v

Juha Sääski: Valokuvakollaaseja ja valokuvia menneisyydestä ja nykyisyydestä

18.11.-18.12.

Näyttelyni koostuu pääasiassa noin kymmenen viime vuoden aikana syntyneistä valokuvakollaaseista ja valokuvista, jotka esitän mustesuihku-suurkuvatulosteina. Valokuvakollaasit olen toteuttanut pääasiassa itse kuvatusta kuvamateriaalista leikkaa-liimaa -menetelmällä. Maalauksellista jälkeä olen aikaansaanut mm. rinnastuksilla tarkka-epätarkka, käyttämällä rikkinäistä tulostinta, virheellisiä tulostinasetuksia tai tulostamalla neljän värin väripatruunan järjestelmässä esimerkiksi kahdella tai kolmella värillä, yhden tai kahden värin loputtua. Maalauksellisia vaikutelmia on syntynyt myös kuvaamalla diakuvaa kädessä pitäen erilaisissa kuvakulmissa, erilaisten taustojen ja valojen edessä. Kollaaseihin olen myös yhdistänyt jonkin verran öljy- ja akryylimaalausta.

Pääasiallisesti olen taidemaalari, mutta valokuvapohjaisia teoksia olen tehnyt 1980-luvun alusta lähtien. Suhteeni valokuvaukseen syntyi 1950- luvun puolessa välissä
3-4-vuotiaana ollessani valokuvausta harrastaneen isäni mukana Helsingin satamassa satamatyöläisiä kuvaamassa ja siltojen alla asunnottomien alkoholistien elämää kameralla tallentamassa. Varsinkin viimeksi mainitut aiheet ovat jääneet erilaisina variaatioina elämään töissäni vuosikymmeniksi, kuten tämänkin näyttelyn teoksissa.

Kuvausmatkan jälkeen isäni pystytti pimiön ja valokuvalaboratorion pieneen yksiöömme. Äsken kaupungilla näkemieni aiheiden ilmestyminen valokuvapaperille kehitealtaassa oli hämmästyttävä prosessi, joka tuntui lähinnä taikuudelta. Isäni purettua pimiön, piirsin näkemiämme aiheita lyijykynällä ns. puotipaperille (makulatuuripaperia). Ensimmäiset puliukkopiirustukseni tein 3-vuotiaana.

Käsittelen ihmiselämän monimuotoisuutta ja paradoksaalisuutta etäännyttäen, yhdistellen ristiriitaisia elementtejä, naiiveja rinnastuksia, komiikkaa, tragiikkaa, modernistista kuvakieltä, joista syntyy surrealistista parodiaa ja satiiria, mikä ei kuitenkaan ole kovin kaukana todellisuudesta. Estetiikka on oleellinen elementti, varsinkin valokuvissa. Kadulla makaavia tai kerjääviä ihmisiä käytän köyhyyden, syrjäytymisen ja osattomuuden metaforina, kilpailu- ja kulutusyhteiskunta-ideologian näkyvinä uhreina.

Teosten tunneilmasto on enimmäkseen tragikoominen. Se koostuu surusta, ilosta, empatiasta, todellisuuden kohtaamisesta, huolesta ja toivosta. Charlie Chaplinin näkemys kuvastaa hyvin valokuvakollaasieni sisältöjä: ”Ihmiselämä on tragediaa läheltä katsottuna, mutta komediaa kauempaa tarkasteltuna”.

Valokuvat perustuvat pääasiassa estetiikkaan ja aiheet ovat usein löytyneet kaduilta, takapihoilta ja tehdasalueilta. Minulle valokuva on haasteellisempi ilmaisumuoto kuin valokuvakollaasi, koska kollaasia voin työstää kauankin ennen elementtien liimaamista lopullisille paikoilleen, mutta valokuva syntyy oikean paikan, ajan ja muiden vallitsevien olosuhteiden ehdoilla, ilman jälkikäteen tehtävää kuvan manipulointia.

Juha Sääski (s.1952) on Raaseporissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yli 250 yhteis- ja ryhmänäyttelyyn Suomessa ja ulkomailla. Hän toteuttanut useita julkisia taideteoksia yksin ja ryhmässä, toiminut kuvataideopettajana, useiden näyttelyiden kuraattorina (mm. Mäntän ensimmäiset Kuvataideviikot 1993) ja eri taiteilijajärjestöjen hallituksissa. Sääski on myös Taiteilijaosuuskunta TOOLBOXin ja Galerie/Projektraum TOOLBOX Berlinin perustajajäsen.