Medialle
TOUKOKUU
IIkka Tolonen – Härkälä
5.5 – 28.5.2018
Härkälä on suomalaisen yhteiskunnan marginaaliin sijoittuva, miehisen maailman karusta todellisuudesta kertova dokumentaarinen valokuvausprojekti. Härkälä on miehinen mikrokosmos, henkinen tila, missä viina virtaa ja sarvet kolisevat. Härkälä-projekti juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, jolloin valokuvaaja Iikka Tolonen aloitti tuntemiensa, omaehtoisesti marginaalissa elävien autonkorjaaja-elämäntaiteilijoiden kuvaamisen kotinurkillaan Itä-Helsingissä. Kuvaukset jatkuivat kymmenen vuotta myöhemmin 2000-luvun alussa.
Tarkoituksena oli tuolloin luoda absurdi kuvakertomus kaverusten seikkailuista yhteiskunnan normien ulkopuolelle luomassaan rinnakkaistodellisuudessa. Palatessaan kartoittamaan tarinan päähenkilöiden tilannetta seuraavan kerran syksyllä 2013, kävi pian selväksi, että vauhdikas raggarimeininki oli hieman hidastunut. Osa kaveruksista oli rauhoittunut ja eräiden kohdalla rock ́n ́roll elämäntapa oli jalostunut lähes täysipäiväiseksi alkoholismiksi. Kaksi heistä oli kuolema korjannut vuosien varrella. Kaverukset ottivat ehdotuksen projektin jatkamisesta vastaan hyvin innokkaina ja kuvaaminen jatkui pitkän tauon jälkeen.
Kuvausten edetessä tapahtumat keskittyivät ”Haran” ympärille. Hara on moottoripyöräonnettomuudessa teini-iässä invalidisoitunut viisikymppinen mies, joka vetäytyi 90-luvun puolivälissä Helsingistä vanhalle maatilalle Ristiinaan, Etelä-Savoon. Hara on Tolosen lapsuudenystävä, johon hän tutustui hiekkalaatikolla 3-vuotiaana. Tämä yhteys tuo projektiin syvän henkilökohtaisen tason ystävyyden ja elämänkohtaloiden teemojen muodossa.
Kuvausten edetessä projektin teemat ovat muuttuneet alkuperäisiä syvemmiksi ja synkemmiksi. Absurdi elämäntivoli on saanut tummempia sävyjä ja Tolonen on huomannut olevansa luomassa erään tyyppistä hyvinvointi-Suomen kääntöpuolen muotokuvaa. Härkälä-projekti on erittäin ajankohtaista tämän päivän Suomen dokumentointia. Tolosen suora kuvaustapa luo aiheesta realistisen kuvan ja tuo näkyväksi suomalaista todellisuutta yhteiskunnan kiillotetun pinnan alta.
Iikka Tolonen (s.1968) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, jonka työskentely perustuu pääosin dokumentaariseen valokuvaan. Hän käsittelee töissään ihmiselämän ilmiöitä subjektiivisesta näkökulmasta ja lähietäisyydeltä. Tolonen on valmistunut Taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta ja hän työskentelee päätoimisesti valokuvauksen lehtorina Pekka Halosen akatemiassa Tuusulassa.
Helinä Hukkataival – Kabareeleidit
5.5 – 28.5.2018
Nykyajan alakerran Studiossa Helinä Hukkataipaleen Kabareeleidit -näyttely kuvaa tanssiryhmän harjoituksia. Hukkataval on seurannut ja fanittanut Kabareeleidejä siitä asti, kun hän näki ensimmäisen kerran leidit tanssimassa eläkeläistapahtumassa Tampereella 2015.
Kabareeleidit esiintyvät paljon ja ryhmää tilataan eläkeläisten tilaisuuksiin, palvelutaloihin, ystävien ja tuttujen juhliin. Näin leidit itse kertovat ryhmästään:
” Ainakin upeata naisenergiaa, valloittavaa mummofiilistä ja iloista harrastamista – sisuakin on tarvittu. Iloa olemme saaneet ja kuulemma tuottaneetkin katsojille. Voiko kukaan olla happamana, kun riemukas mummoryhmä vetää can can’iä helmoineen ja höyhenineen. ”
Hukkataival on kuvannut näyttelyn valokuvat ja kaksi videota vuoden 2017 aikana pienessä tamperelaisessa teatteri La Stradassa. Kuvaukset olivat kuin esityksiä ilman yleisöä. Kabareeleidien tanssiryhmän muodostavat: Marja-Liisa Tanhua, Sirkka Kaartinen, Sirkka Karvonen, Anneli Lehtonen, Maija-Liisa Salmi ja Pirjo Walli. Musiikinsoitosta vastaa Irma Kirjavainen.
Helinä Hukkataival on työskennellyt media- ja performanssitaiteilijana vuodesta 1969 ja toiminut taideopettajana aina vuoteen 2001 asti. Hän on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa. Hänen teoksiaan on nähty näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. 1990-luvulta lähtien Hukkataipaleen teokset ovat olleet enimmäkseen performanssitaidetta, mutta nykyisin hän yhdistää niihin myös liikkuvaa kuvaa ja valokuvaa. Hänen teoksensa käsittelevät universaalin etsimistä yksityisessä kokemuksessa. Hukkataival sai Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2004.
Näyttelyä on tukenut Majaoja-säätiö.
Näyttelyyn liittyvä leidien pieni kabareetanssi -työpaja (Charleston) sunnuntaina 20.5 klo 14.
Lehdistökuvat: https://www.dropbox.com/sh/qd80c513hm0pvti/AABpVbvGvhYrKXlB-UqSjFrta?dl=0
***
MAALISKUU
Joel Karppanen: Suomalainen Pastoraali
Kaisa Heikkinen: Samaan aikaan toisaalla
3–26.3.2018
Joel Karppasen taiteilijatapaaminen ma 26.3.2018 klo 17-18
Joel Karppasen Suomalainen Pastoraali –valokuvasarja on kansallisromantiikan stereotypioiden taakse katsova rehellinen läpileikkaus suomalaisesta maaseudusta ja sen ajankohtaisista muutoksista 2010-luvun jälkiteollisena aikana. Tätä kaikkea tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kahdensadan asukkaan Karinkannan kylän kautta.
Valokuvaaja Joel Karppanen kuvasi elämää Karinkannassa kahden vuoden ajan. Projektin kuvat koostuvat keskiformaatin filmille kuvatuista vähäeleisistä muotokuvista, maisemista, eläimistä, sisätiloista, yksityiskohdista ja pysähtyneistä hetkistä. Kylällä tapahtuu paljon mutta ei juuri ollenkaan, ja Karppasen demokraattinen kamera on valottanut kaiken oleellisen, niin arjen, työn kuin juhlan. Teoksen kuvat ovat ajattomia, ja ne voisivat pysähtyneisyydessään tapahtua menneisyydessä tai omassa metatodellisuudessa. Karppasen tarkoituksena ei ole ollut kuitenkaan nostalgisoida, vaan pikemminkin lämpimän ironinen pilke silmäkulmassa kommentoida nykyihmisen maaseudun kaipuuta.
“Suurella osalla suomalaisista on juuret maaseudulla, jos ei toisessa niin vähintään neljännessä polvessa. Oli kyse mummolamuistoista tai kansallisromanttisesta viihdekuvastosta, on mielikuvamme maaseudusta nostalgisoitunut. Meihin on iskostunut tiedostamaton maaseudun kaipuu. Se on jokin sisäämme kirjoitettu mielentila; kansakuntamme historian saatossa muotunut mielikuva rauhallisesta turvapaikasta; tunnemuisto kadonneesta maisemasta.”
Suomalaisesssa pastoraalissa Karppanen piirtää kuvan menneestä suomalaisesta unelmasta ja tarjoaa ikkunan toiseen maailmaan, mahdollisuuden nähdä sinne minne yleensä ei katsota, joutomaihin ja välitiloihin – tuleviin raunioihin.
Sisällössä ja ilmaisussa Karppanen on pyrkinyt sekä rehellisyyteen että tuoreeseen lähestymistapaan. Siinä missä useat maaseudulle sijoittuvat kuvasarjat pyrkivät kuvaamaan kohteensa arvottavassa valossa – usein juuri sen ränsistyneimmän ladon takana – Karppanen vain surumielisesti toteaa: näin elämän ja elämäntyylien kiertokulut toimivat. Kaikki on vain tilapäistä.
Joel Karppanen (s. 1993) on oululaislähtöinen valokuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Kemissä. Karppasen työskentely nojaa yhteiskunnallisen realismin ja humanistisen valokuvan perinteisiin. Hän käsittelee dokumentaarispohjaisissa valokuvissaan ja videoissaan välitiloja, elinympäristöjä sekä urbaanin ja ruraalin suhdetta. Itseoppineella Karppasella on ollut yksityis- ja ryhmänäyttelyitä mm. Valokuvagalleria Hippolytessä, Pohjoisessa valokuvakeskuksessa ja Oulun juhlaviikoilla. Hänen töitään löytyy yksityisistä ja julkisista kokoelmista. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin Jouko Lehtolan Säätiön nuorelle dokumenttikuvaajalle osoitettu Nuori Sankari -palkinto ja Burn Magazinen Emerging Photographer Fund -ehdokkuus.
***
Kaisa Heikkisen Samaan aikaan toisaalla -teossarja peilaa taiteilijan pohdintaa kulttuurista ja historiasta.
Koska olen pohjoisella maaseudulla asuva taiteilija kuvaan siten samalla pohjoisen maaseutua ja sen ympäristöä sekä nykytilaa. Tekeekö pohjoisen maaseutu kuolemaa useimpien siitä välittämättä tai edes huomaamatta?
Kuvasin ikkunalasin läpi vastapäistä ikkunaa tai kohdetta rakennuksen sisällä. Näin sain yhteen kuvaan kaksi ulottuvuutta, jotka kietoutuvat toisiinsa luoden näin oman todellisuuden. En nähnyt tarvetta lavastaa heijastuksia. Halusin niiden olevan luonnollisia ilman, että minä ohjaisin niitä millään tavalla. Otin kuvan heijastuksista juuri sellaisinaan, kuin ne luonnon muovaamana kuvissa esiintyivät. Näet siis kuvissani saman kuin minä kuvaushetkellä suljinta painaessani.
Mielenkiintoni kohdistui eritoten talojen ikkunoihin ja niistä tuleviin heijastuksiin. Tunsin niiden olevan kuin avoimia ovia, joiden takaa löytyisi jotain enemmän; ne linkittävät heijastukset ihmiseen, elämään ja elämiseen. Ikkuna on ihmisen luomus, ilman ihmistä ei ole ikkunaa. Ikkunat luovat myös tiettyä ristiriitaa. Samalla kun ne ovat kutsu teoksen sisään, niin lasi on myös rajapinta, jonka takaa löytyy toinen maailma. Autiotalon ikkunoita kuvatessani tunsin, että toinen maailma odotti sisällä, kuitenkin poissa minun ulottuviltani. Lasi eristi minut ulkopuolelle mutta näin silti lävitse. Heijastukset valtaavat pääroolin. Ulkoinen maailma sulautuu lopulta yhteen sisätilan kanssa muodostaen oman todellisuuden
Kaisa Heikkinen asuu ja työskentelee Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen pääasialliset työskentelytapansa ovat valokuva ja asiakaslähtöiset muotokuvat. Heikkinen on valmistunut Lapin ammattikorkeakoulussa kuvataiteilijaksi 2017.
***
HELMIKUU
Kimmo Ojaniemi: Taivaan Merkit – Celestial Signs
Tanja Koljonen: Waiting for the Clouds to Vanish
3–26.2.2018
Kimmo Ojaniemen taiteilijatapaaminen 26.2.2018 klo 17-18
Kuva: Kimmo Ojaniemi
Taivaan merkit näyttelyssä on esillä taivas sekä vertauskuvallisesti että konkreettisesti.
Olen agnostikko, mutta tunnustan uskonnon suuren merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle. Tämä näkyy myös aihevalinnoissani ja teosteni nimissä kautta koko uran.
Valokuvakeskus Nykyaikaan tulee esille lattiasta kattoon ulottuva “Pilari”, jonka esikuvat löytyvät Euroopan suurista katedraaleista.
Jo usean vuoden ajan olen työstänyt katedraali-aihetta puusäleistä rakentamissani suurikokoisissa veistoksissa.
Tämä on ensimmäinen näyttelyni, jossa valokuva näyttelee pääsosaa, vaikka sillä työssäni ja elämässäni on teinivuosista saakka ollut suuri merkitys.
Taiteilijalle teos on aina enemmän kuin pelkkä kuva tekniikkoineen tai manifesti filosofisine tai poliittisine intentioineen, se sisältää myös prosessin aikaiset tunnetilat, se saattaa sisältää musiikkia ja muistoja, sadetta tai aurinkoa, ahdistusta tai vapauden tunnetta.
Valokuva tuo taiteentekemiseen aspektin, joka muussa tekemisessä on vierasta, valokuva lavertelee ja todistaa ottajansa sijainnista kuvaushetkellä. Tämän seikan voisi kuvitella häivyttävän taiteelliseen prosessiin liittyvää taikaa, mutta asia on usein päinvastoin.
Oikean valotushetken odottaminen yössä yksin ja hetken löytyminen ovat luonnonihmeen todistamista, ja se osa prosessia on aina terapeuttinen, hyvän aikaa. Valokuvaaminen on minulle luonnossa suoritettava riitti, ja tässä yhdyn perisuomalaiseen ajatukseen luontokokemuksen ja uskonnollisen kokemuksen keskinäisestä sukulaisuudesta. Tärkeässä roolissa näyttelyssä on myös laatimani, voimakkaasti tunnelmaa luova ääniteos.
Kimmo Ojaniemi ( s. 1957) on turkulainen kuvataiteilija jonka teokset saavat aiheensa ihmisen historiasta, kulttuureista, luonnontieteistä, uskosta ja vallasta.
Ojaniemi on pitänyt lukuisia näyttelyitä 80-luvulta alkaen Suomessa ja ulkomailla sekä toteuttanut mm. useita julkisia teoksia, joista mainittakoon Turun Myllytunnelin “Gaian silmä” ja dominikaaniluostarin muistomerkki Turun Olavinpuistossa.
Ojaniemi valmistui alunperin taidemaalariksi mutta suuri osa hänen tuotannostaan on kolmiulotteista. Taiteilijan viime vuosina käyttämää puumateriaalia edelsi 80-luvulta vuoteen 2006 kestänyt kausi, jolloin hän keskittyi sähköllä toimiviin, soiviin ja liikkuviin mekaanisiin veistoksiin.
kuva: Tanja Koljonen
From the series Waiting for the Clouds to Vanish
Tanja Koljosen teossarja ‘Waiting for the Clouds to Vanish’ tavoittelee kiinnekohtia otsikoiden vyöryssä, joka hautaa kaiken epävarmuuteen; tiedon määrä ei ole verrannollinen tietämiseen, sillä palapelistä jää aina jokin pala puuttumaan.
Avaan päivän lehden. Pommi-isku, hurrikaani, leviävät metsäpalot kylvävät tuhoa savupilvien noustessa taivaalle. Päivästä toiseen sanat ja kuvat vaihtavat paikkaa muodostaen uusia tarinoita, mutta narratiivin rakenne pysyy samana. Varmuudet muodostuvat toiston ja tottumuksen kautta.
Otsikot rinnastuvat: samaan aikaan kun hallitus leikkaa budjettia pienituloisilta, kahdeksan ihmistä omistaa saman verran kuin yli puolet maapallon väestöstä yhteensä. Varallisuus jatkaa kerääntymistään harvoille, ja politiikkaa ohjaavat toiveet talouden loputtomasta kasvusta.
Elintasomme ylittäessä kestävän kehityksen, tehtaat jatkavat täydellä teholla nostaen savupylväitä ilmakehään. Vaikka ilmastonmuutos on ollut tiedossa jo vuosia, siitä on tullut ajankohtaista vasta joulukuisilla sieniretkillä, tajutessaame, etteivät talvet ehkä koskaan ole entisenlaisia. Uhkaavimmatkin uutiset sanomalehtien etusivuilla unohtuvat kuitenkin yhtä nopeasti kuin juuri painettujen lehtien lämpö haihtuu ilmaan. Jäljelle jää vain taivas päidemme yllä.
Vuonna 2014 alkanut ja edelleen jatkuva teossarja koostuu käsin musteella peitetyistä sanomalehdistä, joista on jätetty näkyviin ainoastaan pala uutiskuvissa esiintyvää taivasta. Ajan myötä työstetyistä sanomalehdistä muotoutuu useita vuosia yhdistävä fragmenttien arkisto. Sanomalehtien herkkä painomuste reagoi auringon uv-säteilyyn pyyhkien taivasta varjostavat pilvet hiljalleen pois. Jäljelle jää tyhjyys.
Koljosen työskentelylle on tyypillistä käyttää valokuvien rinnalla myös jo olemassaolevia materiaaleja kuten kirjan tai lehtien sivuja tai sanomalehtiä. Leikkaamalla tai peittämällä osia niistä ja yhdistäen kuviin tekstiä, kirjaimelliset merkitykset korvautuvat uusilla. Lineaarinen tarinankeronta katkeaa kuviin ja niihin liitettyihin sanoihin, jotka yhdessä antavat tilaa herkille argumenteille: pilvet tulevat katoamaan. Koljosen teokset antavat ymmärtää, että rationaalisesti perustellun informaation lisäksi on olemassa myös muita tapoja tietää.
Tanja Koljonen (s.1981, Muonio) valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2014. Hänen taiteellinen työskentelynsä keskittyy pitkälti tekstuaalisen ja visuaalisen välimaastoon, jossa kuvan rajat ovat jatkuvassa muutostilassa.
Tanja Koljosen viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Galleria Hippolyte (Helsinki 2017), Merz Sammonkatu (Tampere 2017) sekä Galleria Taik Persons (Berliini, 2016). Lisäksi hänen teoksiaan on ollut esillä useissa ryhmänäyttelyissä Euroopassa.
Itsenäisen taiteellisen työskentelynsä lisäksi Koljonen on myös taiteilijaryhmä Maanantai Kollektiivin jäsen.
TAMMIKUU
Kira Leskinen: Morriña
Mikko Haiko: Solar
6.-29.1. 2018
Kuva: Kira Leskinen
Kira Leskisen näyttely Morriña koostuu tasoskannerilla luodusta teoskokonaisuudesta. Kuvien raakamateriaalina on käytetty papereita ja pahveja, joista leikatuilla ja revityillä muodoilla Leskinen on luonnostellut kuvat skannerin lasitasolle.
Valokuvakeskus Nykyajassa esillä olevassa näyttelykokonaisuudessa intensiiviset värit rinnastuvat ensimmäistä kertaa myös Leskisen mustavalkoisiin teoksiin.
Teossarjan ilmaisulliset vaikutteet ammentavat niin 1920-luvun varhaisista valokuvallisista abstraktioista kuin modernin abstraktin maalaustaiteen pioneerien Ellsworth Kellyn ja Carmen Herreran yksinkertaisen iskevästä väri- ja muotokielestä.
Näyttelyn keskiössä on taiteilijan kiinnostus siihen, miten hiljaisuuden, toiston, rytmin ja improvisaation käsitteet taipuvat kuvalliseen muotoon.
Kira Leskinen (s. 1987) on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Työskentelyssään hän liikkuu abstraktin ilmaisun äärellä, painottaen teoksissaan värin, muodon ja äänen välistä suhdetta.
Taiteilijan työskentelyä näyttelyn valmistamiseksi on tukenut Taiteen edistämiskeskus/Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta.
Kuva: Mikko Haiko
Solar -on kuvasarja, joka tutkii maiseman ja olemassaolon kokemista sekä kaaoksen käsitettä.
Haiko näkee maiseman heijastuksena, peilinä meistä itsestämme ja ihmisyydestä. Maiseman kuvaaminen on rituaali, jonka kautta hän hakee hiljentymistä ja yhteyttä ympäristöönsä.
Valokuvani ovat tallenteita matkoilta syrjäseuduille ja käsittelevät lisäksi sattuman ja epätäydellisyyden teemaa. Altistan negatiivit kuvaamisen jälkeen auringonvalolle, ja valo, joka tekee maiseman näkyväksi myös tuhoaa sen.
Metodini pohjautuu hallinnasta luopumisen ajatukselle. Tutkin visuaalisesti kaaoksen käsitettä. Tuhon kautta syntyy uudenlainen näkymä, maisema abstrahoituu. Virheestä tulee teoksen olennainen osa. Surrealistit käyttivät sattumaa keinonaan tuoda toisenlainen todellisuus esiin täydentämään ihmisen kokemusta maailmasta. Kuvani voikin nähdä kuvaavan olemassaolon kokemusta, emme koskaan kohtaa maailmaa ja ympäristöä sellaisenaan vaan aina oman kokemuksemme, ajatuksemme ja tunteemme kautta.
JOULUKUU
4X
Kantola – Koskialho – Nuutinen – Talvitie
Majaoja-säätiön ryhmänäyttely ”Suomi100 – Pirkanmaa eilen ja tänään”
2.–23.12.2017
4X on neljän erilaisen valokuvaajan kohtaaminen. 4X esittelee muun muassa Kalevalan uustulkintaa, Keskustorin tarinoita, Puntalan punk-henkeä ja Tamperetta Maikki Kantolan, Tuomas Koskialhon, Petri Nuutisen ja Laura Talvitien projektien valossa. Tamperelainen Majaoja-säätiö valitsi heidät näyttelyynsä ”Suomi100 – Pirkanmaa eilen ja tänään” vuoden 2016 apurahojen saajien joukosta.
Lehdistökuvat:
Nykyaika, vt. toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, director.nykyaika (at) backlight.fi, p. 050 512 6911
Nykyajalla on näyttelytilaa kahdessa kerroksessa Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Gallerioiden ohella Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen käsikirjasto ja kuukauden kuva -seinä. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sisäänpääsy on maksuton.
MARRASKUU
Kukka-Maria Rosenlund: Inner Manual Distortion
Kaisa Karhu: Tunteiden kasvio/ Herbarium of Emotions
4.–27.11.2017
Kukka-Maria Rosenlundin näyttely käsittelee aikaa ja muutosta. Hän on työskennellyt vanhassa sukutalossa ja sen puutarhassa, jonka historiaan liittyy yli viiden sukupolven mittainen aikajana. Yksi näyttelyssä esillä olevasta teossarjasta kertoo talon ullakolta löytyneestä 50-vuotta vanhasta kasviosta. Kansioon kerätyt kasvit olivat jo hajonneet, mutta paperiarkkeihin oli jäänyt jäljelle kukkien jälkiä fotogrammeina.
Näyttely kertoo pyrkimyksestä ymmärtää nykyhetkeä erilaisten menneisyyden jättämien jälkien kautta, kuinka aika ja luonto jättävät olemassa olostaan jäljen.
