15.2.\u201317.3.2025<\/p>\n\n\n\n
HIIDENKIRNU on taitelijapariskunnan Markku Hakala ja Mari K\u00e4ki palkittuun elokuvaan perustuva liikkuvien valokuvien n\u00e4yttely.
Elokuva tarkoittaa ”el\u00e4v\u00e4\u00e4 kuvaa”. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta korostuu n\u00e4yttelyss\u00e4, jossa taide-elokuvan yksitt\u00e4iset kohtaukset on ripustettu galleriatilan seinille ja kehystetty taulujen tapaan. Maalaukselliset, staattiselta kameralta kuvatut videot tutkivat taidevalokuvan ja elokuvan v\u00e4list\u00e4 ilmaisullista tilaa, mutta paradoksaalisesti n\u00e4iden liikkuvien kuvien j\u00e4nnitteisyys syntyy usein siit\u00e4 kuinka itse liike odotuttaa itse\u00e4\u00e4n.
Kokonaisuuden yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousee ulkopuolisuus. Hauraat hahmot vaeltavat eksyksiss\u00e4 yhteytt\u00e4 etsien, mutta j\u00e4\u00e4v\u00e4t ulkopuolisiksi, niin suhteessaan toisiinsa, itseens\u00e4 ja luontoon kuin murskaavaan virastobyrokratiaan. Hiidenkirnusta tulee symboli t\u00e4lle kulttuuristen j\u00e4\u00e4massojen tuhansien vuosien aika uurtamalle kollektiiviselle vankilalle.
Hiidenkirnu on kiert\u00e4nyt elokuvana laajasti kansainv\u00e4lisi\u00e4 festivaaleja. Se aloitti esikoisteosten kilpasarjasta Tallinnassa (P\u00d6FF 2023), valittiin parhaaksi esikoiselokuvaksi Gironan elokuvajuhilla 2024 ja on ker\u00e4nnyt palkintoja mm. ohjauksesta, kuvauksesta ja elokuvailmaisun uudistamisesta. Valokuvakeskus Nykyajan n\u00e4yttely on\u00a0ensimm\u00e4inen kerta kun teoskokonaisuus on esill\u00e4 galleriakontekstissa. Samalla se on kaksikon ensimm\u00e4inen yksityisn\u00e4yttely.
Yl\u00f6j\u00e4rvel\u00e4inen taitelijapariskunta Hakala ja K\u00e4ki tulee niin taide- kuin elokuvakent\u00e4n ulkopuolelta. Kirjallisuustiedett\u00e4 ja naistutkimusta opiskellut Mari K\u00e4ki, FM, s.1973, toimii my\u00f6s ty\u00f6nohjaajana ja kouluttajana. Markku Hakala, FM, s.1975, on loikannut taiteilijaksi kasvuyritt\u00e4jyydest\u00e4 ja tietojenk\u00e4sittelyopin tutkijan uralta. H\u00e4nelle taide ja filosofia edustavat henkil\u00f6kohtaisesti ainoaa tapaa olla olemassa t\u00e4ss\u00e4 ajassa.
Yhteisen hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli unen lailla itse itsens\u00e4 kirjoittanut k\u00e4sikirjoitus, uskollisuus n\u00e4in ilmestyneille kuville ja pysyttely poissa sen tielt\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4iden kuvien kautta kulloinkin vaati p\u00e4iv\u00e4nvaloa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6prosessi muistutti enemm\u00e4n lavastettua taidevalokuvaa\u00a0tai digitaalista maalausta kuin elokuvatuotantoa. Jokaiseen kuvaan varattiin kuukauden esivalmisteluaika, jonka aikana tutkittiin, ja rakennettiin kuvauspaikkaa tai studiota, lavastusta, rekvisiittaa ja valaistusta. Varsinainen kuvaus esiintyjien kanssa vei yleens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n tai kaksi. Sen j\u00e4lkeen kuvat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi monipolvisen digitaalisen ty\u00f6st\u00f6prosessin. Kuviin on istutettu eri kohteista kuvattua valokuvaa ja videomateriaalia, siirtolohkare harjulle, neuvostohenkinen virastotalo, 3D-mallinnettuja lintuja, juna, varjoja, savuja, maalattuja ja poismaalattuja yksityiskohtia.
