Jokapäiväinen ruokamme -ryhmänäyttely Nykyajassa
3.9. – 4.10.2016 — Oheisohjelmaa sunnuntaisin; syötävää joka päivä
Ruokakulttuurimme elää murroksen aikaa. Ruoka on noussut päivän puheenaiheeksi. Lehdet eivät ilmesty ilman ruokaohjeita ja uusimpien ruokatrendien esittelyjä. Kokkiohjelmat ovat jo pidempään täyttäneet eri tv-kanavat. Ruoan puhtaus ja alkuperä, lähiruoka ja itse tekeminen ovat muodissa ja perinneruokia muistellaan. Samaan aikaan ateriointi on kuitenkin enenevässä määrin siirtynyt kodeista ulos ravintoloihin, toreille ja kaduille ja erilaisiin tapahtumiin. Eksoottisten kansainvälisten makunautintojen suosio kasvaa.
Valokuvakeskus Nykyajassa esilläolevassa Jokapäiväinen ruokamme -näyttelyssä keskitytään asiaan syyskuun ajan. Yhdeksän taiteilijan teoksista muodostuvassa ryhmänäyttelyssä sivutaan ruokakulttuurin ilmiöitä. Katutason näyttelytilassa käsitellään teemoja, jotka liittyvät ruokaan ja sen aiheuttamiin tunnekokemuksiin: esillä on syömishäiriöstä paraneminen, makean tarpeen tyydyttäminen ja superfoodit. Alakerrassa ollaan niin pikaruoka-arkkitehtuurin kuin konkreettisen lähiruoan kasvatuksen äärelläkin. Silmänruokaa on tarjolla oman maan mansikoista Länsi-Afrikan ruokakulttuuriin saakka.
Taiteilijat ja projektit
Laura Hapon kuvasarja Nälkä on tutkimusprojekti syömishäiriöstä paranemisesta. Valokuvan keinoin se kertoo kahden nuoren naisen arjesta ja siitä, miten syömishäiriön sairastaminen on vaikuttanut heidän suhteeseensa omaan kehoon. Siihen kuuluu viiltelyjälkiä käsivarsissa, muuttuneen kehon sietämistä ja fyysisen työn tuomaa varmuutta siitä, että uskaltaa taas syödä. Kuviin liittyy kuvattavien päiväkirjaotteita sairausajalta.
Jaana Tyrmin Oral Pleasures nostaa esiin g-proteiiniyhdisteiden vallan makureseptoreissa. Valkoinen sokeri on kuin huumetta, joka addiktoi. Uusissa tutkimuksissa se luokitellaan vaarallisemmaksi kuin suola tai rasva. Tilalle pyritään löytämään terveellisempiä elämän makeuttajia: raakasokeri, ananas, hunaja, kookossokeri, kookosvesi. Mutta ovatko valinnat eettisesti ja ekologisesti kestäviä?
Terhi Asumaniemi vie meidät superfoodien äärelle. Ruoan terveysvaikutusten maksimoiminen on yksi ajan trendeistä. Meille tutuimmat poikkeuksellisen korkean ravinnetiheyden raaka-aineet löytyvät kotoisilta pelloilta ja metsistä. Useita superruokia on käytetty eri puolilla maailmaa ravintona jo vuosituhansia ja joitakin harvinaisempia myös vaihdon välineenä.
Alakerrassa Eijaa Heikkinen ja Soile Iivonen ovat konkreettisesti lähiruoan juurilla. Heikkinen Tahmelan kasvimaalla kuvatessaan Vanha palaa -sarjassa kasvimaan kulotusta ja uuden kasvun alkua ja Iivosen seuratessa ruoan tarinaa perunamaalta ruokapöytään saakka: arkinen ateria syntyy aamupuurosta, jälkiruoasta ja päiväkahvista. Pääaterian tarjoilee Marja-Liisa Torniainen venäläishenkisessä kattauksessaan.