Kukka-Maria Rosenlund (s.1987) on Tampereelta lähtöisin oleva kuvataiteilija. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä sekä Nokian Tottijärvellä. Hän on valmistunut Turun Taideakatemiasta kuvataiteilijaksi vuonna 2014 ja viimeistelee tällä hetkellä valokuvataiteen maisteriopintojaan Aalto-yliopistossa Helsingissä.
Alakerran galleriassa on Tunteiden kasvio; Kaisa Karhu on kuihduttanut kukkia, repinyt niitä osiksi ja liimannut niitä uudelleen kokoon. Performatiivisen teon jälkeen hän on valokuvannut ne mukaillen still-life ja vanitas -kuvien perinnettä luoden estetisoidun lopputuloksen. Karhu valitsi kukat uhreikseen niiden viattomuuden takia. Kaisa Karhu (s.1984) asuu ja työskentelee Helsingissä. Tunteiden kasvio oli esillä ensimmäistä kertaa Lahdessa keväällä 2016 ja nyt esillä oleva saman niminen kokonaisuus jatkaa aihetta luoden uuden kokonaisuuden.
LOKAKUU
Jaana Tyrmi: Vokologisia tutkimuksia
Terhi Asumaniemi & Toni Lahtinen: Luontorunoja
7.–30.10.2017
Tamperelainen Jaana Tyrmi (s. 1970) toimii sekä vokologina että valokuvataiteilijana. Katutasossa lokakuussa esillä oleva näyttely tunnusteleekin tieteen ja taiteen välisiä rajapintoja. Vokologia tutkii ja harjoittaa ihmisääntä. Parhaillaan Tyrmi tekee väitöstyötä, joka sijoittuu monitieteiseen puheen ja äänenharjoittamisen alan tutkimukseen Tampereen yliopistossa. Tutkimusmateriaalin ja taiteen vuorovaikutuksessa Tyrmin kuville kehittyy uusi tulkinta.
Näyttelyn kuvissa yhdistyy vanha, syanotypia- eli sinikopiotekniikka sekä uudempi magneettiresonaatio (MRI) kuvantamisen tekniikka. Vuorovaikutteiset teokset koostuvat 16 muotokuvasta, jotka on rytmitetty kolmeen osaan. Teosten alla on äänilähde, jota painamalla kuulee MR-tekniikalla kuvannetun vokaalin tai konsonantin. Näin katsojaa osallistamalla kuvista viriää äänteiden kuoro, äänteistä sanoja, sanoista lause. Analyysin osista kehittyy synteesi.
Alakerran galleriassa Luontorunoja -näyttely yhdistää sana- ja valokuvataidetta. Terhi Asumaniemen valokuvat rakentavat Toni Lahtisen runojen kokonaiskerrontaa visuaalisina elementteinä ja tukevat että haastavat tuomalla siihen uusia näkökulmia ja merkityksiä.
Toni Lahtinen on tamperelainen kirjallisuudentutkija ja -opettaja. Tamperelainen Terhi Asumaniemi työskentelee valokuvataiteilijana.
Backlight -valokuvatapahtuma:
Riina Rinne (Suomi) ja Delphine Schacher (Sveitsi)
9.9.–2.10.2017
Talous- ja diplomatiakeskuksistaan tunnetussa Genevessä majoitettiin satoja italialaisia kausityöntekijöitä väliaikaisiin lähiöparakkeihin 1960-luvulla. Se minkä piti olla väliaikaista, on jäänyt pysyväksi ja nykyisin 12 parakissa asuu italialaisten lisäksi muualta Euroopasta ja Afrikasta tulleita miehiä. Bois des Frères -sarjan muotokuvat miehistä vain 10 neliön parakeissaan ja heidän elinympäristöstään Rhone-joen äärellä, kuvaavat ihmisten ääretöntä kykyä sopeutua ja löytää paikkansa marginaalista.
Sveitsiläinen Delphine Schacher (s. 1981) on valmistunut valokuvaajaksi arvostetusta Veveyn valokuvakoulusta vuonna 2014.
alone together on Riina Rinteen valokuvasarja, joka on kuvattu Tampereen Hipposkylässä, johon on vuosien kuluessa kehittynyt tiivis yhteisö. Alueen tyypillinen asukas on noin 60-vuotias yksinäinen mies, jolla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Kun viina menee kaiken edelle, työ, koti ja perhe jäävät toiseksi. ”Alkoholisti ei ajattele muuta kuin viinaa: mistä sitä saa, kuinka paljon sitä voi saada ja kauanko sillä pärjää. Kaikki elämässä mitataan viinassa”, sanoo Hannu, 65-vuotias alkoholisti ja Hipposkylän asukas.
Riina Rinne (s. 1991) on suomalainen kuvajournalisti ja dokumentaristi. Rinne on palkittu Vuoden Kuvajournalismi 2016 ja College Photographer of the Year 2016 -kilpailuissa.
TADA Pop-up näyttely 30.8.- 4.9.2017
Simo Kaarsalo: Muutoskuvia
Nykyajan galleriassa on nähtävillä kuuden päivän ajan Simo Kaarsalon Muutoskuvia -näyttely, jossa ajan henki kohtaa paikan hengen.
Simo Kaarsalo (s.1961) on tamperelainen arkkitehti. Näyttely on osa TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa 25.8.-1.9.
Simo Kaarsalo on tavattavissa Nykyajassa näyttelynsä ensimmäisenä aukiolopäivänä keskiviikkona 30.8.2017 klo 16.00-18.00.
Lisätietoja TADA viikon ohjelmasta: http://www.tadaweek.com/ohjelma/
NÄYTTELYTIEDOTE 25.7.2017
Elokuun näyttelyt 5. – 28.8.2017
Oheisohjelma: Viivi Niemisen taiteilijatapaaminen to 10.8. klo 17 (Tapahtumien Yö)
Viivi Nieminen: 24/25
Nykyajan katutason galleriassa Viivi Niemisen näyttely 24/25 tarkastelee, millä tavoin päivittäisestä kellon siirtämisestä johtuva ”liikkuva aika” vaikuttaa ympäristön kokemiseen ja havainnointiin.
“Keväällä 2016 suoritin Saksassa taiteilijaresidenssissä aikakokeen, jossa siirsin joka päivä kelloa tunnin taaksepäin. Kellon siirtämisestä huolimatta pidin yllä rutiineja, jotka toistuivat samaan aikaan heräämisajankohdasta laskettuna. Koska koevuorokauteni kesti aina 25 tuntia, koin rutiinit ja ympäristön joka kerta uudesta aikaperspektiivistä. Esimerkiksi rantakävely, jonka tein 2 tuntia heräämisen jälkeen, osui kalenterivuorokauden jokaiselle 24 tunnille.
Suorittamani rutiinit olivat taiteellisia, teoreettisia ja käytännönläheisiä. Kuvasin ikkunan takana avautuvan maiseman, etsin rantakävelyltä reiällisen kiven, lähetin kuvallisen sähköpostitervehdyksen, luin aikaa käsittelevää kirjallisuutta ja pidin vireystilaa koskevista havainnoista muistikirjaa. Jokaisesta rutiinista muodostui kokeen aikana 24 versiota, yksi kullekin koepäivälle.
Halusin kokea, miten kellon siirtämisestä johtuva vuorokauden venyminen, pimeään aikaan työskentely ja tavanomaisten aikataulujen ulkopuolella eläminen vaikuttavat havainnointiherkkyyteen ja mielialaan sekä millä tavoin ne heijastuvat toistamissani yksinkertaisissa tehtävissä.
Aikakoe kesti 24 koevuorokautta, eli 25 kalenterivuorokautta. Kokeen päättyessä olin jälleen oikeassa kellonajassa, mutta menettänyt yhden kalenterivuorokauden. Näyttely 24/25 sisältää valokuvia, piirustuksia, videon, tekstejä ja objekteja”, Viivi Nieminen kertoo.
Viivi Nieminen (s. 1980) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka on kiinnostunut muistin muokkautuvuudesta ja todellisuuskokemuksen subjektiivisuudesta. Näyttelyn tekoa ovat tukeneet Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus ja Künstlerhaus Lukas.
Lisätiedot: viivi.nieminen (a) gmail.com
Taiteilijatapaaminen to 10.8. klo 17-18
Tapahtumien Yöhön on hyvä virittäytyä Viivi Niemisen taiteilijatapaamisessa. Hän esittelee näyttelynsä ja keskustelee yleisön kanssa gallerian viimeisenä aukiolotuntina klo 17-18.
Hans Viebrock: Outoja hedelmiä
Samaan aikaan alakerrassa esillä olevassa Outoja hedelmiä -projektissa keskeistä on alati jatkuvan työskentelyn idea. Tamperelainen Hans Viebrock (s. 1962) seuraa valitsemiaan kohteita ja niihin kohdistuvia muutoksia pitkällä aikavälillä ja eri vuodenaikoina. Hänen valokuvateostensa keskeinen ajatus on vieraantuneiden alueiden ja tunnelmien etsiminen. Projektin tarkastelun kohteena on usein olleet Tampereen ja sen lähialueiden autioituneet teollisuus- ja asuinalueet, joten sisällöltään se on omalta osaltaan luonut näkökulmaa alueen teollisuuden historiaan sekä eri kaupunginosien paikallishistoriaan. Viebrock on työstänyt ja esittänyt Outoja hedelmiä -projektiaan vuodesta 2012 lähtien, joten tämänhetkinen kuvallinen kokonaisuus on hyvin laaja ja projektin eri näyttelyt voivat olla sisällöiltään hyvinkin erilaisia. Kaikki Nykyajassa nyt esillä olevat teokset ovat valmistuneet vuonna 2017 eikä kokonaisuutta ole aikaisemmin esitetty Tampereella.
Lisätiedot: hansvie (a) hotmail.com
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Gallerian puh. 050 441 2040
NÄYTTELYTIEDOTE 29.6.2017
Mansikkapaikka
Kesämyyntinäyttely Nykyajassa, Kauppakatu 14, Tampere
8. – 31.7.2017
Heinäkuussa kannattaa käydä Nykyajan kautta hankkimassa valokuva lahjaksi, kesäjuhliin tai vaikka jo joulukiireitä vältellen. Myynnissä on kehystettyjä valokuvia, vedoksia, kortteja ja kirjoja kaikissa hintaluokissa moneen makuun sekä erikokoisina.
Mansikkapaikka -näyttelyssä on mukana 15 Valokuvakeskus Nykyaika ry:n jäsentaiteilijaa. Joka päivä ryhmän taiteilijoita on paikalla esittelemässä teoksia, ja heiltä voi ostaa teoksen mukaansa – ryhmä täydentää näyttelyä uusilla teoksilla aina myytyjen tilalle. Ostoksensa saa mukaansa heti, eikä vasta näyttelyn viimeinen päivä. Valokuva on hyvä hankinta lahjaksi taikka sijoituskohteeksi. Matkamuistona se on laadukas valinta – ja helppo kuljettaa! Tule poimimaan omasi!
Mansikkapaikka-ryhmän muodostavat: Lauri Dammert, Laura Happo, Eijaa Heikkinen, Tina Jokitalo, Riitta Järvelä, Sini Kallio, Mirja Paljakka, Tiina Riutta, Saara Sillanpää, Merja Tanhua, Marja-Liisa Torniainen, Jaana Tyrmi, Risto Vainio, Hans Viebrock ja Antti Yrjönen.
Lehdistökuvapyynnöt kesällä: galleria.nykyaika(at) backlight.fi tai suoraan tekijältä. Linkit jäsenistön www-sivuille löydät TÄÄLTÄ.
Nykyajan näyttelyt syyskaudella 2017
Syyskaudella 2017 – heinäkuusta jouluun – Valokuvakeskus Nykyajassa on 10 näyttelyä, 24 tekijän voimin.
Heinäkuussa Nykyajassa on myyntinäyttely, josta teokset saa mukaansa saman tein. Tällä toivomme palvelevamme erityisesti kesäturisteja, jotka lomailevat kauniissa kaupungissamme.
Syksyn päätapahtumamme on Backlight Photo Festival, joka juhlii 30-vuotista olemassaoloaan. Nykyajassa on esillä kaksi festivaalin 22 taiteilijasta; muut gallerianäyttelyt ovat esillä viereisessä Koppelossa, Rongassa ja Vapriikissa. Pääyhteistyökumppanimme, Tampereen taidemuseo, esittelee 18 valokuvataiteilijaa ulkomailta ja Suomesta.
Suomi100-juhlavuoden Nykyajassa päättää Majaoja-säätiön valokuvanäyttely, jossa esillä neljä viime vuonna säätiön apurahan saanutta taiteilijaa.
NÄYTTELYTIEDOTE 22.5.2017
Marja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus:
No Man Is an Island – We Are Interconnected
Kesäkuun näyttely 3.6.- 3.7.2017
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Marja-Liisa Torniaisen kuvien malleina loistavat vastaanottokeskuksen asukkaat. Esille päätyneissä teoksissa huomattavan suuri rooli on lapsilla. Näyttelyä voikin luonnehtia puheenvuorona perheiden yhdistämisen puolesta. Mukana on TV-monitorilla myös asukkaiden itsensä ottamia valokuvia.
Ajatus siitä, että ihmiskunta ja koko luomakunta on orgaaninen kokonaisuus, on John Donnen tekstin viesti: jos vahingoitamme luontoa tai lähimmäistämme, vahingoitamme aina samalla myös itseämme. Ihmisten yhteys toisiinsa luo elävän verkoston välillemme. Tämä sidos näkyy ihmistä kuvaavassa teoksessa, on se sitten miltä aikakaudelta tahansa.
Marja-Liisa Torniaisen valokuvanäyttely on tehty yhteistyössä Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaiden kanssa osana Tampereen yliopiston Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Making Spaces of Justice across East-West Divide -projektia, jota on tukenut Koneen säätiö.
Marja-Liisa Torniainen (s. 1953) asuu ja työskentelee Tampereen Ateljeetalossa. Hän on valokuvaava taidemaalari ja vapaa kirjoittaja, joka on opiskellut mm. Lahden Taideinstituutissa ja TAMK:ssa.
Oheisohjelmat
* Sunnuntai 11.6.
12.30 Näyttelyn lyhyt esittely
13.00-14.30 Paneelikeskustelu
TAIDE, TIEDE JA MYÖTÄTUNNON POLITIIKKA
Osallistujat:
Tampereen yliopisto: tutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
Kaupin vastaanottokeskus: varajohtaja Tommi Helevirta
ja asukkaat Asmahan Kazem ja Ali Ghazi Al-Saaidi
Tampereen kaupunginvaltuusto: Noora Tapio
Tampereen taiteilijaseura: Raman Hussain
Moderaattoreina toimivat taiteilijat Anne Lehtelä ja Marja-Liisa Torniainen
Kielinä: suomi ja englanti
* Ääniteostyöpaja näyttelyn teemaan liittyvän John Donnen tekstin No Man Is An Island pohjalta. Työskentelypäivistä sovitaan yhdessä osallistujien kanssa. Teos tulee jatkossa kiertämään näyttelyn mukana. Ne, jotka haluaisivat kuvauttaa itsensä seuraavaan näyttelykokonaisuuteen, voivat myös ilmoittautua sähköpostilla galleria.nykyaika@backlight.fi
Linkkivinkit:
http://marjatorniainen.net/
Making Spaces of Justice Across the East-West Divide: https://blogs.uta.fi/spacesofjustice/rationale/
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Marja-Liisa Torniainen marjatorniainen@gmail.com, puh. 045 120 9453
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
NÄYTTELYTIEDOTE 27.4.2017
Touko Hujanen: Uuden Maan Sanomat
Toukokuun näyttely 6. – 29.5.2017
Toukokuussa gallerian kävijät voivat tulla kuvajournalisti Touko Hujasen mukaan tekemään reportaasia tai tarjota itseään Uuden Maan Sanomien juttuaiheiksi.
Toukokuussa esillä oleva Uuden Maan Sanomat -näyttely on tekijänsä kokonaisteos; valokuvanäyttely ja paikallislehti. Hujanen muuttaa valokuvakeskuksen näyttelytilan paikallislehden toimitukseksi. Taitelija asuu galleriassa ja tekee sieltä käsin ”paikallislehteä”. Tällä metodilla näyttelyn alussa valmiina olevan kolmen kokonaisuuden lisäksi galleriatilaan valmistuu kuukauden aikana uusi kuvasarja ja pop up -sanomalehtiteos.
Uuden Maan Sanomat -projektin taustaa
Sanomalehtiteos Uuden Maan Sanomat muodostuu sattumanvaraisuus-periaatteella tehdyistä matkoista Suomessa. Vuonna 2014 Touko Hujanen matkusti neljä kuukautta omassa kotikaupungissaan ja sen mpäristössä Uudellamaalla. Vuonna 2015 Hujanen ajoi ympäri Suomea kiertäen ajankohtaisia tapahtumia. Syksyllä 2014 lanseerattu ensimmäinen Uuden Maan Sanomat -lehti rikkoi joukkorahoitusennätyksen Suomessa. Kerran vuodessa ilmestyvä sanomalehti on 500 kappaleen rajattu painos. Jokainen lehti on signeerattu ja tulee kartonkilaatikossa. Lehti painetaan perinteisillä menetelmillä Glasgow’ssa.
Tekijästä
Touko Hujanen (s. 1986) on reportaasiin erikoistunut kuvajournalisti, joka on valmistunut maisteriksi v. 2012 Tampereen yliopistosta. Hänet on palkittu mm. Vuoden lehtikuvaajana (2011) ja Vuoden nuorena lehtikuvaajana (2009). Uuden Maan Sanomien lisäksi hänen pitkäkestoiset kuvareportaasinsa ovat käsitelleet muun muassa Kolumbian sisällissotaa, joulupukkia ja Nevadan autiomaata. Hujanen työskentelee mm. The New York Timesille ja Raymondille sekä vetää kuvajournalistien 11-kollektiivia ja suunnittelee julkaisuja.
Oheisohjelma
Yleisökierroksia järjestetään keskiviikkona 17.5. ja torstaina 18.5 klo 13-14. Näiden aikojen lisäksi Hujasta voi tavata gallerialla muinakin ajankohtina; aina kun tekijä ei ole jutun perässä muualla. Ole yhteyksissä ja tarjoa visuaaliselle journalistille uutta materiaalia!
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Gallerian puh. 050 441 2040
Linkkivinkit:
www.uudenmaansanomat.com
www.toukohujanen.com
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Touko Hujanen, puh. 050 514 8579, toukohujanen (at) gmail.com
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
BACKLIGHT TIEDOTE 22.3.2017
Backlight Photo Festival taiteilijavalinnat. Lataa tiedote tästä: TIEDOTE 22.03.2017
NÄYTTELYTIEDOTE 21.3.2017
Huhtikuun näyttelyt 1. – 30.4.2017
Oheisohjelma: Laura Nissisen luento näyttelyn ensimmäisenä päivänä lauantai 1.4.
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Huhtikuussa Nykyajassa nähdään kahden eri näyttelyn voimin kokeilevaa valokuvamateriaalien käyttöä.
Laura Nissinen: This One’s For You, Andy
Katutasossa Laura Nissisen This One’s For You, Andy on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille. Ajatus pissasta kehitteenä on saanut alkunsa tutkimuksesta, jonka mukaan virtsa on kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto teollisille lannoitteille.
Tekijää kiehtoi myös Andy Warholin teossarja Oxidation Paintings, jonka Warhol teki pyytämällä ystäviään pissaamaan kuparimaalilla päällystettyjen maalaustensa päälle. Warholin teosten kuviot syntyivät maalin muuttaessa väriään niissä kohdissa, joissa se altistui pH-arvoltaan happamalle virtsalle. Periaate on sama kuin Nissisen kuvissa, joissa kierrätettyjen mustavalkoisten valokuvafilmien ja -paperien kemikaalit reagoivat virtsan happoihin tuottaen erilaisia värejä virtsan laadusta ja kehitysajasta riippuen.
– Työskentelyssäni on tärkeää ekologisuus, kokeellisuus ja valokuvauksen normien kyseenalaistaminen. Teosten tuottaminen kehon avulla on vastoin perinteistä valokuva-ajattelua, jossa kuvat tehdään kameran avulla ja negatiiveihin kosketaan kädet valkoisiin käsineisiin verhottuina, sanoo Nissinen.
Laura Nissinen (s. 1975) on helsinkiläinen valokuvaaja ja väitöskirjatutkija. Näyttely on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta, ja se on osa Nissisen tekeillä olevaa “Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa” -aiheista väitöskirjaa Aalto-yliopistolle.
Unski Antti Immonen: Aidos – Häpeä
Samaan aikaan Nykyajan alakerrassa Antti Immonen visualisoi häpeän kokemusta.
– Taiteessani en pyri näyttämään oikeaa tai väärää tapaa olla, vaan pikemminkin toteamaan ja pohtimaan asioita. Näissä teoksissa olen miettinyt, kuinka häpeä on esiintynyt eri sukupolvilla ja kuinka se siirtyy eteenpäin ja muuttaa muotoaan. Käytämme leimaavia stereotypioita ja sosiaalisia normeja, jotka määrittävät meitä ihmisinä ja aiheuttavat häpeää ja syyllisyyden tunteita. Haluamme piiloutua näiden asioiden taakse. Häpeämmekö itseämme ja historiaa sekä todellisuutta, joka ei ehkä olekaan aivan sellainen, mitä kuvittelemme, Immonen kertoo.
Aidos – Häpeä -näyttelyn teokset ovat valokuvapohjaisia pigmenttitulosteita paperille, joita taiteilija on jatkokäsitellyt piirtämällä, maalaamalla ja rutistelemalla paperia. Lopuksi hän on vielä kuvannut syntyneen työn uudelleen ja viimeistellyt tulosteen piirtämällä sen pintaan.
Unski Antti Immonen (s.1981) on kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemiasta (2015) ja kuvataiteilija Taidekoulu Maasta (2011). Tällä hetkellä hän työskentelee Musta Sorsa miestutkimus- ja yhteisötaidehankkeessa Koneen säätiön Saaren kartanon residenssissä.
Oheisohjelmat
Lauantai 1.4. klo 13 Luento “Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa”
Tunnin mittainen luento esittelee suomalaisen valokuva-abstraktion historiaa ja nykypäivää.
Luennolla kerrotaan muun muassa minkälaisen vastaanoton 1960–1970 -luvuilla toimineen tamperelais-toijalalaisen valokuvataiteilijaryhmä Fotograafikoiden kokeelliset teokset aikanaan saivat.
Taidesuunnistus 22.-23.4. klo 11-17
Olemme mukana Taidesuunnistuksessa. Laura Nissisen ja Unski Antti Immosen näyttelyt ovat avoinna Taidesuunnistuksessa poikkeusaukioloin klo 11-17 (kohdenro 97). Suunnistuksen ajaksi käsikirjastomme muuntuu kuvataiteilija Saara Sillanpään työpisteeksi (kohdenro 82).
