Nykyajasta ja historiasta

Nykyaika on avoin kohtauspaikka kaikille valokuvataiteen ystäville

Kauppakadulla sijaitsevassa Valokuvakeskus Nykyajassa on galleria katutasossa ja alakerrassa sekä käsikirjasto yleisön käytössä. Yleisöllä on maksuton pääsy näyttelyihin ja valokuvataiteen käsikirjastoon. Nykyajassa järjestetään myös kuukausittain näyttelyihin liittyvää oheisohjelmaa, taiteilijatapaamisia, luentoja ja työpajoja.

Valokuvakeskuksen toimintaa ylläpitää voittoatavoittelematon, aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi valokuvataidetta sekä lisätä vuorovaikutusta.

Vuonna 2015 Nykyaika oli muutoksen tilassa. Kevään 2015 ajan Nykyaika toteutti alueellisen valokuvakeskuksen näyttelyohjelmistoa Kangasala-talossa, kunnes löysimme galleriatoimintaan soveltuvat tilat Tampereen ydinkeskustasta. Ympyrä sulkeutui, kun palasimme vuosikymmenten jälkeen Kauppakadulle ylläpitämään näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Uusien tilojen avajaisia vietettiin 6.marraskuuta 2015. Symbolisen avajaisnauhan leikkasi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö, jonka puheen voit ladata tästä: Avajaispuhe 6.11.2015 Minna Sirnö

Kellariin remontoitiin toinen näyttelykerros vuoden 2015-16 vaihtuessa. Kellarigallerian avauspuheenvuoron piti Tampereen kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki 8.tammikuuta 2016.

Tästä on alkanut uusi kappale yhdistyksen historiaa. Tervetuloa mukaan seuraamaan tarinan jatkoa — tervetuloa Nykyaikaan! Mikäli haluat tietää mitä tätä ennen tapahtui, löydät ydinkohdat 30-vuotisesta historiikistamme alta.

Historiikki — 1982-2012 — 30 vuotta

Tamperelainen Valokuvakeskus Nykyaika sai alkunsa joulukuussa 1982 perustetusta Galleria Nykyajasta. Se kokosi yhteen nuoria taiteilijoita, joilla oli palava halu uudistaa Tampereen kuvataide-elämää. Aluksi toimintaa järjesti Työryhmä Arkitaide -nimellä kulkenut porukka, johon kuului eri taiteen lajien edustajia Petri Nuutinen, Helge Riskula, Mikko Pekari, Untamo Eerola, Anneli Kokko, Pirjo Pulkkinen, Peter Bashmakov, Stan Shingler, Taina Shingler, Tuula Lehtinen ja Timo Lehtinen.

Galleria Nykyajan tavoitteena oli luoda nuorille kuvataiteilijoille näyttelymahdollisuuksia ja reagoida nopeasti erilaisiin aloitteisiin ja yhteistyöehdotuksiin. Tämä periaate on ohjannut toimintaa koko 30-vuotisen historian ajan.

Nykyajan ensimmäinen näyttely Alla vill ha barn, ingen vill ha ungdom kuvasi pohjoismaista nuorisokulttuuria. Mukana oli valokuvaajia kaikista pohjoismaista ja Suomea näyttelyssä edusti valokuvasarjoillaan Ari Hietala ja Jan Kaila.

1980-luvun alussa rahoituksen hankkiminen uudelle kulttuuritoiminnalle oli hankalaa. Nykyaika saatiin perustettua yksityisten tamperelaisten valokuvaajien tuella. Heitä olivat mm. Matti J. Kaleva, Matti Selänne, Manu Honkonen, Jouko Järvinen ja Kimmo Torkkeli. Tilat gallerialle onnistuttiin saamaan rakennusyhtiön palveluksessa olleen kulttuurimyönteisen työntekijän, nykyisen muusikko ja levytuottaja Timo Ruottisen avustuksella Suvantokatu 1:stä, Ratinasta uusien asuintalojen pohjakerroksesta.

