v

Ympäristö ei tunne rajoja

18.3.-17.4

Valokuvanäyttely käsittelee Syyrian sodan ja siitä seuranneen pakolaistilanteen ympäristöulottuvuuksia paikallisten ihmisten ja pakolaisten kokemusten kautta. Miten kriisit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa yli rajojen ja maanosien?

Syyrian sodan seurauksena yli 13 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Maan sisällä suurimmat ympäristövaikutukset ovat seurausta infrastruktuurin ja rakennusten tuhoutumisesta, veden-, jätteen- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmien romahtamisesta,

väliaikaisten öljynjalostamoiden toiminnasta sekä ammusten myrkyllisistä jäämistä. Maaperä ja vesistöt ovat paikoin saastuneet pahoin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tilanteen nopeus, pitkittyminen ja liikkeelle lähteneiden ihmisten suuri määrä on vaikuttanut merkittävästi myös maihin, joihin pakolaisia on tullut paljon. Infrastruktuuri on vajavaista, riittävää sanitaatiota, jätehuoltoa ja paikoin vettä tai energiaakaan ei ole. Kun ihmiset juuttuvat tiiviisti vain muutamaan paikkaan, kärsivät sekä ihmiset että ympäristö.

Ympäristön tuho pakottaa ihmiset lähtemään. Minkälaisia paineita he tuovat alueille, joihin he tulevat? Miksi pakolaisten vedenkulutusta vastaan osoitetaan mieltä, mutta turistien tuhlailua ei muista kukaan? Pienikin läntti vihreää oman oven ulkopuolella on valopilkku elämässä, jossa ihminen on juuttunut betonin ympäröimälle pakolaisleirille. Miksi kierrätetty pelastusliivi saa lentää pois Kreikasta, mutta pakolainen ei? Näyttely pohtii kaiken tämän seurauksia.

Kriisin tuhojen korjaaminen kestää vuosikymmeniä ja paljon hyvää työtä onkin kymmenessä vuodessa tehty. Kuitenkin Turkin eteläosissa ja Syyrian pohjoisosissa 6. helmikuuta 2023 tapahtunut raju maanjäristys vie aikaansaannoksia ison askeleen taaksepäin.

Syyrian sota on vain yksi esimerkki niistä monista konflikteista ja katastrofeista, joissa ympäristö on yksi uhreista. Ukrainan jo vuoden kestänyt sota, on tuonut sodan vaikutuksia näkyvämmäksi ja lähemmäksi myös Euroopassa.

Kriisin tuhojen korjaaminen kestää vuosikymmeniä ja paljon hyvää työtä onkin kymmenessä vuodessa tehty. Kuitenkin Turkin eteläosissa ja Syyrian pohjoisosissa 6. helmikuuta 2023 tapahtunut raju maanjäristys vie aikaansaannoksia ison askeleen taaksepäin.

Syyrian sota on vain yksi esimerkki niistä monista konflikteista ja katastrofeista, joissa ympäristö on yksi uhreista. Ukrainan jo vuoden kestänyt sota, on tuonut sodan vaikutuksia näkyvämmäksi ja lähemmäksi myös Euroopassa.

Toivomme tämän näyttelyn lisäävän ymmärrystä siitä, kuinka laajalle ympäristön tuhoutumisen vaikutukset voivat kantaa. Näyttely koostuu Libanonista, Jordaniasta, Kreikasta, Turkista ja Syyriasta kootuista valokuvista ja tarinoista.

Kuvat ja videot: Vanessa Riki, Aaref Watad, Issa Touma, Aboud Hamam, Wim Zwijnenburg ja Reza Adib.

Tekstit: Veera Vehkasalo, Vanessa Riki, Nina Jaatinen, Hanne-Mari Tarvonen ja Crisis & Environment projektin tiimi

Näyttelyn ovat mahdollistaneet, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, TJNK, Finnfoto, JOKES säätiö Patricia Seppälän säätiö sekä Tiedetoimittajat ry.

Kieli: suomi, englanti

Ikäsuositus: nuorille ja aikuisille

/////

In English:

This photographic exhibition examines the environmental dimensions of the Syrian war and the refugee situation that followed, through the experiences of local people and refugees.

How do crises and the environment affect each other across borders and continents?

As a result of the war in Syria, more than 13 million people have been forced to flee their homes. Within the country, the biggest environmental impacts are the result of the destruction of infrastructure and buildings, the collapse of water, waste and wastewater treatment systems, the operation of temporary oil refineries and toxic residues from ammunition. In some places, the soil and waterways have been so badly polluted that the effects will be felt for decades to come.

The speed of the situation, its prolongation and the large number of fleeing people have also had a significant impact on the countries where many of the refugees fled. The infrastructure is insufficient, there is no adequate sanitation or waste management, and in some places there is no water or energy. Especially when people get stuck tightly in too few places, both people and the environment suffer.

The destruction of the environment forces people to leave. What kind of pressures do they bring to the areas they enter? Why are there protests against the refugees’ water consumption, but no one remembers the tourists’ waste?

Even a small patch of green outside your own door is an oasis in a life where a person is stuck in a refugee camp surrounded by concrete. Why is a recycled life jacket allowed to fly out of Greece, but a refugee is not?

The exhibition reflects on the consequences of all of this.

While repairing the damage of the crisis will take decades, a lot of good work has already been done over the last ten years. However, the violent earthquake that occurred in the southern parts of Turkey and the northern parts of Syria on 6 February 2023 has taken all the achievements a big step back.

The war in Syria is just one example of the many conflicts and disasters where the environment is one of the victims. The war in Ukraine, which has already lasted a year, has also visibly brought the effects of war closer to Europe.

We hope this exhibition will increase understanding of how far-reaching the effects of environmental destruction can be.

The exhibition consists of stories and photographs from Lebanon, Jordan, Greece, Turkey and Syria.

Photographs and video: Vanessa Riki, Aaref Watad, Issa Touma, Aboud hamam and Reza Adib

Texts: Veera Vehkasalo, Vanessa Riki, Nina Jaatinen, Hanne-Mari Tarvonen and Crisis & Environment Project Team.

The exhibition has been made possible by: Maj and Tor Nessling Foundation, Kone Foundation, Committee for Public Information (TJNK), JOKES, Patricia Seppälä Foundation, Finnfoto, and Finnish Association of Science Editors and Journalists.