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Gallerian puh. 050 441 2040
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Laura Nissinen, p. 040 5288 574, laura.nissinen (at) aalto.fi
Unski Antti Immonen, p. 040 4155 304, unskii (at) hotmail.com
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
NÄYTTELYTIEDOTE 28.2.2017
Happy Ending – Allonen, Reenkola, Saari
Maaliskuun näyttely 4. – 27.3.2017
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Maaliskussa 4. – 27.3.2017 näyttelynä Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputyönäyttely Happy Ending. Nykyajan molemmissa kerroksissa esittäytyy kolmen valmistuvan kuvataiteilijan valokuva- ja videoteoksia:
Miska Allosen (s. 1993, Orimattila) valokuvasarjassa ”Kultainen kosketus” pienoismaailmat koostuvat installaatioista ja valokuvista, jossa Allonen käsittelee toden ja abstraktin rajapintaa.
Peppi Reenkolan (s. 1992, Helsinki) installaatio ”Superme” on taiteilijan pyrkimys muokata itsestään superihminen. Teoksen keskeiseksi teemaksi nousee prosessin ristiriitaisuus ja identiteetin rakentuminen.
Sanni Saari (s. 1990, Rauma) tekee ääni- ja videoinstallaatiossaan tutkimusmatkaa tuntemattomaan sisimpäänsä. ”Passing Waves” teoskokonaisuus sijaitsee Nykyajan alakerrassa.
Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 valmistuvien 19 Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputyönäyttely Happy Ending jakautuu Valokuvakeskus Nykyaikaan, Taidekeskus Mältinrantaan ja Galleria Rajatilaan.
Oheisohjelma: Julkinen taidekritiikki ma 13.3. klo 10.30
Maaliskuun oheisohjelmana on julkinen taidekritiikki. Yleisöllä on loistava mahdollisuus nähdä, millainen on kritiikkikeskustelu, jota kuvataideopiskelijat saavat koulutuksessaan. Valmistuvat kuvataiteilijat kuulevat opettajien, toisten kuvataiteilijoiden ja kuvataideinstituution edustajan kommentteja näyttelystään Nykyajassa maanantaina 13.3. klo 10.30. Tilaisuus on kaikille avoin, kesto noin 1,5 tuntia.
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Gallerian puh. 050 441 2040
Lisätietoja:
Happy Ending -sivusto: http://happyending2017tamk.com/info/
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 25.1.2017
Helmikuun näyttelyt 4. – 27.2.2017
Oheisohjelma: taiteilijaesittely ma 27.2. klo 17
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Helmikuussa esillä on vuoden 2016 Fotofinlandia -ehdokas Martti Matilainen ja Oulunsalo Soi Vuoden Kuvataiteilija 2016, Santeri Sarkola. Molemmat näyttelyt pyrkivät visualisoimaan tunteita ja tunnelmia.
Martti Matilainen: Mun Stadi
Nykyajan katutason galleriassa nähdään Martti Matilaisen muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden Helsingistä. Matilainen yhdistää vanhoja ja uusia valokuvia kollaasitekniikalla. Taiteilijan teoksissa vuosikymmenet sekoittuvat ja menneisyyden muistot nousevat esiin unenomaisina kuvina ja tunnelmina.
– Mun Stadi -teossarja perustuu omiin muistoihini ja kokemuksiini Helsingistä, lähinnä Kallion ja Kaivopuiston alueilla. Synnyin ja asuin 34 ensimmäistä vuottani Helsingissä. 1950- ja 60- lapsuuteni muistikuvat liittyvät usein korkeiden kerrostalojen hämäriin ja ahtaisiin sisäpihoihin. Ne olivat yleensä täynnä elämää, ja varsinkin lapsia. Pihat olivat jännittäviä ja sokkeloisia paikkoja, joita matalat aidat usein erottivat ”vihollispihoista”. Pihat ja näyttelyn muut Helsinki aiheet oli eräs osa mun Stadia, joiden tunnelmia olen yrittänyt kuvissani tavoitella, Martti Matilainen sanoo.
Martti Matilainen (s. 1948 Helsinki ) on Suomen taideakatemian koulun käynyt kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Pieksämäen Virtasalmella. Matilainen on pitänyt viime vuosina ahkerasti yksityisnäyttelyitä eri puolilla Suomea ja osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Hänen töitään on palkittu useissa näyttelyissä. Matilainen on nuorena saanut laajan kuvataidekoulutuksen ja hyödyntää sitä myös valokuvataiteessa. Hän rakentaa kaikki kuvansa yleensä kollaasitekniikalla. Mun Stadi oli Fotofinlandia-ehdokkaana viime vuonna.
Taiteilijatapaaminen
Martti Matilaisen tavattavissa “Mun Stadi” -näyttelyn viimeisenä tuntina maanantaina 27.2. klo 17-18.
Santeri Sarkola: At the border of mind
Alakerran galleriatilassa Santeri Sarkolan At the border of mind -näyttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota. Teossarjan taustalla on Sarkolaa pohdituttanut kysymys siitä, miltä ihmismieli näyttää. Tekijän tarkoitus on tuottaa katsojalle heijastuspintoja pinnan alla kupliville tunteille.
– Tunteemme, ajatuksemme ja identiteettimme ovat usein abstrakteja, vaikeasti kuvailtavia asioita. Valokuvissani halusin löytää kanavan tuoda ne näkyväksi. Yhdistämällä valokuvan ja kuvataiteen yhdeksi symbioosiksi loin vuoropuhelua kuvattavan henkilön ja kuvassa käytettävän materiaalin välille. Teokset ovat syntyneet valokuvan keinoin ilman radikaalia kuvankäsittelyä, Sarkola kertoo.
Santeri Sarkola (s. Pori 1989) asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2014. Sarkola oli Oulunsalo Soi – Vuoden kuvataiteilija viime vuonna (2016). Sarkola haluaa korostaa työskentelyssään luonnon kauneutta ja elämän mystisyyttä. Kuvat syntyvät usein luonnon rauhassa tai studion hiljaisuudessa. Sarkolaa kiehtoo ajatus kamerasta työkaluna, jolla voi dokumentoinnin lisäksi luoda fiktiivistä todellisuutta.
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Gallerian puh. 050 441 2040
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Martti Matilainen, puh. 040 553 4995, mart.matilainen (at) gmail.com
Santeri Sarkola, puh. 040 8393 276, santeri.sarkola (at) gmail.com
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
TIEDOTE 9.1.2017
Nykyajan valokuvanäyttelyt löysivät yleisönsä
Vuonna 2016 Valokuvakeskus Nykyajan näyttelyissä Tampereella kävi 6670 ihmistä. Yksityisnäyttelyitä oli 14 ja ryhmänäyttelyitä 5. Gallerian lisäksi kirjastossa oli Kuukauden kuva -seinällä esillä teos 12 valokuvaajalta.
”Muutimme näihin tiloihin syksyllä 2015 ja sijainti on osoittautunut hyväksi. Näyttelykävijöitä on riittänyt siitä huolimatta, että kuluneena vuotena kiinteistössä tehtiin julkisivuremonttia ja olimme pressujen takana huhtikuulta joulukuulle. Vuonna 2016 näyttelyissämme oli teoksia kaiken kaikkiaan 93:lta taiteilijalta ja valokuvaajalta. Taiteilijamäärältään suurin ryhmänäyttely oli kansainvälinen INTAC-näyttely huhtikuussa. Eniten kävijöitä oli syyskuun näyttelyssämme, jossa esillä oli paikallisten taiteilijoiden ruoka-teemaisia teoksia. Tuolloin meillä oli myös aiheeseen liittyvää oheisohjelmaa viikottain”, toiminnanjohtaja Irma Puttonen kertoo.
LINKKI näyttelyarkistoon
Nykyaika toimii Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Kahden galleriakerroksen lisäksi Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen käsikirjasto ja kuukauden kuva -seinä. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sisäänpääsy on maksuton.
Tulevan kevään 2017 näyttelyt:
7.1.- 30.1.2017
Leena Ylä-Lyly: Marraskuu
Helsinkiläisen Leena Ylä-Lylyn Marraskuu käsittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sekä valokuvan meditatiivisuutta.
4.-27.2.2017
Martti Matilainen: Mun Stadi
Santeri Sarkola: At the border of mind
Virtasalmelaisen Martti Matilaisen kollaasitekniikalla toteutettu kuvasarja muistikuvista lapsuuden ja nuoruuden Helsingistä.Mun Stadi oli Fotofinlandia-ehdokkaana vuonna 2016.
Tamperelaisen Santeri Sarkolan At the border of mind -näyttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota.
4.-27.3.2017
Happy Ending – Allonen, Reenkola, Saari (TAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 kaikkien valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputyönäyttely Happy Ending esittelee Nykyajassa Miska Allosen, Peppi Reenkolan ja Sanni Saaren tekemiä valokuva- ja videoteoksia.
1.-30.4.2017
Laura Nissinen: This One’s For You, Andy
Unski Antti Immonen: Aidos – Häpeä
Helsinkiläisen Laura Nissisen This One’s For You, Andy on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille.
Nykyajan alakerrassa Antti Immosen Aidos – Häpeä visualisoi häpeän kokemusta.
6.-29.5.2017
Touko Hujanen: Uuden Maan Sanomat
Tampereen yliopistosta kuvajournalistiksi valmistunut Touko Hujanen installoi tiloihin lehden toimituksen: Uuden Maan Sanomat onkin yhtä aikaa valokuvanäyttely, paikallislehti ja roadshow.
3.6.- 3.7.2017
Marja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus:
No Man Is an Island
Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaat ovat keskiössä tamperelaisen Marja-Liisa Torniaisen kuvausprojektissa.
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 27.12.2016
Leena Ylä-Lyly: Marraskuu
Valokuvanäyttely 7. – 30.1.2017
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Tammikuussa Nykyajassa esillä oleva Marraskuu (2013-2016) käsittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sekä valokuvan meditatiivisuutta. Teoskokonaisuus pitää sisällään muotokuvia rinnastettuina asetelmiin ja symbolisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi kasveihin ja kuolevaan luontoon. Harkiten nimetyt teokset ovat saaneet vaikutteita zen-buddhalaisuudesta, perinteisistä japanilaisen kuvataiteen aiheista, ikebanasta sekä itä-aasialaisesta filosofiasta. Taiteilijan tavoitteena on tuoda nämä osa-alueet yhteen ja muodostaa niistä kokonaisuus, jonka sisältöä ja muotoa keskeisesti johdattaa pyrkimys hiljaisuuteen.
”Tapasin 2013 buddhalaisen miehen, zen-harjoittajan, joka sairastaa parantumatonta sairautta. Aloin kuvata häntä sekä tutustua zen-meditaatioon. Olemme keskustelleet tulevasta. Marraskuu käsitteleekin kuoleman varjoa zenin valossa. Kuolemaa aiheena, tai valokuvaan liittyvänä ominaisuutena, ei voi ohittaa tai käsitellä puhki. Se on ikuinen ja aina yhtä ajankohtainen. Hiljaisuus, tyhjyys ja pysähtyminen ovat osa samaa kokonaisuutta”, Leena Ylä-Lyly kertoo.
Leena Ylä-Lyly (s. 1979 Juupajoki) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka on käsittelee töissään elämän haurautta. Marraskuu on hänen toinen yksityisnäyttelynsä. Ylä-Lyly on valmistunut Turun taideakatemiasta v. 2009 ja viimeistelee nyt Taiteen maisterin opintojaan Aalto-yliopiston valokuvataiteen koulutusohjelmassa. Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 22.1.2017
”Yksi kuvataiteen keskeisimmistä merkityksistä on mielestäni antaa aikaa pysähtyä, katsoa ja ajatella. Kenties olla myös ajattelematta. Valokuvalle ominainen hiljaisuus on sen voima, tarjoutunut mahdollisuus uppoutua katsomaansa”, Ylä-Lyly johdattelee näyttelynsä kokemiseen.
Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 22.1. klo 14-15. Leena Ylä-Lyly esittelee näyttelynsä ja keskustelee yleisön kanssa näyttelynsä äärellä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Gallerian puh. 050 441 2040
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
TIEDOTE 12.12.2016
Backlight Photo Festival 2017 – Seitsemän suomalaista valokuvataiteiljaa näyttelykiertueelle Eurooppaan
Backlight Photo Festival juhlii 30-vuotista taivaltaan ja Suomen 100 vuoden itsenäisyyttä järjestämällä seitsemän suomalaisen valokuvataiteilijan näyttelykiertueen Euroopassa. Independence Through the Lenses -kiertue toteutetaan yhteistyössä Backlight Photo Festivalin ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa Unkarissa, Itävallassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Slovakiassa, Liettuassa ja Latviassa osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
Kiertueelle valitut taiteilijat ovat Juha Arvid Helminen, Sara Hornig, Jaakko Kahilaniemi, Riitta Päiväläinen, Harri Pälviranta, Juha Suonpää and Juuso Westerlund.
Ensimmäinen kiertueen näyttelyistä avautuu Robert Capa Contemporary Photography
Centerissä Budapestissä tammikuussa 2017.
Itsenäisyyden kokemus, kulttuuriset perinteet ja muistot muokkaavat tapaamme nähdä ja katsoa itseämme
ja muita. Kansallinen identiteetti voi sulauttaa meidät luonnehdintojen joukkoon, mutta myös antaa meille
hetkellisen erityisyyden. Juha Suonpään Holy Melancholyssa suomalaisuuden alter egona seikkaileva
joulupukki purkaa kansallisia stereotypioita tutuissa kansallisromantiikan maisemissa. Juuso Westerlundin
Jackpotissa on jaossa arjen kaihoisaa alakuloa, inhimillistä lämpöä ja vielä toteutumistaan
odottavia unelmia Suomen takapihoilta. Sara Hornigin Jokapäiväinen leipämme -sarjan räikeistä ruokaapukasseista
välittyy jokapäiväinen alistuva epätoivo – moderni, korkeasti koulutettu hyvinvointivaltio, jossa
nähdään nälkää ja jopa kuollaan yksinäisyyteen. Sanan- ja ilmaisunvapaus, omavalintaisuus ja tietoisuus
vaihtoehdoista mahdollistavat moniäänisen kansallisen ja yksilöllisen identiteetin. Samalla julkinen
keskustelu ja yleisinä esitetyt mielipiteet madaltavat salakavalasti hyväksyttävyyden rajoja pönkittäen
kyseenalaisiakin valtarakenteita. Vallasta ja väkivallasta on kyse niin Harri Pälvirannan Aseilla voi
-kokonaisuudessa kuin Juha Arvid Helmisen The Invisible Empire -sarjassakin. Olemme monella tapaa
hämmennyksen tilassa, halussamme toimia hyvin ja oikein – tietämättä täysin mikä lopulta on
oikeudenmukaista ja miten puolustaa demokraattista tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta joutumatta itse
ulkopuolelle, toisten puolelle ja osoittelun kohteeksi. Varovaisuus ja pelko kaventavat yhteistä elintilaamme.
Riitta Päiväläisen Imaginary Meetings -sarjassa aavistukset toimivat läpikulkuina muistin ja unohduksen,
läsnä- ja poissaolon välillä. Maisema ja Päiväläisen siihen luoma tila, siinä aavistuksina katoamaisillaan
olevat jäljet antavat luvan kuvitella mielessään uudelleen sen, mitä kenties on tapahtunut tai kuka joskus
on pukeutunut nyt maiseman osaksi tulleeseen vaatteeseen. Juuret, itsenäisyys ja jostain kotoisin
oleminen luovat lohtua ja turvaa, tunnesiteen ja mielenmaiseman jostain, mihin palata. Jaakko
Kahilaniemi palaa tutkimaan metsää, sen omistajana. 100 Hectares of Understanding on Kahilaniemen
yritys ymmärtää 100 hehtaarin metsäaluetta, jonka hän omistaa. Miten metsän voi kokea ja mitä
annettavaa luonnolla on tämän päivän kaupunkilaistuneelle ihmiselle?
Independence Through the Lenses -näyttelykiertueen esityspaikat ja aikataulu:
*muutokset mahdollisia
23.1.- 5.3.2017 Robert Capa Contemporary Photography Center
Budapest, Unkari
29.4.- 21.5.2017 FLUSS
– Society for the promotion of photo- and media art , Lower Austria, Itävalta
10.6.-16.7.2017 Galerija Photon
Ljubljana, Slovenia
1.-15.9.2017 Organ Vida
Zagreb, Kroatia
21.9.- 29.10.2017 M. Žilinskas Art Gallery
Kaunas, Liettua
26.10.- 3.12.2017 Latvian valokuvataiteen museo
Riika, Latvia
1.- 30.11.2017 Photoport
Bratislava, Slovakia
17.11. -31.12.2017 Photography museum in Šiauliai
Šiauliai, Liettua
Lisätietoja kiertueesta ja lehdistökuvat:
Independence Through the Lenses -kiertueen kuraattori Tuula Alajoki, 050 557 9960 / tuula.alajoki (at) backlight.fi
Backlight.fi sivuilta löydät kuvallisen, englanninkielisen tiedotteen
Backlight Photo Festival on Valokuvakeskus Nykyajan organisoima kansainvälinen valokuvatapahtuma, jonka seuraavat näyttelyt avautuvat Tampereella syyskuussa 2017.
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 22.11.2016
Valokuvanäyttely 3.12.2016 – 3.1.2017
Taiteilijatapaaminen perjantaina 16.12.
Joulukuussa Nykyajan molemmissa galleriakerroksissa on esillä Kangas, katoava tehdas -ryhmänäyttely. Kangas-työryhmän muodostavat jyväskyläläiset kuvaajat Mikko Auerniitty, Jussi Jäppinen, Kapa (Martti Kapanen), Jyrki Markkanen and Rune Snellman.
Jyväskylän keskustan vieressä sijaitsevan Kankaan paperitehtaan toiminta lakkasi vuonna 2010. Tourujoen varrella sijaitsevaa laajaa aluetta rakennetaan parhaillaan uudeksi, monimuotoiseksi kaupunginosaksi. Jyväskyläläiset valokuvaajat lähtivät tutkimaan historiallisen alueen muutosta silloin, kun tehdasalue oli hiljentynyt. Luova dokumenttiprojekti taltioi Kankaan merkitystä ja muutosta viidestä eri näkökulmasta:
Valokuvaaja Mikko Auerniitty on lähestynyt Kankaan aluetta maisemavalokuvauksen tradition pohjalta paikkana, johon luonnon kiertokulku ja aika ovat jättäneet jälkensä.
Graafinen suunnittelija, tietokirjailija ja valokuvaaja Jussi Jäppinen on puolestaan poiminut kuviinsa ajan kuluttamia yksityiskohtia entisen paperitehtaan seinistä, katoista ja lattioista.
Tyhjän tilan estetiikka on kiehtonut valokuvataiteilija Kapaa: ihan kuin joku olisi hetki sitten kulkenut tästä ovesta, istunut tässä tuolissa vielä eilen, jättänyt viestin seuraavalle huoneeseen tulijalle.
Taidegraafikkona tunnettu Jyrki Markkanen taas on kuvannut Kankaan aluetta halkovaa Tourujokea neulanreikäkamerallaan: kuviin on syöpynyt tilojen pysähtynyt hämärä.
Valokuvaaja Rune Snellman on kerännyt kuviinsa muistoja ja tarinoita ihmisistä, joiden työ on ollut tehtaan seinien sisällä. Henkilögallerian kautta avautuu ikkunoita tehtaan päivittäiseen arkeen ja toimintaan – ihmiset ovat saaneet koneet pyörimään ja tehneet paikasta elävän.
Näyttelyn teokset ovat aiemmin olleet esillä Jyväskylässä vuonna 2014.
Taiteilijatapaaminen järjestetään perjantaina 16.12. klo 17-18. Kangas-työryhmän valokuvaajat kertovat dokumenttiprojektin taustoista ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kangas, katoava tehdas -valokuvanäyttely 3.12.2016 – 3.1.2017
avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Poikkeusaukiolot: Suljettu 6.12. / Pe 23.12. av. klo 12-16 / Suljettu jouluna 24.-26.12.
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangas-työryhmä: Kapa, puh. 050 304 1173, martti.kapanen (at) pp1.inet.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 31.10.2016
Nykyajan näyttelyt kevätkaudella 2017
Kevään 2017 aikana Valokuvakeskus Nykyajassa muun muassa pissataan Andy Warholille ja pohditaan valokuvan keinoin ihmismielen olemusta sekä häpeää. Vuoden aloittaa kuolema ja tyhjyys, maaliskuussa juhlitaan valmistuvia kuvataiteilijoita ja toukokuussa kokeillaan kuinka sanomalehtityö soveltuu taidegalleriaan.
Nykyajalla on näyttelytilaa kahdessa kerroksessa Tampereen keskustassa, osoitteessa Kauppakatu 14. Gallerioiden ohella Nykyajassa on kaikille avoin valokuvataiteen käsikirjasto ja kuukauden kuva -seinä. Nykyaika on avoin kohtaamispaikka kaikille valokuvataiteesta kiinnostuneille. Sisäänpääsy on maksuton.
TAMMIKUU
Leena Ylä-Lyly: Marraskuu
7.1.- 30.1.2017
Teoskokonaisuus Marraskuu käsittelee kuoleman, hiljaisuuden ja tyhjyyden teemoja sekä valokuvan meditatiivisuutta. Teokset ovat saaneet vaikutteita zen-buddhalaisuudesta, perinteisistä japanilaisen kuvataiteen aiheista, ikebanasta sekä Itä-Aasialaisesta ajattelusta.
”Tapasin 2013 buddhalaisen miehen, zen-harjoittajan, joka sairastaa parantumatonta sairautta. Aloin kuvata häntä sekä tutustua zen-meditaatioon. Olemme keskustelleet tulevasta. Marraskuu käsitteleekin kuoleman varjoa zenin valossa. Kuolemaa aiheena, tai valokuvaan liittyvänä ominaisuutena, ei voi ohittaa tai käsitellä puhki. Se on ikuinen ja aina yhtä ajankohtainen. Hiljaisuus, tyhjyys ja pysähtyminen ovat osa samaa kokonaisuutta”, Leena Ylä-Lyly kertoo.
Leena Ylä-Lyly on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka viimeistelee taiteen maisteri -tutkintoaan. Marraskuu on hänen toinen yksityisnäyttelynsä.
HELMIKUU
Martti Matilainen: Mun Stadi
Santeri Sarkola: At the border of mind
4.-27.2.2017
Helmikuussa Nykyajan katutasoon tulee esille Martti Matilaisen muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden Helsingistä. Nykyisin Virtasalmella asuva kuvataiteilija Matilainen on pitänyt ahkerasti viime vuosina yksityisnäyttelyitä eri puolilla Suomea. Kollaasitekniikalla toteutettu kuvasarja Mun Stadi oli Fotofinlandia-ehdokkaana vuonna 2016.