Kun toiminta oli saatu käynnistettyä, Tampereen kaupunki ja Hämeen läänin taidetoimikunta tukivat pienillä avustuksilla Nykyaikaa. Suvantokadun tilat kuitenkin myytiin ja vuokralaisena toiminut galleria suljettiin. Nykyaika avautui jonkin ajan kuluttua uudessa paikassa Kauppakatu 10:ssä YO-talon takana. Tilat olivat yhteiset Kirjakahvila Innon kanssa. Tässä galleriatilassa esitettiin monia hienoja näyttelyitä, joista mainittakoon Christer Strömholmin ja Josef Saudekin näyttelyt.

Galleria Nykyajan toiminta oli aluksi poikkitaiteellista, mutta melko pian se keskittyi valokuvataiteen alueelle. Valokuvaa ei 1980-luvun alussa Suomessa laskettu ”oikeaksi” kuvataiteeksi, jota olisi esitelty taidemuseoissa tai -gallerioissa.

Tavoitteena nostaa valokuvataiteen arvostusta

Valokuvailmaisu kehittyi 1980-luvulla suurin harppauksin ja Nykyaika oli mukana tässä kehityksessä vaikuttamassa osaltaan suomalaiseen valokuvataiteeseen. Dokumentaarinen valokuva sai rinnalleen vapaampaa ilmaisua. Yhtenä ohjenuorana Nykyajan 30-vuotisessa toiminnassa on ollut valokuvan todellisuussuhteen tutkiminen ja laajentaminen.

Muutamassa vuodessa Galleria Nykyajan toiminta vakiintui ja rahoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi työryhmästä muodostui virallinen Arkitaideyhdistys, jonka perustava kokous pidettiin 14.1.1986 kello 18.30-19.40 ravintola Tiiliholvin Patruuna-kabinetissa. Läsnä olivat Petri Nuutinen, Pekka Lehtonen, Untamo Eerola, Asko Salminen, Janne Seppänen, Stan Shingler ja Veijo Vähätiitto. Virallisesti yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 17.3.1986. Myöhemmin vuonna 1997 Arkitaideyhdistys ry:n nimi muutettiin Valokuvakeskus Nykyaika ry:ksi.

Vaikka toiminnan rahoitus oli 1980-luvulla melko vaatimatonta, onnistui Nykyaika talkootyöllä, toimijoidensa verkottumisella ja yhteistyöllä mm. Kirjakahvila Innon kanssa luomaan vakiintuneen aseman tamperelaisessa kulttuurielämässä. Moni yhdistys on kaatunut epämääräiseen taloudenhoitoon. Pekka Lehtonen loi Nykyajalle yhdessä tilintarkastaja Tuula Mittilän ja Sirpa Mustosen kanssa vakaan taloudenpidon, jonka pohjalle toimintaa oli hyvä rakentaa.

Näyttelytoiminta oli alusta alkaen kansainvälistä. Vuonna 1987 alkoi edelleen jatkuvan triennaalin historia: valokuvatapahtumaan kutsuttiin silloin Suomessa vielä tuntemattomat nuoret valokuvaajat Martin Parr, Paul Graham sekä Victor Burgin. Tapahtuman teema oli Uusi brittiläinen dokumentarismi. Laaja näyttely toteutettiin yhteistyössä Tampereen Nykytaiteen museon kanssa. Tapahtuman nimi oli Valokuva 87 Tampere ja sen näyttelyt olivat esillä Palomäentien Klosettilinnassa Pyynikillä. Tapahtumaan liittyi myös Parrin ja Grahamin vetämä työpaja.

Galleriasta alueelliseksi valokuvakeskukseksi

Vuonna 1989 Nykyaika remontoi talkoilla uudet ja isommat toimintatilat vanhaan somistamoon Tampereen keskustassa. Samalla Galleria Nykyaika muuttui Valokuvakeskus Nykyajaksi, joka toimii Pirkanmaan alueellisena valokuvakeskuksena. Avajaisnauhan katkaisi ministeri Kaarina Suonio ja toiminnanjohtajana aloitti mediataiteilija Ami Hyvärinen.

Pellavatehtaan reilut 100 neliötä muunneltavaa tilaa olivat mitä mainioimmat tilat valokuvakeskukselle. Näyttelyiden lisäksi järjestettiin kursseja, seminaareja ja työpajoja. Taloudellisen laman seurauksena 1990-luvun alussa suomalaisten valokuvakeskusten rahoitusta ei kuitenkaan pitkään aikaa saatu nostettua riittävälle tasolle ja toimintaa ei pystytty järjestämään aivan suunnitellun laajuisena.