Omaehtoinen hanke vietiin l\u00e4pi k\u00e4sity\u00f6n\u00e4, ilman ulkoista rahoitusta tai tuotantotiimi\u00e4. Kuuden vuoden aikana l\u00e4hes kaikki jouduttiin opettelemaan alusta. \u00c4\u00e4nisuunnittelussa apuna olivat Ari Karema ja Jaakko Niemel\u00e4. Pukusuunnittelusta vastasi Paula-Leena Jokitie. P\u00e4\u00e4osissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Henri Malkki, Kirsi Paananen ja Atte Vuori. J\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 Suomen pisimm\u00e4ksi mieheksi tituleerattu Sami Eerola.
Nykyajan n\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Hiidenkirnu-elokuvan erikoisn\u00e4yt\u00f6s Arthouse Cinema Niagarassa 20.2.2025 klo 17.00. Mari K\u00e4ki on paikalla n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen keskustelemassa yleis\u00f6n kanssa.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
\/\/<\/p>\n\n\n\n
Markku Hakala & Mari K\u00e4ki:\u00a0GIANT’S KETTLE
15.2.\u201317.3.2025<\/p>\n\n\n\n
GIANT’S KETTLE is an exhibition of moving pictures based on the award-winning art film by Markku Hakala and Mari K\u00e4ki.
Movie is short for ”moving picture”. This heritage is highlighted in the exhibition, where the individual scenes of the film are hung on the walls of the gallery space and framed as paintings. The moving pictures, shot from a static camera, explore the creative space between photography and cinema, and, paradoxically, build their tension on the prolonged absence of movement.
One of the central themes of the exhibition is that of the outsider. The fragile characters are searching for connection, in vain, but remain as outsiders, both in their relationships with each other, themselves, nature, or within the crushing Kafkaesque bureaucracy. In the process, giant’s kettle becomes a symbol of the collective prison carved in our cultural bedrock by thousands of years of cultural forces.
As a film Giant’s Kettle has been touring internationally since it’s premiere at Tallinn (P\u00d6FF 2023). The film won the Best Debut Film Award at Girona, 2024, and has brought home numerous awards for directing and cinematography. At Photographic Centre Nykyaika the work is exhibited for the first time in the gallery context. It is also the duo’s first solo exhibition.
The Yl\u00f6j\u00e4rvi-based artist couple Hakala and K\u00e4ki come from outside the art and film scene. Mari K\u00e4ki, M.A., b.1973, graduated from literature and women’s studies, and is working as a professional coach and educator. Markku Hakala, M.Sc., b.1975, has worked, prior to his career in art, as an entrepreneur and computer science researcher. For him, art and philosophy represent the only viable personal forms of existence in this day and age.
The starting point for their joint project was a script that came as a sequence of dream images, and loyalty to these images by the means of staying out of the way of whatever needed to surface. In practical terms the process was akin to fine arts or photography rather than filmmaking. It took a day or two to shoot a single scene, but that was typically preceded by a month of prep-work during which the location or studio, the set, props and lighting were explored and built. The images were then composed digitally with other <\/p>\n\n\n\n
photographs and video footage from various locations, such as a giant glacial rock, a Soviet-style office building, 3D-modelled birds, a train, shadows, smokes, and various inpainted and overpainted details.
The project was carried out without external funding or a production team. During the six years everything had to be learnt from scratch. Ari Karema and Jaakko Niemel\u00e4 collaborated with the sound design. Paula-Leena Jokitie was responsible for the costume design. Henri Malkki, Kirsi Paananen and Atte Vuori were cast in the lead roles. The giant is played by Sami Eerola, the tallest man in Finland.
In connection with the exhibition, a special screening of the film will be held at Arthouse Cinema Niagara on February 20, 2025 at 5:00 p.m. Mari K\u00e4ki will be present after the screening to talk with the audience.
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
15.2.\u201317.3.2025 HIIDENKIRNU on taitelijapariskunnan Markku Hakala ja Mari K\u00e4ki palkittuun elokuvaan perustuva liikkuvien valokuvien n\u00e4yttely. Elokuva tarkoittaa ”el\u00e4v\u00e4\u00e4 kuvaa”. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta korostuu n\u00e4yttelyss\u00e4, jossa taide-elokuvan yksitt\u00e4iset kohtaukset on ripustettu galleriatilan seinille ja kehystetty taulujen tapaan. Maalaukselliset, staattiselta kameralta kuvatut videot tutkivat taidevalokuvan ja elokuvan v\u00e4list\u00e4 ilmaisullista tilaa, mutta paradoksaalisesti n\u00e4iden liikkuvien kuvien j\u00e4nnitteisyys syntyy usein […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":6258,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":799,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-6257","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menneet"],"yoast_head":"\n