Alakerran galleriassa Santeri Sarkolan At the border of mind -näyttely koostuu teoksista, joissa taiteilija pyrkii kuvaamaan alitajuntaa ja intuitiota. Teossarjan taustalla on Sarkolaa pohdituttanut kysymys siitä, miltä ihmismieli näyttää. Tekijän tarkoitus on tuottaa katsojalle heijastuspintoja pinnan alla kupliville tunteille. Tampereella asuva ja työskentelevä Santeri Sarkola (s. 1989) on valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2014. Sarkola on vuoden 2016 Oulunsalo Soi – Vuoden kuvataiteilija.
MAALISKUU
Happy Ending – Allonen, Reenkola, Saari
Tampereen ammattikorkeakoulun Kuvataiteilija (AMK) -lopputyönäyttely
4.-27.3.2017
Nykyajan molemmissa kerroksissa esittäytyy valmistuvien kuvataiteilijoiden Miska Allosen, Peppi Reenkolan and Sanni Saaren tekemiä valokuva- ja videoteoksia. Tampereen ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 kaikkien valmistuvien Kuvataiteilija (AMK) -opiskelijoiden lopputyönäyttely Happy Ending jakautuu useampaan tamperelaiseen galleriaan ja muodostaa viimeisen suomenkielisen kuvataiteen ohjelman näyttelykokonaisuuden. Tutkinto on muuttunut kansainväliseksi kuvataiteen tutkinnoksi; Bachelor of Culture and Arts.
HUHTIKUU
Laura Nissinen: This One’s For You, Andy
Unski Antti Immonen: Aidos – Häpeä
1.-30.4.2017
Huhtikuussa Nykyajassa nähdään kahden eri näyttelyn voimin kokeilevaa valokuvamateriaalien käyttöä.
Katutasossa Laura Nissisen This One’s For You, Andy on ekologinen kannanotto ja kunnianosoitus Andy Warholille. Ajatus pissasta kehitteenä on saanut alkunsa tutkimuksesta, jonka mukaan virtsa on kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto teollisille lannoitteille.
”Minua kiehtoi myös Andy Warholin teossarja Oxidation Paintings, jonka Warhol teki pyytämällä ystäviään pissaamaan kuparimaalilla päällystettyjen maalaustensa päälle. Warholin teosten kuviot syntyivät maalin
muuttaessa väriään niissä kohdissa, joissa se altistui pH-arvoltaan happamalle virtsalle. Periaate on sama kuin kuvissani, joissa kierrätettyjen mustavalkoisten valokuvafilmien ja -paperien kemikaalit reagoivat virtsan happoihin tuottaen erilaisia värejä virtsan laadusta ja kehitysajasta riippuen”, Laura Nissinen paljastaa.
Laura Nissinen (s. 1975) on helsinkiläinen valokuvaaja ja väitöskirjatutkija. Näyttely on osa Nissisen tekeillä olevaa “Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa” -aiheista väitöskirjaa Aalto-yliopistolle.
Samaan aikaan Nykyajan alakerrassa Antti Immonen visualisoi häpeän kokemusta.
”Taiteessani en pyri näyttämään oikeaa tai väärää tapaa olla, vaan pikemminkin toteamaan ja pohtimaan asioita. Näissä teoksissa olen miettinyt, kuinka häpeä on esiintynyt eri sukupolvilla ja kuinka se siirtyy eteenpäin ja muuttaa muotoaan. Käytämme leimaavia stereotypioita ja sosiaalisia normeja, jotka määrittävät meitä ihmisinä ja aiheuttavat häpeää ja syyllisyyden tunteita. Haluamme piiloutua näiden asioiden taakse. Häpeämmekö itseämme ja historiaa sekä todellisuutta, joka ei ehkä olekaan aivan sellainen, mitä kuvittelemme”, Antti Immonen miettii.
Aidos – Häpeä -näyttelyn teokset ovat valokuvapohjaisia pigmenttitulosteita paperille, joita taiteilija on jatkokäsitellyt piirtämällä, maalaamalla ja rutistelemalla paperia. Lopuksi hän on vielä kuvannut syntyneen työn uudelleen ja viimeistellyt tulosteen piirtämällä sen pintaan.
Unski Antti Immonen (s.1981) on kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemiasta (2015) ja kuvataiteilija Taidekoulu Maasta (2011).
TOUKOKUU
Touko Hujanen: Uuden Maan Sanomat
6.-29.5.2017
Touko Hujanen saapuu Nykyaikaan kuvajournalistin asenteella: galleriasta tulee kuukaudeksi Hujasen työpaikka ja koti. Hän installoi tiloihin lehden toimituksen: Uuden Maan Sanomat onkin yhtä aikaa valokuvanäyttely, paikallislehti ja roadshow.
Toukokuun alussa tilassa on kolme Hujasen laajaa ”sanomalehtiteosta”. Näyttelyn ajan kävijät saavat osallistua Hujasen kanssa reportaasin tekoon, tarjota itseään jutun aiheeksi tai hypätä kyytiin, kun Uuden Maan Sanomien auto harhailee jutun tekoon. Näyttely kasvaa vanhetessaan, kun galleriatilaan valmistuu Hujasen metodilla kolmen valmiin kokonaisuuden lisäksi uusi kuvasarja ja pop up -sanomalehtiteos.
Touko Hujanen (s. 1986) on reportaasiin erikoistunut kuvajournalisti, joka on valmistunut maisteriksi v. 2012 Tampereen yliopistosta. Hänet on palkittu mm. Vuoden lehtikuvaajana (2011) ja Vuoden nuorena lehtikuvaajana (2009). Uuden Maan Sanomien lisäksi hänen pitkäkestoiset kuvareportaasinsa ovat käsitelleet muun muassa Kolumbian sisällissotaa, joulupukkia ja Nevadan autiomaata. Hujanen työskentelee mm. The New York Timesille ja Raymondille sekä vetää kuvajournalistien 11-kollektiivia ja suunnittelee julkaisuja.
KESÄKUU
Marja-Liisa Torniainen & Kaupin vastaanottokeskus:
No Man Is an Island
3.6.- 3.7.2017
Kaupin vastaanottokeskuksen asukkaat ovat keskiössä Marja-Liisa Torniaisen kuvausprojektissa, joka on alkanut syyskuussa 2016 ja jatkuu kevätkesään 2017. Näyttelyssä tullaan näkemään sekä Torniaisen ottamia muotokuvia asukkaista että rinnalla kulkemisen myötä syntyneitä yhteisteoksia.
Näyttelyn tausta-ajatuksena on John Donnen (1572-1631) teksti ”No Man Is an Island – Kukaan ei ole saari, täydellinen itsessään”.
Gallerian kumpaankin kerrokseen levittäytyvä valokuvanäyttely on osa Koneen säätiön tukemaa rohkeiden avausten projektia Tiede, taide ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Making Spaces of Justice across East-West Divide, jota hallinnoi ja koordinoi Tampereen Yliopisto ja jossa ovat mukana Turun, Helsingin ja Pietarin yliopistot sekä toimittajia ja taiteilijoita Venäjältä ja Suomesta.
Marja-Liisa Torniainen (s. 1953) on tamperelainen kuvataiteilija ja vapaa kirjoittaja.
Lisätiedot ja lehdistökuvat:
Nykyaika, toiminnanjohtaja Irma Puttonen, irma.puttonen (at) backlight.fi, p. 040 7569796
Osa kuvista nähtävillä Näyttelykalenteristamme
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 28.10.2016
Marraskuun näyttelyissämme tutkaillaan hevosihmisten ja hevosen roolia nykymaailmassa sekä nukkuvia naisia. Oululaisen Kati Leinosen Äimärautio – Osa I näyttelyssä nähdään mm. vanhalla märkälevytekniikalla otettuja muotokuvia (Nykyajan katutaso). Tamperelaisen Jenni Valorinnan Uniliike (Nykyajan alakerta) koostuu mustavalkoisista kuvista ja videosta.
Taiteilijatapaamisessa sunnuntaina 20.11. klo 13 – 14 Kati Leinonen esittelee näyttelynsä ja keskustelee aiheestaan.
Kati Leinonen: Äimärautio – Osa I
Valokuvakeskus Nykyajassa esillä oleva näyttely on ensimmäinen osa työn alla olevasta Äimärautio-projektista. Äimärautio – Osa I sisältää muotokuvasarjan sekä moniosaisen teoksen, jonka pääroolissa on hevonen. Valikoidut muotokuvat on kuvattu 1800-lukulaisella märkälevytekniikalla, joka on vakiintunut Leinosen työtavaksi nimenomaan muotokuvan tekemisen välineenä. Muotokuvissa ihminen on vahvasti läsnä, koska kuvaustilanne poikkeaa radikaalisti siitä, mihin olemme digitalisoituneena aikanamme tottuneet. Märkälevytekniikka hidastaa kuvaamisen prosessia ja pakottaa syventymään kohteeseen, kuvaushetkeen sekä läsnäoloon.
Näyttelyn toisessa kuvasarjassa hevonen näyttäytyy pysähtyneenä asentoihin, joissa se ei kuvataiteessa yleisesti esiinny. Sen tuttu ja ylväs muoto muuttuu kuvissa oudoksi, kun se pyörii hiekassa ja sen valppaus katoaa, kun se tuijottaa taustan tyhjyyteen.
Äimärautio-projekti kokonaisuudessaan kertoo hevosmiehistä, -naisista ja hevoskulttuurista pohtien vahvaa emotionaalista suhdetta ihmisen ja hevosen välillä. Se kuvaa elämää hevosten rinnalla yhteisössä, jossa useimmille hevoset ovat elämäntapa.
Kati Leinonen on saanut tukea Äimärautio-projektiinsa Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahastolta.
Kati Leinonen (s. 1974) on oululainen valokuvaaja ja taitelija. Leinonen pyrkii usein kuvissaan tekemään näkyväksi piilevän – tarjoamaan vaihtoehtoisen tavan nähdä. Leinonen on opiskellut valokuvausta London College of Printingissä ja audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin yliopistossa, jonne hän tekee parhaillaan väitöstyötä aiheenaan 1800-luvun märkälevytekniikka nykymuotokuvan välineenä. Leinonen on opiskellut märkälevytekniikkaa Yhdysvalloissa France Scully-Ostermannin opissa ja työskennellyt tekniikalla vuodesta 2008 lähtien. Hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä muun muassa Pohjoisessa
valokuvakeskuksessa, VB-valokuvakeskuksessa ja Hippolytessa.
Kati Leinosen taiteilijatapaaminen su 20.11. klo 13-14 on avoin kaikille. Tilaisuus on maksuton.
Jenni Valorinta: Uniliike
Uniliike on sarja mustavalkoisia valokuvia nukkuvista naisista. Kuvat ovat osittain hieman utuisia pitkän valotusajan seurauksena. Yksittäinen kuva on valittu lyhyimmillään 3 tunnin päiväunista ja pisimmillään reilun 10 tunnin yöunesta kertyneestä kuvamateriaalista. Jokaisen naisen nukkuminen synnytti uudenlaisia kuvia.
Hereillä ollessaan ihminen viestii ilmeillä, eleillä ja ulkoasullaan. Kuvissa kasvojen ilmeet ovat sulaneet pois. Ulkoasu on mahdollisimman pelkistetty antaakseen tilaa muulle kuvassa ilmenevälle. Nukkuessa ihmisellä ei ole kontrollia omasta liikkeestään ja olemisestaan.
– Prosessin teki erityisen kiinnostavaksi se, että tapasin osan naisista ensimmäisen kerran, kun he saapuivat illalla luokseni nukkumaan. Olen vaikuttunut ja kiitollinen kaikkien nukkumassa käyneiden naisten rohkeudesta ja luottamuksesta, Jenni Valorinta sanoo.
Alakerrassa esillä on myös Valorinnan video Avec qui tu partage tes biscuits.
– Se on tarina yöllisestä tapaamisesta Saharan aavikolla. Söin inkiväärikeksejä kun huomasin, etten ollut yksin. Fenec-aavikkokettu oli myös kiinnostunut kekseistä ja tuli tekemään tuttavuutta, taiteilija kertoo.
Tamperelainen Jenni Valorinta toimii videosuunnittelijana esittävän taiteen produktioissa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat mm. Figaron häät (Sibelius-Akatemia 2016) ja La Bohème (Kansallisooppera 2014). Valorinnan töihin kuuluvat myös videosuunnittelut ja VJ-keikat erilaisissa tapahtumissa. Kymmenen viime vuoden aikana Valorinnan videoita on nähty neljällä mantereella ja useissa Euroopan maissa. Uniliike on Valorinnan ensimmäinen valokuvanäyttely, ja se oli ensimmäistä kertaa esillä Järvenpää-talon galleriassa maaliskuussa 2016.
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Gallerian puh. 050 441 2040
Linkkivinkki:
katileinonen.com
valokuvakeskusnykyaika.fi
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 28.9.2016
Lokakuun näyttelyissämme 8.10. – 1.11.2016 Wilma Hurskainen käsittelee valtaa ja voimattomuutta, uhoa ja pelkoa länsimaiseen elämäntapaan tarrautuvan patriarkaatin valossa; The Man Comes Around. Alakerrassa Heikki Humberg vie katsojan eurooppalaisiin kuulusteluhuoneisiin; Rooms of Truth.
Oheisohjelma: Wilma Hurskainen ja Sanna Lipponen keskustelevat ihmisten ja eläinten esittämisestä valokuvissa su 23.10. klo 14-15.
Wilma Hurskainen: The Man Comes Around
Wilma Hurskaisen uusi valokuvasarja The Man Comes Around sijoittuu historialliseen taitekohtaan, jossa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaavat koko olemassaoloamme. Hurskaisen kuvissa kriisiä saapuu edustamaan valkoinen ikääntyvä heteromies, mies vallan kamareista, hahmo joka ”omistaa maailman”. Tämä patriarkka on kuitenkin epävarma, hänen voimansa päivät ovat jo takanapäin.
Myytti puhumattomasta suomalaisesta miehestä liittyy erityisesti suuren ikäluokan edustajiin, jotka ovat pitkästä rauhanajasta huolimatta eläneet dramaattisten muutosten keskellä. He ovat kokeneet sodanjälkeisen jälleenrakentamisen vimman ja kehitysoptimismin, mutta myös hyvinvointivaltion meneillään olevan purkamisen ja näköalattomuuden. Nyt he elävät epävarmassa globaalissa maailmassa, jossa poliittisen vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat kutistuneen vain kuluttamiseksi tai oletetun vastapuolen rajuksi syyttelyksi. Perheen pää on riisuttu vallastaan, ja digitaalisen vallankumouksen jäljiltä suuri joukko ihmisiä on jäänyt lähes lukutaidottomiksi.
Mieheyden kuviteltavissa olevat mallit ovat nuoremmille sukupolville väljempiä kuin suuren ikäluokan edustajille. Valokuvattuna tämä yleisihminen, valkoinen ikääntyvä heteromies, on silti yllättäen vapaa odotuksista: hänen ruumiinsa ei poseeraa tavoitellen ideaalia vaan tyytyy olemaan se mikä on.
Wilma Hurskaisen (s. 1979) taiteen keskeisiä teemoja ovat muistiin ja henkilöhistoriaan sekä ihmisen ja muiden lajien yhteiseloon liittyvät kysymykset. Hurskainen on opiskellut valokuvausta Lahden Muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä Euroopassa sekä osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin Euroopassa, Venäjällä ja Japanissa.
Hurskainen on julkaissut kaksi valokuvakirjaa: Kasvu/Growth (Musta Taide, 2008) ja Heiress (Kerber, 2012). Hurskaiselta ilmestyy lähiaikoina hänen kolmas kirjansa, The Woman Who Married a Horse.
Heikki Humberg: Rooms of Truth
Heikki Humbergin kuvasarja Rooms of Truth keskittyy tyhjien kuulusteluhuoneiden näyttämiseen ja niiden synnyttämien ajatusten ja tuntemusten tutkimiseen. Tilojen tyhjyys jättää kuvan merkityksen avoimeksi, ja antaa katsojalle mahdollisuuden kuvitella itsensä huoneeseen.
Sana kuulusteluhuone herättää mielikuvia, jotka pohjautuvat populaarikulttuuriin, kuten poliisisarjoihin. Kuulusteluihin liittyy myös paljon virheellisiä stereotypioita teräksisistä pöydistä ja valheenpaljastimista. Todellisia kuulusteluhuoneita ei kuitenkaan usein näy mediassa, ja internetistä löytyvät kuvat ovat joko vankilamuseoissa kuvattuja tai elokuvista lainattuja. Humberg on halunnut tarttua tähän epäkohtaan ja näyttää oikeita nykyaikaisia kuulusteluhuoneita. Teokset pyrkivät purkamaan kuulusteluihin liittyviä myyttejä ja tuomaan asiaan yhteiskunnallista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Heikki Humberg (s. 1981) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta v. 2014 ja jatkaa parhaillaan valokuvauksen maisteriopintoja Aalto-yliopistossa. Rooms of Truth -kuvasarjaa on kuvattu kahdeksassa Euroopan maassa vuosina 2015-16. Nykyajan näyttely on sarjan ensiesitys. Seuraavaksi teokset ovat esillä Dublinissa marraskuussa.
Miehistä, naisista ja hevosista – keskustelutilaisuus sunnuntaina 23.10. klo 14-15
Wilma Hurskainen ja Sanna Lipponen keskustelevat ihmisten ja eläinten esittämisestä valokuvissa su 23.10. klo 14-15. Ennakkoesittelyssä on Wilman uusi valokuvakirja The Woman Who Married a Horse, johon Lipponen on kirjoittanut esseen. Kirja on myynnissä keskustelutilaisuudessa.
Miten valokuvat tekevät naisia ja miehiä? Kuinka valokuvan tekijä, kohde ja katsoja käyttävät valtaa? Entä miten ihmisen ja eläimen suhde hahmottuvat valokuvissa, ja onko eläin ihmiselle välttämätön peili?
FM Sanna Lipponen työskentelee vapaana kirjoittajana. Hänen tekstejään on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa, Museo-lehdessä ja EDIT-taidemediassa, jonka perustajajäsen hän on. Lisäksi Lipponen kirjoittaa tilauksesta erilaisia tekstejä taidealan toimijoille. Aiemmin Lipponen on työskennellyt projektityöntekijänä Suomen valokuvataiteen museossa ja Gallen-Kallelan Museossa.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Valokuvakeskuksen näyttelyihin ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Gallerian puh. 050 441 2040
Linkkivinkki:
wilmahurskainen.com
heikkihumberg.com
valokuvakeskusnykyaika.fi
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 24.8.2016
Jokapäiväinen ruokamme -ryhmänäyttely Nykyajassa
3.9. – 4.10.2016 — Oheisohjelmaa sunnuntaisin; syötävää joka päivä
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Ruokakulttuurimme elää murroksen aikaa. Ruoka on noussut päivän puheenaiheeksi. Lehdet eivät ilmesty ilman ruokaohjeita ja uusimpien ruokatrendien esittelyjä. Kokkiohjelmat ovat jo pidempään täyttäneet eri tv-kanavat. Ruoan puhtaus ja alkuperä, lähiruoka ja itse tekeminen ovat muodissa ja perinneruokia muistellaan. Samaan aikaan ateriointi on kuitenkin enenevässä määrin siirtynyt kodeista ulos ravintoloihin, toreille ja kaduille ja erilaisiin tapahtumiin. Eksoottisten kansainvälisten makunautintojen suosio kasvaa.
Valokuvakeskus Nykyajassa esilläolevassa Jokapäiväinen ruokamme -näyttelyssä ja oheisohjelmistossa keskitytään asiaan syyskuun ajan. Yhdeksän taiteilijan teoksista muodostuvassa ryhmänäyttelyssä sivutaan ruokakulttuurin ilmiöitä. Katutason näyttelytilassa käsitellään teemoja, jotka liittyvät ruokaan ja sen aiheuttamiin tunnekokemuksiin: esillä on syömishäiriöstä paraneminen, makean tarpeen tyydyttäminen ja superfoodit. Alakerrassa ollaan niin pikaruoka-arkkitehtuurin kuin konkreettisen lähiruoan kasvatuksen äärelläkin. Silmänruokaa on tarjolla oman maan mansikoista Länsi-Afrikan ruokakulttuuriin saakka.
Taiteilijat ja projektit
Laura Hapon kuvasarja Nälkä on tutkimusprojekti syömishäiriöstä paranemisesta. Valokuvan keinoin se kertoo kahden nuoren naisen arjesta ja siitä, miten syömishäiriön sairastaminen on vaikuttanut heidän suhteeseensa omaan kehoon. Siihen kuuluu viiltelyjälkiä käsivarsissa, muuttuneen kehon sietämistä ja fyysisen työn tuomaa varmuutta siitä, että uskaltaa taas syödä. Kuviin liittyy kuvattavien päiväkirjaotteita sairausajalta.
Jaana Tyrmin Oral Pleasures nostaa esiin g-proteiiniyhdisteiden vallan makureseptoreissa. Valkoinen sokeri on kuin huumetta, joka addiktoi. Uusissa tutkimuksissa se luokitellaan vaarallisemmaksi kuin suola tai rasva. Tilalle pyritään löytämään terveellisempiä elämän makeuttajia: raakasokeri, ananas, hunaja, kookossokeri, kookosvesi. Mutta ovatko valinnat eettisesti ja ekologisesti kestäviä?
Terhi Asumaniemi vie meidät superfoodien äärelle. Ruoan terveysvaikutusten maksimoiminen on yksi ajan trendeistä. Meille tutuimmat poikkeuksellisen korkean ravinnetiheyden raaka-aineet löytyvät kotoisilta pelloilta ja metsistä. Useita superruokia on käytetty eri puolilla maailmaa ravintona jo vuosituhansia ja joitakin harvinaisempia myös vaihdon välineenä.
Alakerrassa Eijaa Heikkinen and Soile Iivonen ovat konkreettisesti lähiruoan juurilla: Heikkinen kuvatessaan kasvimaan kulotusta ja uuden kasvun alkua, Iivosen seuratessa ruoan tarinaa perunamaalta ruokapöytään saakka. Arkinen ateria syntyy aamupuurosta, jälkiruoasta ja päiväkahvista. Pääaterian tarjoilee Marja-Liisa Torniainen venäläishenkisessä kattauksessaan.
Heli Tiaisen sarja Oma maa mansikka lisää pöytään kansainvälisyyttä. Länsi-Afrikassa, Beninissä kuvattujen ruoka-annosten asettelu ja värihehku saa veden herahtamaan kielelle. Johanna Havimäki suuntaa katseemme arkiseen ruokasotkuun, joka jää jäljelle, kun on syöty. Räpä on sitä, mikä kätketään nopeasti, kun yllätysvieras astuu ovesta.
Helinä Hukkataival nostaa esiin ruokakulttuurimme muutoksista viestivän pikaruoka-arkkitehtuurin. Ympäristöstään irrotettuina kojujen muodot, tekstit ja symbolit kertovat omaa, osin huvittavaakin tarinaansa. Jatkuvasti lisääntyvien enemmän tai vähemmän tilapäisten rakenteiden rinnalle sarjaan on tallentunut myös muutamia pikaruokakulttuurin klassikoita.