Heli Tiaisen sarja Oma maa mansikka lisää pöytään kansainvälisyyttä. Länsi-Afrikassa, Beninissä kuvattujen ruoka-annosten asettelu ja värihehku saa veden herahtamaan kielelle. Johanna Havimäki suuntaa katseemme arkiseen ruokasotkuun, joka jää jäljelle, kun on syöty. Räpä on sitä, mikä kätketään nopeasti, kun yllätysvieras astuu ovesta.
Helinä Hukkataival nostaa esiin ruokakulttuurimme muutoksista viestivän pikaruoka-arkkitehtuurin. Ympäristöstään irrotettuina kojujen muodot, tekstit ja symbolit kertovat omaa, osin huvittavaakin tarinaansa. Jatkuvasti lisääntyvien enemmän tai vähemmän tilapäisten rakenteiden rinnalle sarjaan on tallentunut myös muutamia pikaruokakulttuurin klassikoita.
Osallistu eri tavoin teemaan:
OSALLLISTU OMILLA KUVILLASI teemaan instagramissa hastagilla #jokapäiväinenruokamme. Parhaista näyttelyn aikana 3.9. – 4.10. ladatuista yleisön kuvista palkitaan valokuvakirjoilla!
RESEPTIT VAIHTOON eli oman panoksesi näyttelyyn voit jättää tuomalla gallerian ruokareseptin ja ottaa vaihdossa toisen näyttelykävijän suosituksen.
MAKUPALOJA PÄIVITTÄIN: sadonkorjuujuhlan hengessä näyttelyssä on joka päivä jotain suuhun pantavaa. Ruokasponsoreitamme: Makutuote, Mikon leipä, Poppamies, Leivon leipomo, Tallipihan suklaapuoti, Ruohonjuuri, Punnitse & Säästä (Hervanta), Tapola/mustamakkara, Pyynikin käsityöläispanimo, Mokkamestarit, Tampereen Lihajaloste, Elonen, Ahlmanin tilapuoti,
Nykyaikaan on maksuton sisäänpääsy. Tervetuloa!
Syyskuussa #jokapäiväinenruokamme -näyttelyyn liittyen osallisuutta myös:
Tausta
Näyttely ennakoi ruokateeman valossa myös ensi vuonna järjestettävää Backlight ´17 –valokuva-tapahtumaa, jonka teemana on itsenäisyys. Juhlapuheiden sijaan itsenäisyyshän toteutuu ennen kaikkea arjessa ja sen valinnoissa. Tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista haluaa, että ruoan alkuperämaa näkyisi ravintoloissa ja ruokaloissa. Lähiruoaksi mielletään nimenomaan oman kotiseudun raaka-aineet. Samoin valtaosa suomalaisista seisoo kotimaisen ruoantuotannon takana ja luottamus sen turvallisuuteen on korkea. Eettisiä tekoja kaivataan muun muassa ympäristönsuojelun, geenimuuntelun ja eläinten hyvinvoinnin parissa. (Karina Jutila: Tutkimusraportti ruoka- ja maatalousasenteista, 2014)
Syömisestä on tullut vaikea ja monimutkainen asia. Kun tutkimus ja tieto ruoasta on lisääntynyt, samalla myös ihmisten hämmennys, epävarmuus ja suoranainen ahdistus on lisääntynyt. Erilaisten lupausten ja varoitusten viidakossa yksilö yrittää etsiä tietä terveelliseen, hyvään ja pitkään elämään.
Jokapäiväinen ruokamme -näyttelyn on kuratoinut kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi Valokuvakeskus Nykyaika ry:n jäsenten joukosta.
Näyttelyä tuki Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan taidetoimikunta.
avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16
Galleriaan ja käsikirjastoon on vapaa sisäänpääsy
Nykyaika, Kauppakatu 14, 33210 Tampere, puh. 050 441 2040