Antti-Kristian Pärnänen: Human Nature

6.8.-30.8.2021

Näyttelyssään “Human Nature” Antti-Kristian Pärnänen tarkastelee kriittisesti suomalaisten luontosuhdetta. Kuvasarja on kuvattu suomalaisissa luontomatkailukohteissa, joiden maailmanlaajuinen suosio on ollut viime vuodet räjähtävässä nousussa. Myös itse suomalaiset ovat yhtäkkiä tajunneet maansa ainutlaatuisuuden, ja täyttäneet luonnonpuistot kameroineen ja makkarapaketteineen. Luonnonsuojelualueille on välillä vaikea mahtua jo parkkipaikkojen täytyttyä katumaastureista.

Kuitenkin, Suomen paljon puhutut, laajat metsäalueet ovat suurelta ja koko ajan kasvavalta osin lähinnä hakkuuaukeaa. Pystyssä olevat metsät ovat usein istutettua talousmetsää. Kansainväliset matkanjärjestäjät myyvät pakettimatkoja Lapin ikiaikaisiin autiotupiin, joihin matkalaiset viedään mönkijöillä ja helikoptereilla. Aina, kun ihminen kykenee tutkimaan aiemmin saavuttamatonta maailmankolkkaa, sieltä löytyy muovipussi. Koskematonta luontoa löytyy lähinnä luonnonsuojelualueilta sekä kansallispuistoista, jotka täyttyvät turistien ohessa varsinkin siitä, mitä turistit jättävät jälkeensä.

Toisaalta on myös oleellista kysyä, voiko ihmistä edes erottaa luonnosta. Mikä tekee ihmisen kädenjäljestä keinotekoisen, luonnottoman? Miksi jäniksen käpälänjälki lumessa on luonnollisempi? Eivätkö ihmisten metropolit ole yhtä luonnollisia kuin muurahaiskeot tai ampiaispesät, jotka järjestelmällisyydessään ovat jopa ihmisten kaupunkeja konemaisempia? Pitäisikö luonnon koskemattomuutta edes suojella? Sehän on lopulta pelkkä illuusio, sillä kaikki eliöt muokkaavat ympäristöään.

Muutama asia on ainakin varma. Mikään muu eliölaji ei polta fossiilisia polttoaineita. Mikään muu eliölaji ei ole saanut toiminnallaan aikaan samanlaista sukupuuttoaaltoa. Kysymys ihmisen ja luonnon suhteesta ei lopulta ole filosofinen, vaan käytännöllinen.