Ilmaista oheisohjelmaa ja syötävää
Nykyaika tarjoaa yleisölle silmänruoan ohella syyskuun ajan erilaisia makuja. Näyttelyssä on tarjolla joka päivä jotain suuhun pantavaa, ja muutoinkin oheisohjelman runsaus on kuin syksyinen sadonkorjuujuhla. Galleriassa voi vaihtaa reseptejä ja kaikki voivat osallistua teemaan omilla kuvillaan instagramissa hastagilla #jokapäiväinenruokamme. Parhaista näyttelyn aikana ladatuista yleisön kuvista palkitaan valokuvakirjoilla!
Sunnuntaina 11.9. klo 13 taiteilijavoileipiä valmistavat näyttelyn taiteilijat, kuten Helinä Hukkataival and Heli Tiainen. Taiteilijaleivät päätyvät lopulta yleisön suuhun.
Sunnuntaina 25.9. klo 13 Nykyajassa ruokatoimittaja Elina Ylitervo ja valokuvaaja Konsta Leppänen näyttävät, miten stailataan ja kuvataan komeat ruokakuvat vaikkapa blogeihin. Konsta Leppänen on dokumentaariseen valokuvaan keskittyneen 11-kollektiivin jäsen.
Tampere-päivänä su 2.10. kuullaan Lauluja palan painikkeeksi. Soile Iivonen and Sinikka Törmälä esittävät ruoka-aiheisia ja kepeitä lauluja klo 13.
Nykyaikaan on maksuton sisäänpääsy. Tervetuloa!
Tausta
Näyttely ennakoi ruokateeman valossa myös ensi vuonna järjestettävää Backlight ´17 –valokuva-tapahtumaa, jonka teemana on itsenäisyys. Juhlapuheiden sijaan itsenäisyyshän toteutuu ennen kaikkea arjessa ja sen valinnoissa. Tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista haluaa, että ruoan alkuperämaa näkyisi ravintoloissa ja ruokaloissa. Lähiruoaksi mielletään nimenomaan oman kotiseudun raaka-aineet. Samoin valtaosa suomalaisista seisoo kotimaisen ruoantuotannon takana ja luottamus sen turvallisuuteen on korkea. Eettisiä tekoja kaivataan muun muassa ympäristönsuojelun, geenimuuntelun ja eläinten hyvinvoinnin parissa. (Karina Jutila: Tutkimusraportti ruoka- ja maatalousasenteista, 2014)
Syömisestä on tullut vaikea ja monimutkainen asia. Kun tutkimus ja tieto ruoasta on lisääntynyt, samalla myös ihmisten hämmennys, epävarmuus ja suoranainen ahdistus on lisääntynyt. Erilaisten lupausten ja varoitusten viidakossa yksilö yrittää etsiä tietä terveelliseen, hyvään ja pitkään elämään.
Jokapäiväinen ruokamme -näyttelyn on kuratoinut kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi Valokuvakeskus Nykyaika ry:n jäsenten joukosta.
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Lehdistökuvia näet tästä linkistä!
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Lisätietoja myös: kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi, 050 55 49492, sjoenniemi (at) gmail.com
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 25.7.2016
Elokuun näyttelyt 6. – 30.8.2016
Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Elokuun näyttelyinämme on Laura Böökin Walking on Rivers, joka kuvaa Pudasjärven kongolaisten arkea, ja Julia Weckmanin Olemisen rajalla, jossa puolestaan tutkaillaan elämän sinnikkyyttä ja jatkuvuutta. Molemmat tekijät esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Tampereella.
Nykyaika on avoinna koko kesän ja näyttelyt vaihtuvat kuukausittain.
Olemme pidentäneet näyttelyaikoja siten, että näyttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.
Julia Weckman pitää kaksipäiväisen työpajan 20. – 21.8.
Laura Böök: Walking on Rivers
Walking on Rivers -valokuvasarjaa varten Laura Böök on kuvannut kahden ja puolen vuoden ajan kongolaisia perheitä, jotka ovat muuttaneet kiintiöpakolaisina Pudasjärvelle, pohjoispohjanmaalaiseen pikkukaupunkiin. Ihmisten ja yhteiskunnan kyky sopeutua muutoksiin on kuvasarjan keskeinen teema. Böök tutustui kuvaamiinsa ihmisiin pian sen jälkeen kun he olivat muuttaneet Suomeen yli viidentoista pakolaisleirillä vietetyn vuoden jälkeen. Samalla häntä kiinnosti, millaisia muutoksia ympäröivän yhteisön, hiljentyneen pikkukaupungin elämässä oli käsillä.
Valokuvaajan katse on usein nostalginen, pyrkimyksenä tavoittaa jotain katoavaa. Laura Böök halusi valokuvasarjansa kautta tutkia, miltä pohjoinen maaseutu näyttää nyt, ja miltä se voisi näyttää. Pudasjärven kaltaiset paikat eivät tule ensimmäisenä mieleen ajatellessa monikulttuurisia yhteisöjä. Juuri se teki siitä kiinnostavan kuvauspaikan. Myös ihmisiä kuvatessa Böök halusi keskittyä nykyhetkeen ja uutta muotoa hakevaan tulevaisuuteen pikemminkin kuin kipeään menneisyyteen.
Nyt esillä oleva näyttely on Laura Böökin ensimmäinen yksityisnäyttely. Valokuvasarja Walking on Rivers on aiemmin ollut esillä ryhmänäyttelyissä ja festivaaleilla, mm. Poliittisen valokuvan festivaalilla Helsingissä, Noorderlicht-valokuvafestivaaleilla Alankomaissa, Singaporen valokuvafestivaaleilla, Saksassa Berliinissä ja Hampurin valokuvatriennaalissa osana Changing Realities -ryhmänäyttelyä sekä Intiassa Focus-valokuvafestivaalilla.
Nykyajan näyttelykokonaisuuteen sisältyy myös kuvia, joita ei ole aiemmin esitetty näyttelyssä.
Laura Böök (s. 1986) asuu ja työskentelee Helsingissä. Böök on suorittanut BA (Honours) Documentary Photography -tutkinnon University of South Walesissa Britanniassa v. 2014, ja opiskelee tällä hetkellä taiteen maisterin tutkintoa Aalto-yliopistossa.
Julia Weckman: Olemisen rajalla
Olemisen rajalla (On the Border of Existence) -näyttely kertoo elämän alkuperäisyydestä, haavoittuvuudesta ja jatkuvuudesta. Loppusyksyllä ja talvella maahan lakoontuvat ja keväällä jälleen nousevat elämänmuodot kertovat jostain suuremmasta; elämän sinnikkyydestä, kasvien ja elämänvoiman alkuperäisyydestä ja luonnon järjestyksestä.
– Minua kiinnostaa kasveissa ja siemenissä oleva ihmeellinen koodi, joka mahdollistaa jokaisen talven jälkeen uudestisyntymisen. Olen samalla pohtinut ihmisyydestäkin löytyvää luonnon järjestystä, joka kylmyydestä ja välinpitämättömyydestä huolimatta nostattaa päänsä aina uudelleen.
Näyttelyyn kuuluu valokuvien lisäksi video ja installaatio. Nykyajassa esillä oleva kokonaisuus on Julia Weckmanin ensimmäinen näyttely Tampereella. Osia Olemisen rajalla -kokonaisuudesta on ollut aiemmin esillä Kirkkonummella ja Helsingissä. Syyskuussa näyttely jatkaa laajemmalla kokonaisuudella Kuusamoon.
Julia Weckman (s.1977) on espoolainen valokuvataiteilija ja kuvataiteilija. Weckman on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi v. 2004. Weckman valokuvaa maiseman kautta omia henkilökohtaisia tuntemuksia ja elämäntilanteita. Viime vuosina näyttelyihin on tullut mukaan myös installaatioita. Weckman on pitänyt monia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla ja on mukana näyttelytyöryhmissä, taidehankkeissa ja projekteissa pääkaupunkiseudulla.
Työpaja 20. – 21.8.
Julia Weckman pitää näyttelyn aikana kaksipäiväisen kuvaustyöpajan, joka on maksuton. Mukaan mahtuu 10-12 henkilöä. Työpaja on tarkoitettu sekä harrastajille että ammattilaisille. Osallistujilla on oltava oma järjestelmäkamera sekä tietokone, jossa kuvankäsittelyohjelma. Lauantaina 20.8. klo 12 alkavan alustuksen aikana jaetaan kuvaustehtävät, jotka suoritetaan omalla ajalla lauantaina. Työpaja päättyy sunnuntaina tehtävien läpikäyntiin klo 14 Nykyajassa. Ennakkoilmoittautumiset: puh. 050 441 2040, galleria.nykyaika(at)backlight.fi
Linkkivinkit:
cargocollective.com/laurabook
juliaweckman.com
valokuvakeskusnykyaika.fi
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
[lomalla 1.8. alkaen, jonka jälkeen lehdistökuvapyynnöt gallerian aukiollessa galleria.nykyaika(at)backlight.fi tai puh. 050 441 2040]
Taiteilijat:
Laura Böök, puh. 040 767 3936, lauraelisabetbook (at) gmail.com
Julia Weckman, puh. 050 301 3351, julia.weckman (at) kolumbus.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – NÄYTTELYTIEDOTE 4.7.2016
Heinäkuun näyttelyt 9.7. – 2.8.2016
Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika on avoinna koko kesän ja näyttelyt vaihtuvat kuukausittain.
Heinäkuussa Nykyajan katutasossa nähdään Mari Hokkasen Set & setting, joka on sarja lavastettuja omakuvia. Alakerrassa esillä oleva Juha Mustosen YKSI on kannanotto muotikuvauksen arvostukseen ja tulevaisuuteen Suomessa. Juha Mustonen pitää työpajan näyttelyn viimeisenä päivänä 2.elokuuta.
Olemme pidentäneet näyttelyaikoja siten, että näyttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.
Mari Hokkanen: Set & Setting
Mari Hokkasen kuvien tarinat käsittelevät maailmallisia ilmiöitä. Näyttelyn nimi Set & setting viittaa paitsi lavastettuihin maailmoihin, myös ihmisten rakentamiin mielikuviin teosten tapahtumista. Kuvat voivat ilmentää vakavia aiheita, mutta niiden naivistinen toteutustapa, pienet huolimattomuudet lavasteissa ja eräänlainen sarjakuvamainen visuaalisuus jättävät tilaa huumorille, joka pehmentää valittua tematiikkaa. Hokkanen rakentaa kuvien lavasteet itse käsityönä: hän käyttää rakentamiseen usein orgaanista materiaalia kuten multaa, kukkia, oksia ja kuolleita eläimiä. Elementtejä syntyy myös pahvista ja kierrätysmateriaalista.
Hokkasen tuotantotapa voidaan lukea osaksi valokuvan omakuva-genreä: ”Olen itse kuvissa aina kun se on fyysisesti mahdollista. Käytän tarinoiden sytykkeenä ympäröivän maailman tapahtumia, henkilökohtaista muistoa, tunnetta, samaistumista toiseen, kollektiivisia symboleita ja mielipidettä. Haluan yleisemmän kannanoton lisäksi ilmaista itseäni, kuitenkaan olematta itse selvästi nähtynä. Tyypillistä töilleni on päähenkilöiden kasvottomuus. Anonymiteetti, joka kuvaan luodaan kasvojen puuttumisen avulla, auttaa päähenkilön etäännyttämisessä. Katsoja ei pääse varmistamaan kuvan tunnetilaa kohteen kasvoilta, vaan hänen täytyy käyttää toisenlaisia reittejä tunteen ja mielentilan tulkitsemiseen”, Hokkanen kertoo.
Mari Hokkanen (s. 1979) on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hänen kuvalliset tarinansa ovat kehollisia performansseja ja rakennettuja installaatioita, joiden aiheet käsittelevät ihmisen ja luonnon suhdetta tai kulttuurisia ja poliittisia ilmiöitä. Hokkanen on valmistunut valokuvaajaksi Helsingin teknillisestä ammattikoulusta 2008. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla, muun muassa Virossa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Libanonissa. Set & Setting -näyttely on kuvattu vuosina 2012-16. Tampereella esillä on osa kokonaisuudesta ja mukana on myös sarjan uusin kuva, joka ei ole aiemmin ollut näyttelyssä. Kuvat nähdään Tampereella ensimmäistä kertaa.
Juha Mustonen: YKSI
YKSI on syntynyt Juha Mustosen intohimosta muotivalokuvausta kohtaan. ”Muotikuvauksessahan lähtökohtaisesti kaikki on mahdollista: parhaimmillaan se hyvä kuva on kuin uni, joka muuttuu todeksi yhdellä napin painamisella. Sillä ei oikeastaan ole väliä, onko valmis teos katsojan mielestä kaunis vai ruma, tuottaako se mielihyvää vai mielipahaa: jos kamerassa on filmin tai muistikortin lisäksi oma sydän, niin sen tuottama kuva on aina oikeutettu.”
Mustosen alkuperäinen idea oli kuvata itsensä näköinen kirja käyntikortiksi maailman muotikaupunkeihin. Karkkilasta vuonna 2012 alkanutta projektia on kuvattu muun muassa Helsingissä, Pohjois-Norjassa, Tokiossa, Kapkaupungissa, New Yorkissa, Kilpisjärvellä sekä Naebassa. Projekti fuusioitui matkan varrella muotikuvasta henkilökuvaksi. ”Mitä lähemmäksi kuvattavaa pääsee, sitä kauniimmiksi ja tärkeämmiksi ne elämän jäljet kasvoilla ja kehossa muodostuvat. Olen yrittänyt rikkoa, tai ainakin kyseenalaistaa malliposeerauksen maneereita. Tekemisen pitää perustua loistavaan yhteishenkeen ja haluun heittäytyä. Pyrin kaivamaan kuoren alta herkkyyden tai auttaa omaksumaan jonkun aivan toisen persoonan. Vien mallin usein tilaan, joka tarjoaa haasteita, jolloin opitut maneerit viimeistään unohtuvat.”
Projektiin kuuluu näyttelyn ohella kirja ja viisi lyhytfilmiä. Filmien äänisuunnittelusta ja taustamusiikista vastaa kokonaisuudessaan Chisu, joka loihtii oman maisemansa Mustosen tuottaman liikkuvan kuvan päälle.
Juha Mustonen (s. 1975) on helsinkiläinen valokuvaaja, joka jakaa aikansa Helsingin ja New Yorkin välillä. Mustonen aloitti uransa lumilautailukuvaajana 90-luvun lopulla, jonka jälkeen hän on keskittynyt muoti-, lifestyle- ja mainosvalokuvaamiseen. Viime vuosina hän on rakentanut uraansa muotivalokuvaajana Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa. Mustosen muotikuvia on julkaistu useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa muotilehdissä (Elle, Cosmopolitan, Olivia, Trendi, Revs, Gloria, HS Kuukausiliite, Drew, Oyster, Collezioni, Muse, Noi.Se, Fashion Trend, H-magazine, IKI, Kult). Mustosen kädenjälkeä on nähty myös mainos- ja artistikuvissa.
Näyttelyn kuvat ovat vuosilta 2012-2013, Tampereella on mukana uusia editioita, joita ei ole ollut esillä aiemmin.
Työpaja 2.8.
Juha Mustosen työpajassa “Less is more” opitaan, kuinka muotikuva syntyy vahvasta kontaktista kuvattavaan, ei välttämättä isoista valaistuksista ja kulisseista. Osanottajilta ei edellytetä välineistöä eikä kokemusta; kohderyhmänä mm. potretti- & muoti- & lifestylekuvauksesta kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat. Työpajassa ei kuvata: muotikuvaajana kansainvälistä uraa tekevä Mustonen tuo oman kamerareppunsa ja demonstroi, kuinka yksinkertaisesti voi tehdä hyvää muotikuvausta. Mustonen antaa myös osanottajille palautetta portfolioista. Työpajan kesto on arviolta 3 tuntia ja mukaan mahtuu 12-15 henkilöä. Ennakkoilmoittautumiset galleria.nykyaika(at)backlight.fi tai puh. 050 441 2040.
Linkkivinkit:
www.marihokkanen.com
www.mustonenyksi.com
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi [LOMALLA 4.7. SAAKKA: yhteydet galleria-assistenteille galleria.nykyaika (at) backlight.fi]
Taiteilijat:
Mari Hokkanen, puh. 050 44 10038, marihokk@gmail.com
Juha Mustonen, puh. 040 7446512, contact@mustonenyksi.com
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 16.5.2016
Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
KESÄKUUN NÄYTTELYT 11.6. – 3.7.2016
Kesäkuussa Nykyajan katutasossa esillä oleva Martti Jämsän näyttely N:o 1-6 on läpileikkaus taiteilijan perinteisessä pimiössä vedostamistaan mustavalkoisista valokuvista.
Alakerrassa nähdään Maija Holman kierrätysmateriaaleille tehtyjä valokuvateoksia. Holman kuvat ovat luonnon ja kulttuurin rajapinnoilta, joissa kierrätetty polypropeeni saa seurakseen rehevää puistoluontoa ja jätepaperi kohtaa arkkitehtuurin.
Martti Jämsä pitää työpajan 14.6., jossa käsitellään postikorttisarjan sekä kuvasalkun tekemistä.
Martti Jämsä: N:o 1–6
Valokuvauksen ystäville Martti Jämsän näyttely tarjoaa perinteisten hopeagelatiinivedosten ohella polaroideja. Näyttelyyn tulevia kuuden kuvan sarjoja yhdistää aina jokin sisäinen tai ulkoinen rakenne – jännite. Sarjat poikkeavat toisistaan ja ovat tarkoituksellisesti mahdollisimman erilaisia niin sisällöltään kuin ulkoasultaan. Esille tulee muun muassa sarjoja Jämsän kuvasalkuista ja valokuvakirjoista. Esimerkiksi Snap Shot (2014) -sarjan kokoava tekijä löytyy muodosta ja Sydän ja Luoti (2014) -sarjaa yhdistää kuvat kasvoista.
– Näyttelyni tulee koostumaan tekemistäni valokuvista, polaroideista, löytämistäni kuvista. Näyttelystä tulee näin myös ”läpileikkaus” mustavalkoisista valokuvista, jotka olen tehnyt itse omassa pimiössäni. En aikaisemmin ole esittänyt kuviani tässä muodossa, Martti Jämsä kertoo.
Valokuvataiteilija Martti Jämsä (s. 1959) asuu ja työskentelee Helsingissä. Martti Jämsä tunnetaan mustavalkokuvistaan, jotka hän itse vedostaa ja kehystää. Hän on tehnyt myös lukuisia valokuvakirjoja ja kuvasalkkuja, joita on nähtävillä näyttelyssä. Jämsän teoksia on monien suomalaisten museoiden, säätiöiden ja keräilijöiden kokoelmissa.
Maija Holma: Käänteinen alkemia
Kesäkuussa Nykyajan alakerrassa on esillä jyväskyläläisen Maija Holman kierrätysmateriaaleille tehtyjä valokuvateoksia. Näyttelyn kuva-aiheet tulevat luonnon ja kulttuurin rajapinnoilta, rakenteilla olevasta tai jo rappeutuvasta rakennetusta ympäristöstä. Jätepaperi kohtaa arkkitehtuurin ja kierrätetty polypropeeni – tuttavallisemmin jauhelihalaatikkomuovi – saa seurakseen rehevää puistoluontoa.
”Kuvissani ei ole tärkeää ratkaiseva hetki, sommittelu tai edes aihe, ne ovat hajamielistä silmäilyä pientareille, materiaalia lopullista kuvaa varten, joka muodostuu aineen ja valokuvan yhteispelinä. Teokseni ovat läpikotaisin esteettisiä, mutta työskentelyäni on alusta lähtien johdatellut käsillä olevan materiaalin luonne”, Maija Holma kertoo ja jatkaa, ”Materialismi yhteiskunnassamme on itse asiassa materiaalisen maailman halveksuntaa. Heitämme tavaroita pois ja tuotamme biohajoamatonta jätettä. Muovi on tehty öljystä, joka on syntynyt esihistoriallisten metsien kasvillisuudesta. Olemme keksineet käänteisen alkemian: teemme saastaa puhtaista, luonnollisista, vilpittömistä aineksista.”
Valokuvaaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Maija Holma (s. 1971) asuu ja työskentelee Jyväskylässä. Holman keskeisiin menetelmiin on kuulunut erilaisille kierrätysmateriaaleille (mm. polypropeeni ja muut muovit, kierrätyspaperi, vaneri, betoni) tehdyt hopeagelatiinivedokset. Holman teoksia on seuraavissa kokoelmissa: Suomen valokuvataiteen museo, Suomen valtio, Jyväskylän kaupunki, Luovan valokuvauksen keskus, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keuruun kaupunki.
Maija Holman näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.
Aiemmin kesäkuulle ilmoitettu alakerran näyttely [Laurene Bois-Mariage: ReCOLLAGES] on peruttu ja tilalle on saatu Maija Holman näyttely.
Työpaja 14.6.
Tiistaina 14.6. Martti Jämsä pitää Nykyajassa työpajan, jossa käsitellään oman postikorttisarjan työstämistä kuvasalkuksi. Työpajassa Jämsä kertoo taitelijakirjojen tekemisestään ja opastaa pienpainosten tekemiseen käsityönä. Ennakkoilmoittautuminen galleriaan puh. 050 441 2040 tai galleria.nykyaika (at) backlight.fi
Arvioitu kesto on kolme tuntia (kello 17 – 20)
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 25.4.2016
Nykyaika avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Oheisohjelma 18. toukokuuta (työpajaan ennakkoilmoittautuminen, max 15 hlö).
Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä: Jokamiesluokka
Valokuvanäyttely 7.5. – 5.6.2016
Valokuvaan ja liikkuviin muotokuviin perustuva Jokamiesluokka -näyttely vie meidät ihmisenä olemisen ytimeen. Merkitys kiinnittyy pieniin yksityiskohtiin, katseisiin, eleisiin, tapaan pidellä juomalasia. Teknistä taituruutta tärkeämpää on hetken rehellisyys, kuvaan kiinnittynyt ikuisuus. Tampereella Nykyajassa esillä oleva näyttely koostuu valokuvaaja Pekka Elomaan ja Lyhty ry:n kehitysvammaisten aikuisten kuvaamista muotokuvista ja videoista.
Näyttelyn teokset ovat syntyneet työpajassa, jota valokuvaaja Pekka Elomaa on vetänyt Lyhdyn työpajassa vuodesta 2001. Vuosien varrella pajalaiset ovat vaihtuneet, mutta porukan ydin on pysynyt kasassa yli kymmenen vuotta. Suurin osa heistä toimii sekä malleina että valokuvaajina, osalle tärkeintä on esiintyminen ja esillä olo. Työryhmä kuvaa toisiaan renessanssitaiteen hengessä. Valo maalaa neutraalia taustaa vasten piirtyvät hahmot paljaana esiin. Kuvaustapa ja viitteellinen rekvisiitta irrottavat mallit arjesta ja luovat kuviin ajattomuuden tunnun.
