9.2024<\/p>\n\n\n\n
”One Hundred Thousand Years Later on matka k\u00e4\u00e4nteiseen aikaan ja arkeologiaan, jonne kaivautuessa paljastuu menneisyyden sijasta tulevaisuus. Sentti sentilt\u00e4, vuosi vuodelta vajotaan toisiinsa lomiutuviin tulevaisuuksiin ja mahdollisiin mahdollisuuksiin. Ihmiskunnan j\u00e4ljet rapautuvat v\u00e4hitellen n\u00e4kyvist\u00e4, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet kappaleet kertovat hiljaisesta sirpaloitumisesta, ajasta jolloin biologia v\u00e4istyy ja vet\u00e4ytyy koneen ja laskennan tielt\u00e4, kunnes j\u00e4ljell\u00e4 on vain puhdas informaatio.<\/p>\n\n\n\n
One Hundred Thousand Years Later -maailma koostuu virtuaalisesta, synteettisest\u00e4 ja generatiivisesta kuvasta. Todellinen, todenmukainen ja virtuaalisesti rakennettu lomittuvat yhteen, muodostaen metafyysisi\u00e4 ep\u00e4paikkoja ja ep\u00e4esineit\u00e4 \u2013 paikkoja ja asioita, jotka olisivat voineet olla tai voisivat tulla olemaan. Kuvasto pohjautuu perinteisen valokuvan estetiikkaan, mutta staattista, kaksiulotteista kuvaa on jatkettu liikkuvalla kuvalla. Laajennetun kuvaston my\u00f6t\u00e4 mahdollistuu nykyvalokuvan luonteen pohtiminen: Mist\u00e4 valokuva alkaa, mihin valokuva loppuu?<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
EN<\/p>\n\n\n\n
”One Hundred Thousand Years Later” is a journey into reverse time and archaeology, where instead of uncovering the past, the future is revealed. Inch by inch, year by year, we descend into interwoven futures and possible possibilities. Traces of humanity gradually erode out of view, and the remaining fragments tell of an era where biology gives way to machines and computation, until only pure information remains.
The world of ”One Hundred Thousand Years Later” consists of virtual-, synthetic-, and generative imagery. The real, the true-to-life, and the virtually constructed intertwine, forming metaphysical non-places and non-objects \u2013 places and things that could have been or might come to be. The imagery is based on the aesthetics of traditional photography, but the static, two-dimensional image is extended with moving images. This expanded imagery enables the contemplation of the nature of contemporary photography: Where does a photograph begin, and where does it end?<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
10.8.\u20139.9.2024 ”One Hundred Thousand Years Later on matka k\u00e4\u00e4nteiseen aikaan ja arkeologiaan, jonne kaivautuessa paljastuu menneisyyden sijasta tulevaisuus. Sentti sentilt\u00e4, vuosi vuodelta vajotaan toisiinsa lomiutuviin tulevaisuuksiin ja mahdollisiin mahdollisuuksiin. Ihmiskunnan j\u00e4ljet rapautuvat v\u00e4hitellen n\u00e4kyvist\u00e4, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet kappaleet kertovat hiljaisesta sirpaloitumisesta, ajasta jolloin biologia v\u00e4istyy ja vet\u00e4ytyy koneen ja laskennan tielt\u00e4, kunnes j\u00e4ljell\u00e4 on vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":6037,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":393,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-6036","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menneet"],"yoast_head":"\n