Aika pian Nykyajan toimitilat Pellavatehtaankadulla joutuivat myös purku-uhan alle ja valokuvakeskus päätti lähteä yhteistyöhön Pirkanmaan Elokuvakeskuksen kanssa, joka oli myös tahollaan joutunut taivasalle.

Vuonna 1992 valo- ja elokuvakeskukset avasivat yhteiset toimitilat Tampereen keskustassa Kehräsaari-nimisessä vanhassa tehtaassa. Kehräsaaressa järjestettiin pienimuotoisen valokuvakeskustoiminnan lisäksi lukuisia valokuva- ja mediataidenäyttelyitä. Elokuvan ja valokuvataiteen yleisöt saivat täyden kulttuuritarjonnan samalla kertaa: galleriassa oli vuosittain 10-12 näyttelyä ja aulatiloissa vielä lisää!

Kehräsaari-vuosien varrella esiteltiin monia kansainvälisesti tunnustettuja valokuvataiteilijoita, heistä mainittakoon Sally Mann, Thomas Ruff, Larry Clark, Tuija Lindström ja Wim Wenders.

Kehräsaaressa esitellyistä suomalaisista valokuva- ja mediataiteilijoista mainittakoon Marja Pirilä, Seppo Renvall, Magnus Scharmanoff, Juha Suonpää, Stefan Bremer, Rita Jokiranta, Tuomo Manninen, Esko Männikkö, Ville Lenkkeri, Pink Twins, Stig Baumgartner, Tanja Koponen, Erkka Nissinen, Pekka Elomaa, Tiina Itkonen ja Elina Saloranta.

Nykyajan toiminta-ajatuksena on aina ollut esitellä tunnettujen taiteilijoiden rinnalla uusia nuoria tekijöitä ja näin uudistaa valokuvailmaisua. Viimeinen näyttely Kehräsaaressa oli pitkän linjan lehtikuvaajan Martti Brantdin retrospektiivi maaliskuussa 2005.

Entistä kansainvälisempi tamperelainen valokuvafestivaali

Vuonna 1993 yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana aloitti valokuvaaja Antti Haapio. Hän oli ehtinyt olla mukana touhussa jo Pellavatehtaankadulla. Samana vuonna Nykyaika järjesti kolmannen kansainvälisen valokuvatapahtuman Valokuva 93 Tampere. Sen kuraattoriksi kutsuttiin Suomeen juuri avioitunut saksalainen Ulrich Haas-Pursiainen. Tästä alkoi yhteistyö, josta myöhemmin vuonna 1999 jalostui Backlight-valokuvatriennaali. Haas-Pursiainen loi Backlight-tapahtumiin vahvan ja syvän eurooppalaisen ulottuvuuden.

Nykyaika onnistui yhteistyökumppaniensa kanssa saamaan tapahtumille rahoitusta EU:n kulttuuriohjelmista vuosina 1999, 2002, 2005 ja 2008 ja näin luomaan yhden maamme ja Euroopan elinvoimaisimmista valokuvataidetapahtumista. Vuonna 2002 ja 2005 tapahtumaa oli luomassa silloinen valokuvataiteen läänintaiteilija Harri Laakso. Backlight 05 oli aikanaan laajin Pohjoismaissa koskaan järjestetty valokuvataidetapahtuma.

Kaikkiaan vuosien 1987-2011 yhdeksässä valokuvatapahtumassa taiteilijoita on ollut esillä 285 yli 30 maasta ympäri maailmaa. Nykyajan valokuvatapahtumien teemat:

Valokuva 87 Tampere – Uusi brittiläinen dokumentti
Valokuva 90 Tampere – Itä ja länsi (Neuvostoliitto vrs. USA)
Valokuva 93 Tampere – Pyhyys ja moraali valokuvassa
Valokuva 96 Tampere – Suomalainen dokumentti
Backlight 99 – Documents and Identities – Dokumentti ja identiteetti
Backlight 02 – Critical Authenticity – Kriittinen autenttisuus
Backlight 05 – Untouchable Things – Koskettava tavoittamaton
Backlight 08 – Tickle Attack – Huumori, parodia, ironia
Backlight 11 – Migration and Nomadic Living in 21st Century – Siirtolaisuus ja liikkuva elämäntapa

Backlight Photo Festival tarkastelee yhteiskunnan ilmiöitä valtavirran käsityksistä poikkeavalla tavalla. Festivaali pyrkii löytämään ilmiöihin yllättävän ja haastavan tarkastelunäkökulman. Valokuvan lisäksi tapahtuma esittelee mediataidetta.