Työryhmänsä kanssa Pekka Elomaa on valinnut oppaaksi muotokuvien maailmaan pohjoiseurooppalaisen renessanssitaiteilijan, Hans Holbein nuoremman (1497–1543). Holbeinin kuvaamien ihmisten ajaton arvokkuus, maalausten yksityiskohtainen tarkkuus ja materiaalikuvauksen taidokkuus ovat kiehtoneet heitä. Saman ajattomuuden ja voimakkaan läsnäolon tunnun he haluavat vangita omiin valokuviinsa.
Jokamiesluokka -näyttely on osa jatkuvasti kasvavaa muotokuvasarjaa, jonka aikaisempia näyttelyitä ovat olleet Hyvää päivää, herra Holbein ja Kuka painoi nappia, herra Holbein? Valokuvakeskus Nykyaika on näistä esittänyt Hyvää päivää, herra Holbein -näyttelyn TR1 Taidehallissa vuonna 2012.
Työpaja 18.5.
– TEHDÄÄN SINUSTA KUVA, JOTA KEHTAA KATSOA VIELÄ 500 VUODEN KULUTTUA –
Toukokuussa järjestetään maksuton työpaja keskiviikkona 18.5. klo 16. Työstetään yhdessä valokuvaaja Pekka Elomaan, Jussi Ratian ja Olli-Pekka Lappisen (Lyhdyn työpaja) kanssa muotokuvia. Oman muotokuvansa tulee saamaan omaan käyttöön digitaalisena. Mukaan mahtuu 15 henkilöä: ennakkoilmoittautumiset galleriaan puh. 050 441 2040.
Tekijöistä
Tampereella esillä olevaa materiaalia ovat olleet työstämässä Pekka Elomaan lisäksi Otto Jahnukainen, Olli-Pekka Lappinen, Emma Liekari, Jussi Ratia, Antero Smedberg, Niila Suoranta and Pekka Valle. Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa kehitysvammaisille aikuisille asumis-, opetus- ja työpajapalveluja.
Valokuvaaja Pekka Elomaa (s. 1954, Helsinki) on tehnyt uraauurtavaa työtä yhteisöllisen valokuvauksen parissa. Taiteellisen toimintansa ja freelancer-kuvaajan työnsä ohessa hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä taidekasvattajana Lyhty ry:ssä, jossa hän on vetänyt valokuvatyöpajoja. Pekka Elomaa sai Valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2012.
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 11.4.2016
Valokuvakeskus Nykyajan näyttelykalenteri, syyskausi 2016
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
puh. 050 441 2040
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 (suljettu näyttelyvaihtojen ajan)
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Valokuvakeskus Nykyajan syyskauden 2016 näyttelykalenteri on julkistettu. Heinäkuusta joulukuuhun esille tulee 8 yksityis- ja 2 ryhmänäyttelyä. Heinä- ja elokuussa oheisohjelmana on Juha Mustosen ja Julia Weckmanin työpajat, muina kuukausina on tiedossa muun muassa debattia ja taiteilijaesittelyjä.
Olemme pidentäneet syyskauden näyttelyaikoja siten, että näyttelyt sulkeutuvat vasta tiistaisin.
HEINÄKUU
9.7.-2.8.2016
Katutaso: Mari Hokkanen
Alakerta: Juha Mustonen
Mari Hokkasen (s. 1979) Set & setting on sarja lavastettuja omakuvia. Jokainen kuva on oma kohtauksensa, joiden tarinat käsittelevät maailmallisia ilmiöitä usein tragikomedian keinoin.
Juha Mustosen (s. 1975) Yksi on kannanotto muotikuvauksen arvostukseen ja tulevaisuuteen Suomessa. Samalla se on tekijän kunnianosoitus voimakkaille naisille: kuvattava ihminen menee aina muodin edelle. Lumilautailukuvaajana aloittanut Mustonen on viime vuosina rakentanut uraansa muotivalokuvaajana Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa.
ELOKUU
6. − 30.8.2016
Katutaso: Laura Böök
Alakerta: Julia Weckman
Laura Böökin (s. 1986) Walking on Rivers -kuvasarjan pääosassa ovat kongolaiset perheet, jotka ovat muuttaneet kiintiöpakolaisina Pudasjärvelle, pohjoiseen muuttotappiokaupunkiin. Kuvasarja käsittelee tuttuutta, vierautta ja ihmisen suhdetta kotiin ja maisemaan. Sarjan kuvia on aiemmin ollut esillä valokuvafestivaaleilla, mutta tämä on Böökin ensimmäinen yksityisnäyttely.
Julia Weckman (s.1977) valokuvaa maiseman kautta omia henkilökohtaisia tuntemuksia ja elämäntilanteita. Olemisen rajalla -näyttely kertoo kasvien sinnikkyydestä ja elämänvoiman alkuperäisyydestä, haavoittuvuudesta ja jatkuvuudesta.
Julia Weckmanin työpaja harrastajille ja ammattilaisille 20.-21.8.
SYYSKUU
3.9. − 4.10.2016
Koko tila: Valokuvakeskus Nykyaika ry:n jäsenten ryhmänäyttely
Ryhmänäyttelyn teemana on ruoka ja siihen ladatut monet merkitykset. Ruoka erottaa ja myös yhdistää. Se voi toimia paikan tai kansakunnan symbolina. Ruokakulttuurilla on roolinsa kansakuntien itsetunnon muodostumisessa: ruoka on identiteetin ja sosiaalisten suhteiden rakentamista. Nykyisessä ruokakeskustelussa näkyy myös jakamistalous, arvojen uudelleen määrittely ja eettiset valinnat. Kurattorina toimii kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Näyttely ennakoi ensi vuonna järjestettävää Backlight 17 -valokuvatapahtumaa, jonka teemana on itsenäisyys. Itsenäisyys ei kuulu vain juhlapuheisiin, vaan se toteutuu ennen kaikkea arjessa ja sen toiminnoissa.
LOKAKUU
8.10. − 2.11.2016
Katutaso: Wilma Hurskainen
Alakerta: Heikki Humberg
Wilma Hurskaisen (s. 1979) teossarja sijoittuu taitekohtaan, jossa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaavat koko olemassaoloamme. Kriisiä saapuu vallan kamareista edustamaan valkoinen ikääntyvä patriarkka, joka tarrautuu tuttuun länsimaiseen elämäntapaansa, vaikka maa on pettämässä alta. Ristiriitaisessa hahmossa yhdistyvät valta ja voimattomuus, uho ja pelko.
Alakerrassa esillä oleva Rooms of Truth -valokuvasarja keskittyy tyhjiin kuulusteluhuoneisiin ja niiden herättämiin tuntemuksiin. Heikki Humberg (s. 1981) on kuvannut sarjaansa seitsemässä Euroopan maassa vuonna 2015. Näyttely on teossarjan ensiesitys Suomessa.
MARRASKUU
5. − 29.11.2016
Katutaso: Kati Leinonen
Alakerta: Jenni Valorinta
Kati Leinosen (s. 1974) Äimärautio kertoo hevosmiehistä ja -naisista sekä nykypäivän hevoskulttuurista. Projekti tekee näkyväksi hevosihmisten eri alakulttuureja ja paneutuu hevosen muuttuneeseen rooliin ihmisen rinnalla. Osa kuvista on toteutettu 1800-luvulta peräisin olevalla märkälevytekniikalla.
Alakerrassa on esillä Uniliike, jossa Jenni Valorinta (s. 1975) kuvasi nukkuvia naisia. Osa heistä oli hänelle entuudestaan tuntemattomia, jotka Valorinta tapasi vasta kun he tulivat hänen luokseen nukkumaan ja kuvattavaksi. Uniliike on videosuunnittelijana toimivan Valorinnan ensimmäinen valokuvanäyttely.
JOULUKUU
3.12.2016 − 3.1.2017
Koko tila: Kangas-työryhmä: Mikko Auerniitty, Jussi Jäppinen, Martti Kapanen (Kapa), Jyrki Markkanen, Rune Snellman
Joulukuussa esille tuleva Kangas, katoava tehdas -näyttely on luova dokumenttiprojekti, joka taltioi Jyväskylässä sijaitsevan tehdasalueen muutosta viidestä eri näkökulmasta. Valokuvaaja Mikko Auerniitty kuvaa hiljentynyttä tehdasaluetta ajan ja luonnon kiertokulun valossa. Graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Jussi Jäppinen on tallentanut ”memento mori” kuviinsa eläinten, kasvien ja ajan kulumisen jäljet. Tyhjän tilan estetiikka on kiehtonut valokuvataiteilija Kapaa. Taidegraafikkona tunnettu Jyrki Markkanen taas on kuvannut Kankaan aluetta halkovaa Tourujokea neulanreikäkamerallaan. Valokuvaaja Rune Snellman esittelee henkilögalleriassaan ihmisiä, joiden työ on ollut tehtaan seinien sisällä.
Nykyaika is an open meeting space for all friends of photography
Nykyajassa järjestetään kuukausittain näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa, kuten taiteilijatapaamisia, luentoja ja työpajoja. Tarkemmat tiedot päivittyvät nettisivuille www.valokuvakeskusnykyaika.fi
Nykyajassa on näyttelyiden lisäksi jatkuvasti nähtävillä kaikille avoimen käsikirjaston yli 800 valokuvataiteen nidettä.
Lisätietoja ja lehdistökuvia toiminnanjohtajalta:
irma . puttonen (at) backlight . fi
puh. 040 756 9796
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 24.3.2016
INTAC: Desire – kaksiteräinen miekka
Valokuva- ja videotaidenäyttely 2. – 30.4.2016
2. – 30.4.2016, avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Poikkeus 23. – 24.4. jolloin klo 11-17
Huhtikuussa maailma tulee Nykyaikaan, kun ”Desire – kaksiteräinen miekka” -näyttely esittelee yli 300 valokuvan ja useiden videoteosten voimin kansainvälistä nykytaidetta. Näyttelyn teoksissa on vahvasti esillä eri kulttuurien inspiroiva vaikutus, sillä tekijöitä on Tampereelta, Etelä-Koreasta, Kanadasta, Saksasta, Japanista ja Intiasta.
Näyttely tuo esille taiteilijoiden kollektiivisen pohdinnan valokuvien ja videoteosten kautta. Kaikille yhteinen ja tuttu teema ”halu” sai uusia mielenkiintoisia vivahteita ja tulkintoja taitelijoiden erilaisten taustojen ja kansalaisuuksien vaikutuksesta. Teokset käsittelevätkin teemaa hyvin erilaisista näkökulmista: fyysisen himoon, mainosmaailman luomiin tarpeisiin, lapsuuden kaihoon, toiveisiin paremmasta, utopian maailmaan, toiveisiin ymmärtää subjektiivisia kokemuksia sekä haluun ymmärtää ja kokea kosketus.
Vuonna 2010 perustettu INTAC (International Art Collaborations) on yhteistyöhanke, joka koostuu korkeakoulujen taideopiskelijoista eri puolilta maailmaa. Tekijät ovat työskennelleet ”halun” parissa digitaalisessa ympäristössä: mukana on ollut 50 taideopiskelijaa, joista Suomessa toimii 12.
INTAC-verkosto toimii seuraavissa korkeakouluissa:
-
Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere, Suomi
-
OCAD University Toronto, Kanada
-
Chung-Ang University Soul, Etelä-Korea
-
BTK University of Applied Sciences and Design Berliini, Saksa
-
Osaka University of Arts Osaka, Japani
-
India National Institute of Design (NID) Ahmedabad, Intia
Avoimet avajaiset ovat 1.4. klo 18.
Tekijät tavattavissa Taidesuunnistuksessa 23. – 24.4.
Nykyaika on avoinna Taidesuunnistusviikonloppuna, jolloin tavattavissa klo 11-17 on INTAC-joukon suomalaisia sekä ulkomaisia tekijöitä. Yleisöllä on mahdollisuus kysyä tekijöiltä suoraan teosten taustoista, pohtia teemaa ja keskustella kansainvälisen yhteistyön luonteesta.
Linkkivinkit:
intac.info
valokuvakeskusnykyaika.fi
taidesuunnistus.net
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
INTAC: lavinia.colzani (at) gmail.com, puh 044 238 75 76
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 22.2.2016
Maaliskuussa tamperelaisten valokuvaajien näyttelyt Nykyajassa
Maaliskuussa 5.3. – 27.3.2016 Nykyajassa on kaksi näyttelyä. Katutasossa esillä on tamperelaisten Antti Haapion, Petri Ihanuksen ja Sampo Rautamaan Kolme askelta arjesta. Kellarissa esillä on Aimo Hyvärisen ja Heikki Mäntymaan Penkki -videoinstallaatio. Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
KATUTASOSSA: Haapio, Ihanus, Rautamaa: Kolme askelta arjesta
Nykyajan katutason galleriassa on esillä ryhmänäyttely, jonka tekijät lähestyvät arjen olemusta kolmesta eri suunnasta.
Antti Haapion teokset koostuvat lukuisista samasta aiheesta, eri hetkinä otetuista dokumentaarisista valokuvista. Arki muodostuu toistosta. Sarjallisella esitystavallaan Haapio haluaa kyseenalaistaa olettamusta, että yksi valokuva voisi esittää minkäänlaista totuutta kohteestaan. Antti Haapio (s. 1964) työskentelee lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa ja on valmistunut valokuvaajaksi Lahden muotoiluinstituutista 1990.
Petri Ihanus kaivaa arkisesta ympäristöstään visuaalisesti innostavia yksityiskohtia ja tiivistää niitä abstraktiin muotoon. Tutut asiat muuttuvat käsitteellisiksi. Nekalassa asuva Petri Ihanus (s. 1961) on opiskellut kuvataidetta ja graafista suunnittelua, ja toiminut aktiivisesti monen paikallisen kulttuuritapahtuman taustalla.
Sampo Rautamaa kuvaa arkielämää pilke silmäkulmassaan. Lehtikuvaajana tunnettu Rautamaa muistuttaa näyttelyn teoksillaan, että mediaan päätyvän otoksen lisäksi saattaa samasta aiheesta olla kameraan vangittuna vieläkin intensiivisempi ja tunnevoimaisempi hetki. Sampo Rautamaa (s. 1963) valmistui Lahdesta valokuvaajaksi vuonna 1995, jonka jälkeen hän on kuvannut useille kotimaisille sanomalehdille.
KELLARISSA: Hyvärinen, Mäntymaa: Penkki
Nykyajan kellarissa on esillä Aimo Hyvärisen installaatio kolmelle videotykille. Kolmen näytöksen videoperformanssissa taiteilija Heikki Mäntymaa tekee kiireetöntä matkaa penkin kanssa: ”Elämää kokenut penkki on minulle milloin lohtu, milloin ilo, itku, ikävä. Vaikka elämä erehdyttää, penkki ei jätä eikä petä. Olen ollut penkkini kanssa niin museoissa, gallerioissa, katoilla ja kaduilla, kirkoissa ja kulkuvälineissä esiintymässä.” Penkki on kuvaus taiteen, ihmisten ja tilanteiden kohtaamisista. Samalla se on kuvaus erään taiteilijan maailmasta ja tekemisen lähtökohdista. Teoksen käsikirjoitus: Aimo Hyvärinen ja Heikki Mäntymaa, videototeutus Aimo Hyvärinen, leikkaus Irma Silvennoinen.
Video- ja mediataiteilija Aimo Hyvärinen (s. 1952) on toiminut valokuva- ja mediataiteen pedagogina vuodesta 1980. Hän on työskennellyt laaja-alaisesti mediatuotantojen, taiteen ja viestinnän alueilla ja pitänyt omia näyttelyitä koti- ja ulkomailla aina 1970-luvun lopulta alkaen.
Tampereen Messukylässä syntynyt (v. 1944) Heikki Mäntymaa teki taiteilijadebyyttinsä Dimensio-ryhmässä vuonna 1985, jonka jälkeen hän on tehnyt satoja performansseja ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Mäntymaa on performanssitaiteilija, valokuvataiteilija, ympäristötaiteilija, taidemalli, kirjoittaja ja kouluttaja – sanalla sanoen vapaa taiteilija.
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kolme askelta arjesta -työryhmä: Petri Ihanus, puh. 050 555 0635, petri.ihanus (at) gmail.com
Aimo Hyvärinen, puh. 050 51 64 152, aimo.hyvarinen (at) elisanet.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTTEET 27.1.2016
Helmikuussa 6.2. – 28.2.2016 Nykyajassa on kaksi eri valokuvanäyttelyä: Sanna Krookin ja Ulla-Maija Louhelan Lähiötarinoita on esillä katutason näyttelytilassa. Samaan aikaan kellarissa on esillä Lauri Eriksson: 22 tapausta asunnottomuudesta.
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 / Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Oheisohjelma 6. helmikuuta.
NYKYAJAN KATUTASO: Sanna Krook ja Ulla-Maija Louhela: Lähiötarinoita 6.2. – 28.2.2016
Luento lauantaina 6.2. klo 13: Urbaania leirinuotiota etsimässä
Yli neljännes suomalaisista asuu lähiöissä ja monikulttuurisuus on siellä arkipäivää. Urbaani lähiö voi olla kotiseutu siinä missä maaseutukyläkin. Lähiö voi olla paikka, johon kaivataan maailmalla tai kaupungin keskustassa käydessä. Lähiö voi merkitä myös elämäntapaa tai mielentilaa, perustaa maailmankatsomukselle.
Valokuvaaja Sanna Krookin ja KM, tutkija Ulla-Maija Louhelan näyttely koostuu oululaisen Kaukovainion asukkaiden muotokuvista sekä ihmisten tarinoista elämästään lähiössä. Näyttely kuvaa ihmisiä ja arkea 1960-luvulla rakennetussa lähiössä, joka voisi olla missä kaupungissa tahansa. Valokuvaan ja haastateltavaksi saattoi tulla kuka vain alueen asukas: osa kuvattavista on kutsuttu kuvaan, osa pyydetty mukaan ostarilta, osa taas on kuullut projektista tutultaan. Kuvaukset ja tarinoiden keruu on tapahtunut vuosina 2014–2015.
Muotokuvissa Sanna Krook hakee hetkeä, jolloin ihminen vain on. Intensiivisesti läsnä, vahvana, haavoittuvana, herkkänä ja silti rohkeasti asettuneena toisen katseen alle. Sanna Krook (1976) on valokuvaaja, joka asuu ja työskentelee Oulussa. Koulutukseltaan hän on valokuvaaja (VAT) ja FM.
Ulla-Maija Louhelan haastatteluista keräämissä tarinoissa lähiö näyttäytyy paikkana, jossa elämä tapahtuu. KM Ulla-Maija Louhela (s. 1980) on Oulun Kaukovainiolla asuva tutkija, jonka väitöstutkimus tarkastetaan helmikuussa 2016. Väitöstutkimus käsittelee nuorten osallisuutta paikallisyhteisössä. Krookin ja Louhelan näyttely on ollut aiemmin esillä Oulun taidemuseossa. Tampereelta matka jatkuu Mikkelin valokuvakeskukseen.
Oheisohjelma la 6.2. klo 13-14: Urbaania leirinuotiota etsimässä
Lähiössä kohtaavat monenlaiset ihmiset ja siellä on monen suomalaisen koti. Ulla-Maija Louhela luennoi siitä, miten ihmiset ja heidän elämäntarinansa ovat osa asuinalueen kertomusta. Lähiötarinoita-projektissa Louhela pystyttää urbaania leirinuotiota kokoamalla yhteen lähiössä asuvien ihmisten kokemuksia elämästään ja kotiseuduksi muotoutuneesta asuinalueestaan. Osallisuutta edistävää yhteisöä kuvaavassa väitöstutkimuksessaan Louhela etsiytyy syrjäseudun ”leirinuotioille” ja kylän tarinankerrontaperinteeseen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
NYKYAJAN KELLARI: Lauri Eriksson: 22 tapausta asunnottomuudesta
Suomessa on yli 7500 asunnotonta. Heistä 90 prosenttia on yksinäisiä miehiä. Asunnottomien ja sitä kautta syrjäytyneiden ryhmä ei missään muotoa ole homogeeninen vaan taustat ja syyt ovat moninaiset. Asunnottomuus koskettaa tänä päivänä niin perheitä, naisia, miehiä, nuoria kuin maahanmuuttajiakin.
Valokuvaaja Lauri Eriksson esittelee näyttelyssään 22 miestä, joiden taustalta löytyy vuosien asunnottomuus. Muotokuvat on kuvattu kolmessa eri asumispalveluyksikössä vuonna 2015. Iältään miehet ovat 25-70 -vuotiaita.
”Esitin miehille kymmenen kysymystä, liittyen heidän elämäntilanteeseensa ja toiveisiinsa. Halusin tutkia, miten he arvioivat omaa elämäänsä, kykyjään ja mahdollisuuksiaan, sekä onko heillä mm. sosiaalisia verkostoja. Miesten käsinkirjoitetut vastaukset asetettuihin kysymyksiin – yhdistettynä muotokuviin – luovat muotokuville muodon jossa objekti ja subjekti sekoittuvat.”
22 tapausta asunnottomuudesta -näyttelyssä Eriksson pohtii hyvän elämän lähtökohtaa: asunnon ja kodin käsitettä. Mikä on tie syrjäytymiseen? Ja onko asunnoton häiriötekijä ympäristölleen? Vai onko hänellä kuitenkin samat toiveet kuin monilla muillakin: saada oma koti ja olla terve.
Lauri Eriksson (s. 1965) on valokuvaaja, jonka töitä on 25 vuoden ajan julkaistu laajalti sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lehdissä. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin. Erikssonilta on ilmestynyt valokuvakirjat Suomi Pictures ja Bitter & Sweet. Parhaillaan hän työstää uutta kirjaa. Hän on lisäksi toiminut vierailevana luennoitsijana alan oppilaitoksissa mm. Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa. 22 tapausta asunnottomuudesta -näyttely on aiemmin ollut esillä Kaapelitehtaalla Helsingissä. Näyttely jatkaa matkaansa Tampereen jälkeen Raaseporiin, Ouluun ja Mikkeliin.
EDIT 2.2.2016: Lauri Erikssonin 22 tapausta asunnottomuudesta on valittu Fotofinlandia 2016 finalistien joukkoon. Pääpalkinto julkistetaan 4.3.2016.
Linkkivinkit:
www.sannakrook.com
www.erikssonpictures.com
Lisätiedot ja lehdistökuvat:
irma.puttonen (at) backlight.fi, puh. 0407569796
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
TAPAHTUMATIEDOTE
La 23.1.2016
Keskustelutilaisuus klo 12.30 – Arktisia paradokseja
Tammikuun oheisohjelmassa lauantaina 23.1. klo 12.30-13.30 keskustelu arktisten alueiden nykytilasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Tilaisuus on englanninkielinen, kysymyksiä voi esittää suomeksi. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu!
Paikalla valokuvataiteilija Lasse Lecklin sekä tutkimusryhmän jäsen, geologi Samuel Faucherre Kööpenhaminan yliopistosta.
