v

KESÄKUU: Sanni Seppo

2.6.- 27.6.2015

Sanni Seppo: Palsta

-valokuvanäyttely Kangasala-talon galleriassa.

Palsta

”Palstaviljelijät ovat ihan oma rotunsa. He haluavat olla yhteydessä luontoon ja tehdä asioita käsillään.” Valokuvaaja Sanni Seppo on itsekin palstaviljelijä yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.

Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa. Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Valokuvaaja Sanni Seppo (s. 1960) asuu ja työskentelee Helsingissä.

 

Näyttelyinfo:

Kangasala-talon Galleria on avoinna:

Ti – To klo 13–19

Pe – La klo 13–17

Su – Ma suljettu

Valokuvanäyttelyihin on vapaa pääsy.

Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala. Puh. 040 773 0148

Näyttelyn järjestää Valokuvakeskus Nykyaika.

 

 

Palstamanifesti

 

Palstat ovat useimmiten aarin kokoisia vuokrattavia viljelymaita. Pääkaupunkiseudulla on noin 70 erilaista palsta-aluetta ja tuhansia palstaviljelijöitä. Oltuani itse palstaviljelijä yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kuvattuani ja haastateltuani satoja palstaviljelijöitä olen oivaltanut seuraavaa:

 

Palsta tuottaa satoa; herkullista lähiruokaa, luonnonmukaisen ja itse kasvatetun erityisaromein säestämänä. Mutta ennen kaikkea se on portti toisenlaiseen mielentilaan. Palstaa ympäröi näkymättömät seinät, jotka sulkevat ulkopuolisen maailman vaatimukset ja paineet taaksensa. Palsta on lääke jokaiseen vaivaan; kiireiselle se tuo levon, yksinäiselle sosiaalisen verkoston, syrjäytyneelle merkityksen. Se on paikka luovuudelle ja unelmille. Siellä on läsnä syntymä, kasvu ja kuolema, koko luonnon kiertokulun moninaisuus ja ihme. Palsta on pieni paratiisi maan päällä.

 

Ohikulkijatkin sen vaistoavat. Palsta-alue levittää voimaa ja silmän iloa ympärillä käyskenteleviin kaupunkilaisiin.

 

Joidenkin palsta-alueiden yllä leijuu kaavoituksen uhka. Mutta muunlainen maankäyttö olisi järjetöntä. Aari maata ei voi mitenkään olla tehokkaammassa käytössä kuin palstana.

 

Ja mullan tuoksu leviää myös kasseissa ja kärryissä sinne missä sitä vähiten odottaisi. Asfaltin ylle muodostuu villi tila, jossa innokkaat kädet ja voimakkaat juuret määrittävät ja muokkaavat kaupunkikulttuuriamme uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. Versot voimistuvat ja haastavat mukaansa!

 

Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa.

Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Teoksissaan hän on kertonut muun muassa eri maissa ja kulttuureissa asuvista ihmisistä, jotka elämäntavallaan ja toiminnallaan pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan, sen arvoihin, onnenkuviin ja muutokseen. Muita teemoja hänen tuotannossaan ovat vieraan kulttuurin kohtaaminen sekä ihmisen ja luonnon suhde. Taiteellisen ilmaisun välineenä hän käyttää valokuvaa ja tekstiä.

Vuodesta 1992 alkaen Sanni Seppo on tehnyt yhteistyötä valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen kanssa. Yhteisissä töissään he ovat käsitelleet suomalaisten myyttistä suhdetta metsiin ja puihin sekä tuon suhteen jälkiä ajassamme. He ovat myös tuoneet esille suomalaisen metsätalouden käytäntöjä, sen vaikutuksia kulttuuriin, luontoon ja maisemaan. Heidän työskentelytapansa on luonteeltaan tutkimuksellista ja samalla vahvaan taiteelliseen ilmaisuun pyrkivää. Yhteistyön tuloksena on syntynyt palkittuja valokuvakirjoja, näyttelyitä ja elokuvia, jotka ovat merkittävällä panoksella osallistuneet keskusteluun suomalaisen metsän arvoista.