Jäsenten talkoohenki ja kulttuuriorganisaatioiden yhteistyö

Nykyaika on alusta asti kerännyt yhteen valokuvaentusiasteja kaikilta elämän aloilta, ja heidän mittava talkootyönsä vuosien mittaan on kehittänyt Valokuvakeskus Nykyajan nykyiseen muotoonsa. Talkootyötä ovat yhdistyksen puheenjohtajien Nuutisen ja Haapion lisäksi tehneet monet jäsenet vuosien varrella, kuten Marja Pirilä, Tuula Alajoki, Ulrich Haas-Pursiainen, Harri Lundelin, Pekka Lehtonen, Juha Suonpää, Ari Ijäs, Hannu Vanhanen ja Harri Laakso.

Valokuvakeskus Nykyajan toiminnassa ei ole haluttu linnoittautua omaan norsunluutorniin, vaan keskus on aina ollut avoin kaikkien tahojen yhteistyöehdotuksille. Valokuvakeskus on työllään osaltaan saanut myös muut kulttuuritoimijat Tampereella ottamaan valokuvat näyttelyohjelmistoonsa. Nykyään valokuva on täysiveroista taidetta, valokuva on nykytaiteen ja yhteiskunnan keskiössä.

Yhteistyö Tampereen museotoimen kanssa

Tampereen museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen kävi 90-luvun lopulla tapaamassa puheenjohtaja Haapiota ja tunnustelemassa voisiko Vapriikki ja Nykyaika tehdä yhteistyötä laajalle yleisölle suunnattujen valokuvanäyttelyiden järjestämiseksi Kuopiossa toimivan Victor Barsokevitsch valokuvakeskuksen kesänäyttelyiden tyyliin. Aivan Kuopion tyyppistä toimintaa ei koskaan ryhdytty järjestämään, mutta Nykyajan ja Vapriikin yhteistyö tuotti yli viiden vuoden ajan hedelmää, jolla on ollut kauaskantoiset vaikutukset niin Nykyajalle ja Vapriikille, kuin tamperelaiselle ja suomalaiselle valokuvakulttuurillekin.

Ensimmäinen yhteistyöhanke oli Valonkantajat 2 -näyttely vuonna 2000 Koskisalissa. Valonkantajat 1 oli järjestetty vuonna 1990 Tampereen Nykytaiteen museon kanssa Pyynikin Klosettilinnassa Sirpa Joenniemen emännöimänä. Valonkantajat 1 ja 2 olivat eräänlaisia Pirkanmaan alueen valokuvataiteen aluenäyttelyitä. Vuonna 1995 Nykyaika järjesti ainoa varsinaisen Hämeen läänin valokuvataiteen aluenäyttelyn, jonka avajaiset olivat äitienpäivänä 14.5.1995 Tampere-talossa. Nykyään valokuvataiteilijat ottavat osaa Pirkanmaan Triennaaliin.

Toinen yhteishanke Vapriikin kanssa oli amerikkalaisen Tina Barneyn laaja Theatre of Manners -näyttely myös vuonna 2000. Japanilaista valokuvaa esittelevä MiMe oli esillä vuonna 2001 samoin kuin Africa Inside, joka esitteli afrikkalaista valokuvaa. Vapriikissa on ollut esillä myös Backlight 02, 05 ja 08 näyttelyt.

Bettina Flitnerin Eurooppalaisia naisia näyttelyn Nykyaika järjesti yhdessä Tampereen taidemuseon kanssa vuonna 2005. Museo kahden kerroksen lisäksi kuvia oli esillä myös museorakennuksen ulkoseinillä. Vuoden 2005 Backlight näyttelyt olivat esillä myös Tampereen taidemuseossa ja Sara Hildenin museossa ja vuonna 2011 Backlightin venäläistä valokuvaa esittelevä näyttely oli esillä Tampereen taidemuseossa.