Valokuvaaja Lasse Lecklin kertoo Expedition-näyttelyn taustoista ja geologi Samuel Faucherre kertoo ikiroutaan liittyvästä ilmastotutkimusprojektista ja heidän yhteistyöstään. Lisäksi he keskustelevat arktiksesta, sen merkittävästä roolista ja ihmisen vaikutuksesta sen tilaan.
Samuel Faucherre (s. 1986) on ranskalainen geologi, joka tekee väitöskirjaansa Kööpenhaminan yliopistoon arktisen ikiroudan hiilivarantojen vapautumisesta ilmakehään. Hänen tutkimusalueinaan ovat Huippuvuoret ja Koillis-Siperia, joissa hän on suorittanut laajaa kenttätutkimusta. Hän vetää myös Hawila-projektia, joka muuntaa 80-vuotiaan purjelaivan hiilidioksidipäästöttömäksi rahtialukseksi.
Lasse Lecklin (s. 1982) on helsinkiläinen valokuvaaja, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmasta. Nykyajassa tammikuun esillä oleva Expedition on Lecklinin viides yksityisnäyttely.
NÄYTTELYTIEDOTE 29.12.2015
Lasse Lecklin: Expedition
Valokuvanäyttely 9.1. – 31.1.2016
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Expedition on tutkimusmatka pohjoisen arktisille alueille. Valokuvaaja Lasse Lecklin on kuvannut näyttelyn teokset kahden vuoden aikana Suomen ja Norjan Lapissa sekä Huippuvuorilla.
Valokuvasarjojen ja videoteosten kantava teema on ihmisen ja luonnon suhde. Ihmisellä on tarve mitata ja tutkia, ihailla ja ymmärtää luontoa. Leckliniä kiinnostavat ihmisen jäljet luonnossa ja ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön.
Arktisiin alueisiin kohdistuu aiempaa enemmän huomiota, kun luonnonvaroja halutaan ottaa käyttöön ja resurssien hyödyntäminen nousee ajankohtaiseksi poliittiseksi kysymykseksi. Ilmastonmuutoksen myötä ikiroudan alueet näyttelevät suurta roolia maapallon tulevaisuudessa. Toisaalta luonnonvaroihin päästään entistä helpommin käsiksi, mutta peruuttamattoman muutoksen estämiseksi ne pitäisi jättää hyödyntämättä.
Aihe on vakava, sillä arktisten alueiden luonnon huikaiseva kauneus pitää sisällään myös suuria riskejä. Lecklinin lähestymistapa ei ole kuitenkaan saarnaava, vaan teoksissa on jylhää pohjoisen estetiikkaa ja toisaalta myös leikkisyyttä.
Näyttelyn teokset on toteutettu osin yhteistyössä luonnontieteilijöiden kanssa hyödyntäen tieteellistä ajattelua valokuvateoksissa niin, että taide ja tiede kohtaavat.
Taiteilijasta
Lasse Lecklin (s. 1982) on helsinkiläinen valokuvaaja, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmasta.
Nykyajassa esillä oleva Expedition on Lecklinin viides yksityisnäyttely, ja aiemmin hänen teoksiaan on esitetty lukuisissa ryhmänäyttelyissä ja festivaaleilla mm. Etelä-Afrikassa, Ranskassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Lasse Leckliniä ovat hankkeessa tukeneet Pohjoismainen kulttuuripiste – Kulturkontakt Nord, Oskar Öflunds stiftelse ja Taiteen edistämiskeskus.
Tammikuun oheisohjelma
Näyttelyn aikana järjestetään keskustelutilaisuus arktisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta yhdessä taiteilija Lasse Lecklinin ja geologi Samuel Faucherren (Kööpenhaminan yliopisto) kanssa. Aikataulu täsmentyy tammikuun alussa ja päivitetään www.valokuvakeskusnykyaika.fi -sivuille. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Lasse Lecklin: Expedition -valokuvanäyttely
9.1. – 31.1.2016
avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Näyttely on kahdessa kerroksessa
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040
Linkkivinkki: www.lasselecklin.com
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 10.12.2015
Kevään 2016 näyttelykalenterimme on julkistettu:
TAMMIKUU
Lasse Lecklin: Expedition
9.-31.1.2016
Tammikuussa avataan Nykyajan kellarikerroksen näyttelytilat: sekä katutason että kellarin gallerissa on esillä helsinkiläisen valokuvaaja Lasse Lecklinin (s. 1982) Expedition, joissa tutkimusmatkaillaan pohjoisen arktisille alueille. Hän kuvasi näyttelyn teokset kahden vuoden aikana Suomen ja Norjan Lapissa sekä Huippuvuorilla. Valokuvasarjojen ja videoteosten kantava teema on ihmisen ja luonnon suhde. Ihmisellä on tarve mitata ja tutkia, ihailla ja ymmärtää luontoa. Leckliniä kiinnostavat ihmisen jäljet luonnossa ja ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön.
HELMIKUU
Sanna Krook ja Ulla-Maija Louhela: Lähiötarinoita
Lauri Eriksson: 22 tapausta asunnottomuudesta
6. − 28.2.2016
Helmikuussa paneudutaan asumiseen ja sen yhteiskunnallisiin kysymyksiin kahdessa näyttelyssä:
Katutason galleriassa valokuvaaja Sanna Krookin ja KM, tutkija Ulla-Maija Louhelan näyttelyssä yhdistyy valokuvataide, sanataide ja tieteellinen tutkimus. Lähiötarinoita-näyttely koostuu oululaisen Kaukovainion metsälähiön asukkaiden muotokuvista sekä ihmisten tarinoista elämästään lähiössä. Näyttely kuvaa ihmisiä ja arkea 1960-luvulla rakennetussa lähiössä, joka voisi olla missä tahansa.
Kellarigalleriassa Lauri Eriksson (s. 1965) pohtii hyvän elämän lähtökohtaa: asunnon ja kodin käsitettä. Mikä on tie syrjäytymiseen? Suomessa on yli 7500 asunnotonta, heistä 90% yksinäisiä miehiä. Asunnottomien ja sitä kautta syrjäytyneiden ryhmä ei ole homogeeninen vaan taustat ja
syyt ovat moninaiset. Eriksson esittelee näyttelyssään 22 miestä, joiden taustalta löytyy
vuosien asunnottomuus.
MAALISKUU
Antti Haapio, Petri Ihanus ja Sampo Rautamaa: Kolme askelta arjesta
Ami Hyvärinen ja Heikki Mäntymaa: Penkki
5. − 27.3.2016
Maaliskuussa nähtävillä on viiden tamperelaisen teoksia:
Kolme askelta arjesta -ryhmänäyttelyssä tekijät lähestyvät arjen olemusta kolmesta eri näkökulmasta. Antti Haapio (s. 1964) käyttää sarjallista esitystapaa, samasta aiheesta eri hetkinä otetut dokumentaariset valokuvat korostavat toistojen merkitystä arjessa. Petri Ihanus (s. 1961) on tiivistänyt arkisesta ympäristöstä visuaalisia yksityiskohtia abstraktiin muotoon. Sampo Rautamaa (s. 1963) kuvaa arkielämää pilke silmäkulmassaan. Usein lehtikuvan ollessa liiankin dokumentaarinen, se edellinen tai myöhempi ruutu on tunnelataukseltaan intensiivisempi ja aidompi.
Kellarissa on esillä Aimo Hyvärisen ja Heikki Mäntymaan videoperformanssi Penkki. Se on kuvaus kohtaamisista: taiteen, ihmisten ja tilanteiden. Samalla se on kuvaus erään taiteilijan maailmasta ja tekemisen lähtökohdista. ”Elämä kokenut penkki on minulle milloin lohtu, milloin ilo, itku, ikävä. Vaikka elämä erehdyttää, penkki ei jätä eikä petä. Olen ollut penkkini kanssa niin museoissa,
gallerioissa, katoilla ja kaduilla, kirkoissa ja kulkuvälineissä esiintymässä”, Heikki Mäntymaa kertoo videoperformanssista. Käsikirjoitus Aimo Hyvärinen ja Heikki Mäntymaa, videototeutus Aimo Hyvärinen ja leikkaus Irma Silvennoinen.
HUHTIKUU
INTAC: Desire – kaksiteräinen miekka
2.4. − 30.4.2016
Huhtikuussa maailma tulee Nykyaikaan: INTAC (International Art Collaborations) on nuorten taiteilijoiden ja taidealan opiskelijoiden yhteenliittymä, jossa tekijät työskentelevät netin välityksellä Tampereella, Soulissa (Etelä-Korea), Torontossa (Kanada), Berliinissä (Saksa), Osakassa (Japani) ja Ahmedabadissa (Intia). Desire – kaksiteräinen miekka on matka, joka vie katsojaa läpi ihmismielen syvimpiä mutkia. Ryhmänäyttely muodostuu erilaisten maailmankatsomusten kohtaamisesta.
TOUKOKUU
Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä: Jokamiesluokka
7.5. − 5.6.2016
Valokuvaan ja liikkuviin muotokuviin perustuva toukokuun näyttelymme vie meidät ihmisenä olemisen ytimeen. Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä kuvaavat toisiaan menneisyyden hengessä. He haluavat vangita omiin valokuviinsa renessanssitaiteen ajattomuutta ja voimakkaan läsnäolon tuntua. Näyttelyn teokset ovat syntyneet työpajassa, jota valokuvaaja Pekka Elomaa on vetänyt Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhdyssä vuodesta 2001. Vuosien varrella pajalaiset ovat vaihtuneet, mutta äijävaltaisen porukan ydin on pysynyt kasassa yli kymmenen vuotta. Näyttely koostuu Lyhty ry:n kehitysvammaisten aikuisten valokuvatyöpajoissa kuvatuista muotokuvista ja videoista. Tampereella esillä olevaa materiaalia ovat olleet työstämässä valokuvaaja Pekka Elomaan lisäksi Otto Jahnukainen, Olli-Pekka Lappinen, Emma Liekari, Jussi Ratia, Antero Smedberg, Niila Suoranta ja Pekka Valle.
KESÄKUU
Martti Jämsä: N:o 1-6
Laurene Bois-Mariage: ReCOLLAGES
11.6. − 3.7.2016
Nykyajan kesäkuu on perinteisen valokuvauksen ja digitaalisen kuvamaailmaan rinnakkaiseloa kahdessa eri kerroksessa.
Katutasossa nähdään Martti Jämsän omista valokuvista, polaroideista, löytämistään negatiiveista ja kuvista koostamiaan kuuden kuvan sarjoja. N:o 1-6 on läpileikkaus taiteilijan perinteisessä pimiössä kehittämistä mustavalkoisista valokuvista. Esillä on sarjoja Jämsän kuvasalkuista ja valokuvakirjoista, muun muassa Niin kauan kun riittää (1980), Kesä (2004), Sydän ja Luoti (2014) ja Snap Shot (2014).
Kellarissa esillä on ranskalaisen taiteilijan Laurene Bois-Mariagen ReCOLLAGES. koostuu 70 tietokoneen näytöllä avoinna olevista ikkunoista otetuista kuvakaappauksista, jotka on järjestetty tunnettujen modernististen ja postimodernististen kollaasien ja valokuvakollaasien tapaan. Inspiraationa toimivat esimerkiksi R.Hausmannin, H.Höchin, F.Vobeckyn tai M. Roslerin työt. Kollaasi [ranskan coller] on eräänlainen haltuunotto ja ReCOLLAGES sen digitaalinen ilmentymä, joka ilmentää internetlähteiden monimuotoisuutta. ReCOLLAGES myös kyseenalaistaa rajankäynnin ammattilaisten, taiteilijoiden ja amatöörien tuotantojen välillä; sekä näkee yhteyden kuvien saatavuuden helpottumisen ja oikeudellisten rajoitusten lisääntymisen välillä.
Nykyaika is an open meeting space for all friends of photography
Nykyajassa järjestetään myös kuukausittain näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa, taiteilijatapaamisia, luentoja ja työpajoja. Tarkemmat tiedot päivittyvät Tapahtumat-sivuille
Nykyajassa on näyttelyiden lisäksi jatkuvasti nähtävillä kaikille avoimen käsikirjaston yli 800 valokuvataiteen nidettä.
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
puh. 050 441 2040
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 (suljettu näyttelyvaihtoviikoilla)
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: toiminnanjohtaja Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 23.11.2015
Petri Nuutinen: ROMA
Valokuvanäyttely 4.12. – 23.12.2015 Oheisohjelma: su 13.12. klo 13
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Joulukuussa Nykyajassa on esillä valokuvaaja Petri Nuutisen 60v. juhlanäyttely. Elävä taiteilija viettää juhliaan parhaiten tekemällä uutta.
”ROMA, la città eterna – ikuinen kaupunki. Siellä vuosituhansien ajan uutta on lisätty vanhan rinnalle ja päälle röyhkeästi, rohkeasti ja kiinnostavasti. Sitä ei voi nauttia kerralla loppuun.
Monien Rooman visiittien jälkeen sain keväällä 2015 tilaisuuden työskennellä Circolo Scandinavo -taiteilijaresidenssissä keskellä kuhisevaa kaupunkia. Suuntasin joka aamu kilometrien kävelyretkille katsomaan ja kuvaamaan kaupungin runsautta, jossa arkinen elämä ja historialliset kerrokset kietoutuvat toisiinsa niin hyvässä kuin pahassa.”
Petri Nuutisen kuvausmetodi noudattaa katseen liikettä. Kuvauspaikan havainnot hän tallentaa yksittäisiksi valokuviksi ja yhdistää ne myöhemmin yhdeksi vapaamuotoiseksi teokseksi. Käsintyöstetyt pohjat antavat elävän pinnan uniikeille paperittomille pigmenttivedoksille.
Suomen Kulttuurirahasto on tukenut Petri Nuutisen työskentelyä.
Petri Nuutinen kertoo työmetodeistaan su 13.12. klo 13
Miten havainnosta syntyy taideteos? Miksi valokuvaan ei riitä suorakaiteen muoto? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Nykyaikaan sunnuntaina 13. joulukuuta kello 13.00. Petri Nuutinen kertoo kuinka digitaalisuus yhdistyy hänen käsityönä tekemäänsä vedostustekniikkaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Taiteilijasta
Petri Nuutinen (s.1955) asuu ja työskentelee Tampereella. Hän valmistui valokuvaajaksi Lahden taideteollisesta oppilaitoksesta 1977 ja on työskennellyt valokuvataiteilijana, journalistina, kuvatoimittajana, teatterikuvaajana ja opettajana sekä graafisena suunnittelijana.
Yksityisnäyttelyitä Petri Nuutinen on pitänyt vuodesta 1981 lähtien ja osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin koti- ja ulkomailla. Hänen teoksiaan on julkisissa ja yksityiskokoelmissa. Lisäksi Nuutinen on toteuttanut kolmiulotteisia camera obscura -teoksia valokuvataiteilija Marja Pirilän kanssa.
Petri Nuutinen kuvaa paikkoja ja ihmisen jälkiä niissä ja on tehnyt niin perinteisiä kuin käsitteellisiä maisemavalokuvasarjoja. Valokuvakirjat: Paikkoja/Places (1993) ja Paikkoja/Steder/Luoghi/Places – Tampere/Bergen/Firenze (2003).
Petri Nuutinen on Valokuvataiteilijoiden liiton ja Tampereen taiteilijaseuran jäsen sekä Nykyajan perustajajäsen.
Petri Nuutinen: ROMA -valokuvanäyttely
4.12. – 23.12.2015
avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040
Linkkivinkki:
www.petrin.fi
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Taiteilija: Petri Nuutinen, puh. 040 54 65 865 petri (at) petrin.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
TIEDOTE 27.10.2015
Tampereelle avataan uusi galleria
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Valokuvakeskus Nykyaika perustaa uuden taidetilan Tampereen ydinkeskustaan.
Marraskuussa avataan katutason galleria ja kaikille avoin valokuvataiteen käsikirjasto. Vuoden 2016 alusta näyttelytilaa on yhteensä n. 120 m² kahdessa kerroksessa, kun myös kellaritilat saadaan näyttelykäyttöön tammikuussa. Nykyajan näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia.
– Kun saamme koko gallerian avoimeksi, kehitämme myös yleisölle tarjottavaa oheisohjelmaa, jolla rikastutetaan Tampereen kuvataidetarjontaa. Keväälle luvassa on muun muassa taiteilijoiden tuottamia luentoja, esittelyjä ja työpajatoimintaa. Voimme vihdoin asettaa yleisön tutustuttavaksi myös valokuvataidekirjoja: käsikirjastossamme on yli 800 nidettä.
Uusi galleria sijaitsee vuonna 1926 rakennetussa arvokiinteistössä, osoitteessa Kauppakatu 14. Hämeenpuiston viereinen kortteli vahvistuu yhtenä kaupungin galleriakeskittymänä, kun samassa korttelissa toimivat ennestään Galleria Koppelo ja Kapriisi.
Avajaisnäyttelynä on Iiu Susirajan ”Liika kiltteys ei kannata” 7. – 29. marraskuuta 2015.
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere
puh. 050 441 2040
Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Valokuvakeskus Nykyaika on tuottanut valokuvanäyttelyitä ja -tapahtumia Tampereella jo vuodesta 1982. Viimeiset kymmenen vuotta Nykyaika toimi TR1 Taidehallissa, joka suljettiin tammikuussa. Uutta galleriatilaa on remontoitu syksyn ajan. Alueellinen valokuvakeskus saa toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskukselta ja Tampereen kaupungilta.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
NÄYTTELYTIEDOTE 27.10.2015
Iiu Susiraja: Liika kiltteys ei kannata
7.11 29.11.2015
Nykyaika, Kauppakatu 14, Tampere
Valokuvakeskus Nykyaika esittelee uuden galleriansa avajaisnäyttelyssä Iiu Susirajan teoksia. ”Liika kiltteys ei kannata” on Susirajan ensimmäinen näyttely Tampereella. Esillä on kuvia sarjoista Täydellinen arki (2012-13) ja Hyvä käytös (2008-2010).
Hyvä käytös -sarjan resepti:
1 tuhti tyttö
1 arkinen esine
1 pussi kuivaa huumoria
Ainekset vispataan sekaisin keskenään vieraiden saapuessa ja
annetaan vetäytyä jääkaapissa. Lopuksi massasta leikataan suuhun sopivia palasia ja
tarjoillaan raamien kera.
Omakuvillaan kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Susiraja rakentaa arkisista esineistä ja yksityisestä ympäristöstään julkisen, hetken tähteyden tilan itseään mallina käyttäen. Taiteilija-tutkija Ulla Karttusen sanoin ”Iiu Susirajan omakuvat antavat turpiin ja moneen suuntaan. Päin pläsiä saa taiteen vakavamielisyys, brändätty ihmiskuva, naisen ammattistatus poseeraajana ja koko menestyksen ihana maailma”.
Iiu Susiraja (s.1975) asuu ja työskentelee Turussa. Hän on opiskellut valokuvausta Turun Taideakatemiassa sekä Paasikivi-opistossa ja tekee parhaillaan maisteriopintoja Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Yksityisnäyttelyitä Susirajalla on ollut mm. Suomen valokuvataiteen museossa 2011, Å Galleriassa 2012, Galleria Bernerissä 2013 ja Kluuvin Galleriassa 2015 sekä ruotsalaisessa Anna Nodlander Taidemuseossa 2013. Hän on ehtinyt osallistua noin kolmeenkymmeneen yhteisnäyttelyyn, joista kolmannes on ollut Suomen ulkopuolella. Syyskuussa hänen teoksensa olivat esillä Zagrebissa Organ Vida -festivaalilla Frame Stories -näyttelyssä, jonka tuotti Nykyajan Backlight-valokuvatapahtuma. Susirajan teoksia on Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin Taidemuseon, Turun museokeskuksen, Päivi ja Paavo Lipposen säätiön sekä Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa.
Iiu Susiraja: Liika kiltteys ei kannata -valokuvanäyttely
7.11 29.11.2015
avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040
Linkkivinkki:
www.iiususiraja.com
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 31.8.2015
Frame Stories -valokuvanäyttely Organ Vida -festivaaleilla Kroatiassa 4. – 18. syyskuuta 2015
Kuraattori Tuula Alajoki on valinnut kolme suomalaista valokuvataiteilijaa Organ Vida -valokuvafestivaaleille.
Zagrebissa esillä oleva Frame Stories -näyttely on Valokuvakeskus Nykyaika ry:n organisoiman Backlight-valokuvatapahtuman yhteistyötä kroatialaisen Organ Vida -valokuvafestivaalin kanssa.
Ryhmänäyttelyn taiteilijat ovat Markus Henttonen, Iiu Susiraja and Maija Tammi
Markus Henttosen Twisted Tales – Road to Hope on unenomainen matka ajan, maiseman ja tunteiden kerrostumissa. Hatje Cantz julkaisee Henttosen samannimisen kirjan maailmanlaajuisesti syyskuussa 2015. Henttonen (s.1976) asuu ja työskentelee Berliinin ja Suomen välillä.
www.markushenttonen.com
Iiu Susirajalta on näyttelyssä kaksi sarjaa Täydellinen arki and Hyvä käytös. Susiraja rakentaa arkisista esineistä ja yksityisestä ympäristöstään julkisen, hetken tähteyden tilan itseään mallina käyttäen. Susiraja (s.1975) asuu ja työskentelee Turussa.
www.iiususiraja.com
Maija Tammen Milky Way –sarja on syntynyt maailmankaikkeudessa vaeltavien elämän siementen –panspermia -teorian innoittamana. Lähikuvat siemennesteestä ja rintamaidosta luovat mystisiä näkymiä avaruudesta ja siellä leijailevista hiukkasista. Tammi (s.1985) asuu ja työskentelee Helsingissä. www.maijatammi.com
Frame Stories avajaisia vietetään 3.9.2015 klo 20. Näyttely on esillä 4. – 18.9. 2015 paikassa Lotrščak Tower, Strossmayerovo šetalište 9, Zagreb, Kroatia.
Backlight -valokuvatapahtuman yhteistyönä suomalaisia valokuvataiteen näyttelyitä Eurooppaan
Osana triennaalin suunnitteluprosessia vuosina 2015-16 Backlightin puitteissa järjestetään valokuvataiteen näyttelyitä yhteistyössä muiden festivaalien kanssa. Kesäkuussa 2015 Backlight vei Satu Haaviston and Aino Kanniston näyttelyn ”Delicate Demons” Belfastin valokuvafestivaaleille sekä Meeri Koutaniemen ”Taken” Hampurin valokuvatriennaaliin.
Backlight Photo Festival / Valokuvakeskus Nykyaika on saanut tukea näyttelyiden järjestämiseen seuraavilta:
Suomen Kulttuurirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen kaupunki, Taiteen edistämiskeskus.
Seuraava Backlight -valokuvatapahtuma Suomessa järjestetään syksyllä 2017.
Lisätietoja: Project manager Tuula Alajoki, +358 50 557 9960, tuula.alajoki (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 28.5.2015
Satu Haaviston ja Aino Kanniston näyttely ”Delicate Demons” Belfastin valokuvafestivaaleilla kesäkuussa 2015
Backlight´14-valokuvatapahtuman portfolioarvioinnit järjestettiin syyskuussa 2014 Tampereella. Parhaalle suomalaiselle projektille oli varattu palkkioksi näyttely Belfastissa, jonne valittiin Satu Haavisto ja Aino Kannisto. Arvioitsijoina ja arvioitavina oli lukuisa joukko eri kansallisuuksia.
Taiteilijat
Valokuvataiteilija Satu Haavisto (s. 1975) valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta 2011 ja viimeistelee valtiotieteiden kandidaatin opintoja Helsingin yliopistossa aineinaan kulttuuri- ja sosiaaliantropologia sekä naistutkimus. Hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä Suomessa alkaen 2010 ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2003 lähtien.
Valokuvataiteilija Aino Kannisto (s. 1973) valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta 2002. Hän on pitänyt vuodesta 2000 lähtien lukuisia yksityisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja osallistunut ryhmänäyttelyihin vuodesta 1998 lähtien. Kanniston teoksia on ostettu sekä ulkomaalaisiin että suomalaisiin kokoelmiin. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin 5-vuotinen taiteilija-apuraha ja 2013 Suomen taideyhdistyksen William Thuring-palkinto.
Delicate Demons – kohtauksia naiseudesta
Haaviston ja Kanniston taiteellisen yhteistyön tavoitteena on ollut taiteilijoiden omien ammatillisten tottumusten haastaminen sekä uusien työskentelytapojen löytäminen. Taiteellisen työn tekeminen kiinteässä yhteistyössä toisen taiteilijan kanssa on vaatinut avaamaan omaa työskentelyprosessia sanallisesti, määrittelemään ja perustelemaan intuitiivisiksi ja kyseenalaistamattomiksi muodostuneita ratkaisutapoja ja tavoitteita.
Vastuun jakaminen ja vallan neuvottelu taiteellisia ratkaisuja tehdessä on heittänyt tekijät uudelle ja tutkimattomalle maaperälle. ”Käytännössä työprosessi muistuttaa harjaantunutta paritanssia, jossa kumpikin vuoroin vie toista ja vuoroin antaa tilaa improvisaatiolle”, kuvaavat taiteilijat kokemustaan.
Projekti on aiemmin ollut esillä mm. Suomen Valokuvataiteen museossa vuonna 2014.
Belfastin näyttelyä ovat tukeneet:
Backlight Photo Festival / Valokuvakeskus Nykyaika
Taiteen edistämiskeskus
Galleria:
Red Barn Gallery, 43b Rosemary Street, Belfast, Pohjois-Irlanti
Näyttely on avoinna 4 -28.6.2015 ma – la, klo 13.30 – 17
Lisätietoja: Project manager Tuula Alajoki, +358 50 557 9960, tuula.alajoki (at) backlight.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 22.5.2015
Sanni Seppo: Palsta -valokuvanäyttely
Kangasala-talossa 2.- 27.6.2015
Kesäkuussa Kangasala-talon galleriassa nähdään Sanni Sepon ihmisläheisiä kuvia palstaviljelijöistä. Sanni Sepon näyttely päättää Valokuvan kevään Kangasala-talon galleriassa, jonka on tuottanut Valokuvakeskus Nykyaika.
AVOIMET AVAJAISET ovat tiistaina 2.6. klo 18-19 Kangasala-talon galleriassa. Avajaisia edeltää taiteilijatapaaminen kello 17 Kangasalan pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla (Keskusaukio 2). Tapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Palstamanifesti
Palstat ovat useimmiten aarin kokoisia vuokrattavia viljelymaita. Pääkaupunkiseudulla on noin 70 erilaista palsta-aluetta ja tuhansia palstaviljelijöitä. Oltuani itse palstaviljelijä yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kuvattuani ja haastateltuani satoja palstaviljelijöitä olen oivaltanut seuraavaa:
Palsta tuottaa satoa; herkullista lähiruokaa, luonnonmukaisen ja itse kasvatetun erityisaromein säestämänä. Mutta ennen kaikkea se on portti toisenlaiseen mielentilaan. Palstaa ympäröi näkymättömät seinät, jotka sulkevat ulkopuolisen maailman vaatimukset ja paineet taaksensa. Palsta on lääke jokaiseen vaivaan; kiireiselle se tuo levon, yksinäiselle sosiaalisen verkoston, syrjäytyneelle merkityksen. Se on paikka luovuudelle ja unelmille. Siellä on läsnä syntymä, kasvu ja kuolema, koko luonnon kiertokulun moninaisuus ja ihme. Palsta on pieni paratiisi maan päällä.
Ohikulkijatkin sen vaistoavat. Palsta-alue levittää voimaa ja silmän iloa ympärillä käyskenteleviin kaupunkilaisiin.
Joidenkin palsta-alueiden yllä leijuu kaavoituksen uhka. Mutta muunlainen maankäyttö olisi järjetöntä. Aari maata ei voi mitenkään olla tehokkaammassa käytössä kuin palstana.
Ja mullan tuoksu leviää myös kasseissa ja kärryissä sinne missä sitä vähiten odottaisi. Asfaltin ylle muodostuu villi tila, jossa innokkaat kädet ja voimakkaat juuret määrittävät ja muokkaavat kaupunkikulttuuriamme uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. Versot voimistuvat ja haastavat mukaansa!
– Sanni Seppo –
Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa.
Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Teoksissaan hän on kertonut muun muassa eri maissa ja kulttuureissa asuvista ihmisistä, jotka elämäntavallaan ja toiminnallaan pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan, sen arvoihin, onnenkuviin ja muutokseen. Muita teemoja hänen tuotannossaan ovat vieraan kulttuurin kohtaaminen sekä ihmisen ja luonnon suhde. Taiteellisen ilmaisun välineenä hän käyttää valokuvaa ja tekstiä.
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
2. – 27.6.2015
Aukioloajat: ti–to klo 11–19, pe–la 11–17
Maksuton sisäänpääsy galleriaan.
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Taiteilija: Sanni Seppo, puh. 0500 185 609, sanni.seppo (at) kolumbus.fi
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangasala-talo: Riikka Herrala, puh. 050 300 1391, riikka.herrala (at) kangasala-talo.fi
Linkkivinkit:
www.sanniseppo.com
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
www.kangasala-talo.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 24.4.2015
Petri Anttonen: Stereopsis -valokuvanäyttely
Kangasala-talossa 2.- 27.5.2015
Toukokuussa Kangasala-talon galleriassa nähdään kolmiulotteisia valokuvia. Taiteilija Petri Anttosen teokset näkyvät kolmiulotteisina ilman erityislaseja, ja ne voidaan esittää perinteisen valokuvataiteen tavoin.
Kolmiulotteiset valokuvateokset on toteutettu lentikulaarisen tekniikan avulla, jossa useat päällekkäiset kuvat yhdessä kuvapinnan linssistön kanssa luovat syvyyden vaikutelman. Näyttelyn tyylilaji on abstrahoitu dokumentarismi, jossa kuvien perusta on kuvatussa todellisuudessa, mutta taiteellisessa prosessissa teosten esteettistä asua on pelkistetty. Kuvalliset oivallukset ja yhteiskunnalliset merkitykset viitoittavat suuntaa kokonaisuudessa, jonka taustalla vaikuttavat nykytaiteen näkemykset.
Petri Anttonen (s. 1961) on helsinkiläinen valokuvaaja ja kuvataiteilija. Taiteilijana hän aloitti 1990-luvun alussa työn ajallisuuden ja liikkeen esittämisen parissa. Teoksia on esitetty lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä ja niitä on useissa kokoelmissa. Työstään ns. ”aikasarjavalokuvien” parissa hänelle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1999. Hän valmistui taiteen tohtoriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2005. Petri Anttosen tuotannossa on keskeistä katsomiskäytäntöjen tarkastelu sekä kuvailmaisun kehittelytyö.
TAITEILIJATAPAAMINEN JA AVAJAISET 5. TOUKOKUUTA.
Petri Anttonen kertoo työstään ja teoksistaan tiistaina 5.5. Kangasalla.
Kello 17 Kangasalan pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla (Keskusaukio 2) taiteilija kertoo työstään ja vinkkaa valokuvataidekirjoja yhdessä kirjaston kanssa.
Kello 18 avajaiset Kangasala-talon galleriassa
Sekä taiteilijatapaamiseen että näyttelyn avajaisiin on vapaa pääsy. Tervetuloa molempiin!
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
2. – 27.5.2015
Opening hours ti–to klo 11–19, pe–la 11–17
Maksuton sisäänpääsy galleriaan.
Valokuvan kevään Kangasala-talon galleriassa tuottaa Valokuvakeskus Nykyaika.
Lisätietoja ja lehdistöku
via:
Taiteilija: Petri Anttonen, puh. 040 523 70 71, petri.antto (at) gmail.com
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangasala-talo: Riikka Herrala, puh. 050 300 1391, riikka.herrala (at) kangasala-talo.fi
Linkkivinkit:
www.petrianttonen.com
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
www.kangasala-talo.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 24.3.2015
Kristoffer Albrecht: Asetelmakuvia -valokuvanäyttely Kangasala-talossa 1.- 28.4.2015
AVOIMET AVAJAISET keskiviikkona 1.huhtikuuta klo 17.30–19. Taiteilija paikalla. Tervetuloa!
Huhtikuussa Kangasala-talon galleriassa on esillä asetelmakuvia. Valokuvataiteilija Kristoffer Albrecht tunnetaan taidokkaista valon ja varjon mustavalkokuvista.
”Yksi tuotantoni aihepiiri on alusta saakka ollut asetelmat. Yli kolmekymmentä vuotta olen kuvannut esineitä ikkunasta lankeavassa valossa. Tämä kiinnostaa minua edelleen. Vaikka ajatus saattaa tuntua kuluneelta, pienten, arkisten esineiden kauneus kiehtoo minua. Lasi, lusikka, kivi, pala paperia. On mielenkiintoista havaita minkä olemuksen esineet saavat tietyssä valossa. Etsin ajatonta, intiimiä ja yksinkertaista ilmaisua. Valokuva on läheistä sukua lyriikalle. Se voi välittää hetken tiettyä tunnelmaa, hiljaisella ja hienotunteisella tavalla. Riippuvia asetelmia -sarja on espanjalaisen manierismia edustaneen maalarin Juan Sanchez Cotánin (1560–1627) asetelmien innoittama.”
Kristoffer Albrecht (s. 1961) on Inkoossa asuva valokuvataiteilija. Hän on pitänyt näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla vuodesta 1982. Hän on myös julkaissut noin 30 valokuvakirjaa. Vuonna 2001 hän väitteli taiteentohtoriksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on Aalto-yliopiston dosentti. Kristoffer Albrecht on opettanut valokuvausta yli 25 vuotta. Vuonna 2010 Valtion valokuvataidetoimikunta myönsi hänelle viisivuotisen taiteilija-apurahan.
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
1. – 28.4.2015
Aukioloajat: ti–to klo 11–19, pe–la 11–17
Maksuton sisäänpääsy galleriaan.
Valokuvan kevään Kangasala-talon galleriassa tuottaa Valokuvakeskus Nykyaika.
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Taiteilija: Kristoffer Albrecht, kristoffer.albrecht (at) aalto.fi
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangasala-talo: Riikka Herrala, puh. 050 300 1391, riikka.herrala (at) kangasala-talo.fi
Linkkivinkit:
www.kristofferalbrecht.com
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
www.kangasala-talo.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 24.2.2015
Marjukka Vainio: Matkalla Debussyn kanssa -valokuvanäyttely
Kangasala-talossa 4. – 28.3.2015
AVOIMET AVAJAISET torstaina 5.maaliskuuta klo 17.30–19. Taiteilija paikalla. Tervetuloa!
Maaliskuussa Kangasala-talon galleriassa nähdään musiikin inspiroimaa valokuvataidetta.
Valokuvataiteilija, taiteilijaprofessori Marjukka Vainio (s. 1953) tunnetaan pitkäaikaisesta kiinnostuksestaan kasveihin ja luonnon kiertokulkuun. Hän kuvaa kasvin osia pelkistäen: niiden rakenteiden yksilöllisyyttä ja veistoksellisuutta esille nostaen. Esillä olevassa näyttelyssä Vainion ilmaisua on innoittanut ranskalaisen säveltäjän Claude Debussyn impressionistinen musiikki.
Marjukka Vainio kirjoittaa näyttelystään:
”Valokuvani kertovat usein jostain kadotetusta tai jostain jota kaivataan tai etsitään. Anaïs Ninin ajatusta mukaillen: Valitsin valokuvan ja metaforan, en siksi että rakastan arvoituksellisuutta ja vaikeatajuisuutta, vaan koska kuva on lähempänä tapaamme kokea asiat syvällä sisimmässämme.
Kasvimaailman aiheeni ovat usein omaelämäkerrallisia ja viittaan niillä johonkin kokemukseen tai tunnetilaan. Usein ne kertovat kaipauksesta, elämän hauraudesta ja lyhyydestä.
Kiinnostus kasveihin ja puutarhan hoitoon on isoäitini perintöä. Aluksi harrastuksessa oli kysymys hyötynäkökulmasta, mutta siihen liittyi myös voimakkaita luomisen, ihmetyksen, ilon ja itseilmaisun kaltaisia kokemuksia. Ajatus kasvien käyttämisestä kuvissani syntyi vähitellen.
Olen kerännyt kasveja varastoon tai kasvattanut niitä varta vasten kuva-aiheitani varten. Joillakin kasveilla, niiden olemuksella, on ollut voimakas merkitys itsessään, joskus taas muoto tai väri ovat innoittaneet. Valitsemiani kasveja käytän sisäisen maailman ja mielen kuvaajina.
Tämän näyttelyn kuvat viittaavat kahteen suuntaan: useita vuosikymmeniä työstämääni kasvimaailmasta lähtevään aihepiiriin sekä musiikkiin ja sen synnyttämiin impressioihin. Debussyn musiikki on antanut innoitusta työskentelylleni, se on tuonut kuviin liikettä, ilmavuutta, läpikuultavuutta ja tilallisuutta.
Pyrin päämäärääni impressionististen säveltäjien tavoin tunnelman, ilmapiirin luomisen, harmonian ja soinnin keinoin. Kuvissani tavoittelen eräänlaista vapaalla kädellä maalattua valokuvaa, akvarellin värikuultavuutta ja öljymaalauksen kaltaista intensiivisyyttä.”
Marjukka Vainio asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Vainio on valokuvien lisäksi tehnyt videoita, valo-ääni-tilateoksia, valokuvakirjoja ja kuvasalkkuja. Vainion kansainvälisyys alkoi jo New Yorkin opiskelujen aikaan 1980-luvulla: 2000-luvulla hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä mm. Ranskassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Palkitulla taiteilijalla on lukuisia teoksia sekä julkisissa että yksityisissä kokoelmissa.
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
4. – 28.3.2015
Aukioloajat: ti–to klo 11–19, pe–la 11–17
Maksuton sisäänpääsy galleriaan.
Valokuvan kevään Kangasala-talon galleriassa tuottaa Valokuvakeskus Nykyaika.
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangasala-talo: Riikka Herrala, puh. 050 300 1391, riikka.herrala (at) kangasala-talo.fi
Taiteilija: Marjukka Vainio, puh. 050 344 1991, marjukka (at) marjukkavainio.fi
Linkkivinkit:
www.marjukkavainio.fi
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
www.kangasala-talo.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Kangasala-talon medialounas pe 30.1. klo 11:30–14
Perjantaina 30. tammikuuta medialla on mahdollisuus päästä tutustumaan avajaisiinsa valmistautuvaan Kangasala-taloon ja Kimmo Pyykkö -taidemuseoon. Median edustajilla on mahdollisuus tutustua myös Valokuvakeskus Nykyajan Valokuvan kevät 2015 ensimmäiseen näyttelyyn Susanna Majuri: Kotona vedessä. Ennakkoilmoittautumiset tilaisuuteen to 29.1. klo 12 mennessä: riikka.herrala@kangasala-talo.fi, p. 050 300 1391
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
NÄYTTELYTIEDOTE 7.1.2015
Susanna Majuri: Kotona vedessä -valokuvanäyttely Kangasala-talossa 1. – 28.2.2015
Lehdistökuvapyyntö: Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Valokuvakeskus Nykyaika ry ja Kangasala-talo ovat sopineet näyttely-yhteistyöstä kevätkaudelle 2015. Valokuvan kevään Kangasala-talon vaihtuvien näyttelyiden tilassa tuottaa Valokuvakeskus Nykyaika. Näyttelykauden aloittaa 1.helmikuuta Kangasalan lukion kasvatti, kansainvälisesti tunnustettu valokuvataiteilija Susanna Majuri.
Valokuvataiteilija Susanna Majuri (s.1978) tunnetaan taianomaisista kuvista, joissa vesi on usein keskeinen elementti. Ihmishahmot esiintyvät kuvattuina vedenalaisessa maailmassa, jossa raja sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä liukenee.
”Olen tullut valokuvaajaksi tarinoiden kautta. Ajattelen ja kuvittelen paljon sanoja. Lukioaikana huomasin pimiössä, kuinka tarinat ilmestyivät kuvan pintaan avoimemmin kuin tekstissä. Tämä alkoi kiehtomaan minua. Sain myös hyvää kannustusta kuvaamataidonopettajalta. Olin suunnitellut opiskelevani luovaa kirjoittamista, mutta valokuvaus alkoi vetämään puoleensa. Nykyään kerron tarinoita valokuvin”, Kangasalan lukiosta vuonna 1998 valmistunut Susanna Majuri kertoo.
Susanna Majuri etsii valokuvallisen fiktion mahdollisuuksia toimia tunteiden kohtaamisen paikkana. Vuodesta 2008 alkaen hän on rakentanut kuvaamiaan paikkoja veden alle: näyttelyssä mukana oleva Saviour oli ensimmäisiä näistä kuvista. Susanna Majurin teoksissa toistuvat usein tietyt teemat: kuvittelu, fiktiivinen paikka, fiktiiviset ihmiset, kotiinpaluu. Taiteilija kutsuu katsojan mukaansa kuvittelemaan:
”Kyse on osallistumisesta, joka tarvitsee toteutuakseen katsojan halun sijoittaa itsensä kuvan tapahtumiin. Veteen upotetut maisemat muuttuvat fiktiivisiksi paikoiksi, joissa voi saapua jonnekin, minne muutoin ei ole paluuta. Kuvien ehdottamat paikat voivat olla samanaikaisesti yhteisiä, mutta jollain tavalla intiimejä, täynnä muistoja muista ajoista, paikoista ja toiveista. Me lainaamme fiktiivisen maailman elämää ja sovitamme sitä omien hetkiemme lomaan ymmärtääksemme ja tullaksemme ymmärretyiksi”, Majuri pohtii.
Susanna Majuri (s.1978) on opiskellut Kangasalan lukiossa sekä Oriveden ja Voionmaan opistoissa ennen valmistumistaan valokuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta (v. 2004) ja Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen linjalta taiteen maisteriksi (v. 2007). Tällä hetkellä Majuri tekee tohtoriopintoja Taideyliopistossa tutkien valokuvallisen fiktion mahdollisuutta toimia tunteiden kohtaamisen paikkana. Yksityisnäyttelyitä Majurilla on ollut mm. Suomen valokuvataiteen museossa (2010) ja Valokuvataiteen museossa Belgian Charleroissa (2011) sekä Sogn og Fjordane taidemuseossa Norjassa (2011). Majurin töitä on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä vuodesta 2005 lähtien. Parhaillaan hänen teoksiaan on esillä yksityisnäyttelyssä Ranskassa Fine Art Museum Caenissa. Majurin valokuvateoksia on mm. Tampereen taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Espoon modernin taiteen museon EMMAN sekä Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa. Lisäksi hän kuuluu merkittäviin kokoelmiin ulkomailla. Majuri kuuluu kansainvälisesti aktiiviseen Helsinki School taiteilijaryhmään.
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
1. – 28.2.2015
Avoinnaoloajat: ti–to klo 13–19, pe–la 13–17
Maksuton sisäänpääsy galleriaan
Lisätietoja:
Valokuvakeskus Nykyaika: Irma Puttonen, puh. 040 756 9796, irma.puttonen (at) backlight.fi
Kangasala-talo: Riikka Herrala, puh. 050 300 1391, riikka.herrala (at) kangasala-talo.fi
Taiteilija: Susanna Majuri, puh. 044 024 1178, susanna.majuri (at) gmail.com
Linkkivinkit:
www.helsinkischool.fi/artists/susanna-majuri
www.valokuvakeskusnykyaika.fi
www.kangasala-talo.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
TIEDOTE 15.12.2014
Valokuvakeskus Nykyaika järjestää valokuvan kevään Kangasala-talossa
Valokuvakeskus Nykyaika ry ja Kangasala-talo ovat sopineet näyttely-yhteistyöstä kevätkaudelle 2015. Maan uusin kulttuurikeskus Kangasala-talo avaa ovensa yleisölle 1. helmikuuta 2015. Kulttuuritalossa on konserttisalin ja Kimmo Pyykkö -taidemuseon lisäksi vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa tullaan näkemään viiden suomalaisen valokuvataiteilijan näyttelyt kevätkaudella 2015. Valokuvan kevään Kangasalle tuottaa Valokuvakeskus Nykyaika.
– Alkavan yhteistyön myötä Kangasala-talon yleisö pääsee nauttimaan korkeatasoisista valokuvanäyttelyistä heti talon avautuessa. Valokuvakeskus Nykyajan tuottamat näyttelyt täydentävät kevään ohjelmistoamme mainiosti, Kangasala-talo Oy:n toimitusjohtaja Timo Kotilainen kertoo.
– Etsimme parhaillaan uusia näyttelytiloja Tampereelta, joten kevät on osuva hetki lisätä alueellista toimintaamme. On hienoa olla mukana kulttuuritalon alkutaipaleella. Kangasala-talon sijainti lähellä linja-autoasemaa on helposti saavutettavissa myös lähikunnista matkustaville, sanoo Valokuvakeskus Nykyajan toiminnanjohtaja Irma Puttonen.
Valokuvan keväässä Kangasala-talossa tullaan näkemään Susanna Majurin, Marjukka Vainion, Kristoffer Albrechtin, Petri Anttosen and Sanni Sepon teoskokonaisuuksia.
Valokuvakeskus Nykyaika ry on alueellinen valokuvakeskus, joka edistää valokuvataidetta Pirkanmaan alueella.
Näyttelyinfo:
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala
Näyttelyihin on vapaa pääsy Kangasala-talon avoinna oloaikoina 1. helmikuuta 2015 alkaen. Helmi-kesäkuun näyttelyt Kangasala-talon näyttelytilassa järjestää Valokuvakeskus Nykyaika yhteistyössä taiteilijoiden kanssa.