Vapriikin ja Tampereen taidemuseon kanssa järjestettyjen näyttelyiden laajuisia valokuvataidenäyttelyitä ei Suomessa ole muualla järjestetty.

TR1 Taidehalli

Vuosituhannen alussa Kehräsaaren galleriatilat jäivät väistämättä liian pieniksi uudemman valokuvataiteen suurille vedoksille. Kehräsaaressa oli tehty erilaisia muutoksia tilan parantamiseksi, mutta mikään ei auttanut. Nykyaika lähtikin heti aktiivisesti mukaan, kun Tampereelle oltiin perustamassa uutta taidetilaa. Valokuvakeskus Nykyaika muutti vuonna 2005 Finlaysonin alueelle TR1 Taidehalliin, jossa oli mahdollista järjestää niin pieniä kuin erittäin suuriakin näyttelyitä. TR1 Taidehallissa Nykyaika toimi yhteistyössä monien tamperelaisten kulttuurialan toimijoiden kanssa. Yhteistyön hedelmänä on syntynyt laajoja ja ilmaisuvälineiden rajoja ylittäviä näyttelyitä.

TR1 Taidehallin yleisömagneetteina mainittakoon valokuvanäyttelyt Marilyn (2006) ja Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö (2010-11). Perinteistä valokuvaa TR1:ssä on esitelty Pentti Sammallahden (2005) ja Ismo Höltön (2006) voimin. Mediamuseo Rupriikin kanssa yhteistyössä on järjestetty Vuoden lehtikuvat ja Aamulehden juhlanäyttelyt. Vuonna 2009 Nykyaika järjesti merkittävän Unkarilaiset mestarit: Brassaï, Robert Capa, Andre Kertesz, Laszlo Moholy-Nagy, Martin Munkacsi -näyttelyn. TR1:ssä on järjestetty Backlight 05, 08 ja 11 näyttelyitä.

TR1 Taidehallin Parvi-tilassa Nykyaika järjesti pienimuotoisempia näyttelyitä. Viime vuosina valokuvakeskus on esitellyt valokuvataidetta myös julkisissa tiloissa ja näyttelypaikoissa eri puolilla Pirkanmaata.

Valokuvakeskus Nykyajan toiminnanjohtajana vuodesta 2008 on työskennellyt Irma Puttonen. Näyttelytoiminnan ohella muuta toimintaa on organisoitu siten, että yhdistyksen jäsenet voivat luoda ja toteuttaa ideoitaan valokuva- ja mediataiteen saralla ja saada tukea ja apua toiminnan- ja puheenjohtajalta.

Nykyajan lähitulevaisuus

Valokuvakeskus Nykyaika on pitänyt esillä valokuvausta yhtenä taidemuotona ja suhtautunut avarakatseisesti valokuvaa taiteessaan hyödyntäviin taiteilijoihin. Viime vuosina yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaiseen tahtiin. Valokuvaajien lisäksi yhdistykseen on tullut mukaan monia kuvataiteen koulutuksen hankkineita. Tulevaisuudessa Nykyaika jatkaa yhteistyötään muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa TR1:ssä, mutta pyrkii samalla uudelleen luomaan ja taloudellisesti mahdollistamaan säännöllisen pienimuotoisen valokuvanäyttelytoiminnan. Backlight Photo Festival pyrkii tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän tamperelainen kuvataidetapahtuma. Eri muotoista valokuvakeskustoimintaa tullaan järjestämään ja palvelemaan Pirkanmaan talousalueen valokuvasta ja kulttuurista kiinnostuneita kansalaisia.

Tampereella 6. marraskuuta 2012

Antti Haapio, puheenjohtaja
Irma Puttonen, toiminnanjohtaja

Jälkisanat: Nykyaika toimi v. 2005-2015 TR1 Taidehallissa, joka suljettiin 4.1.2015 osana Tampereen kaupungin säästöjä. Nykyaika säilytti toimistonsa sen toimistokerroksessa vielä elokuun 2015 loppuun saakka, samalla järjestäen näyttelyitä muualla ja etsien uutta galleriatilaa.