10.4.-3.5.2021
Aftermath
Millä tavoin havaitsemme ajan kerrostumia valokuvallisen materiaalin kautta? Kuvat merkkaavat menneisyyden olemassaoloa, mutta voivatko ne viitata myös tulevaan? Mitä lopulta meistä ja kuvakulttuuristamme jää jäljelle?
Aftermath näyttely käsittelee historioiden, muistojen ja narratiivin hajoamista valokuvan ja arkistomateriaalin kautta. Se on kokoelma teoksia eri vuosilta ja eri sarjoista. Teoksia yhdistää pirstaleinen, purkautunut ja säröinen tekemisen tapa, joka on taiteellisen työskentelyni keskiössä. Mitä nämä säröt ja murtumat merkitsevät? Teokset ovat jatkuvassa muutoksessa, jossa ne kierrättyvät, varioivat ja sulautuvat yhteen kadottaen alkuperänsä. Nimi Aftermath viittaa jälkiseurauksiin, jollaisia nämä muutokset tuovat tullessaan.
Valokuva koetaan nykypäivänä usein nopeana virtana näyttöpäätteillämme. Ehkä osittain unohdamme, millaista materiaalisuutta kuvaan liittyy: kameroita, älypuhelimia, kymppikuvia, muistikortteja, kaapeleita, tai vanhoja valokuva-albumeita, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Materiasta huolimatta itse kuva haalistuu tai muuttuu käyttökelvottomaksi esimerkiksi vanhan tiedostomuodon kautta. Juuri tähän muutoksen ja katoamisen prosessiin näyttelyni keskittyy: kuva repeytyy, haalistuu, peittyy, muuttuu kivettyneeksi fossiiliksi tai on vain hienovarainen jälki itsestään. Teokset esittävät eri asteista kuvan häviämistä ja unohtumista, todellisia ja kuviteltuja skenaarioita.
Näyttelyssä nähtävät teokset ovat jatkumoa työskentelylle, jossa tutkin kuvan ja arkistomateriaalien yhteyttä arkeologiaan, muistoihin ja historiaan. Pohdin, millainen merkitys kuvilla on tänä päivänä erilaisten viestien, muistojen ja kertomusten luojana. Katsoessamme kuvia, voisi niiden ajatella olevan kuin fossiileja, eräänlaisia historian tallenteita. Mutta toisin kuin miljoonien vuosien aikana syntyvät fossiilit, valokuva syntyy hetkessä ja siksi sitä voi luonnehtia ajan fossilisoitumiseksi. Näyttely on kokoelma muovautuneita kuvia, jotka eivät enää viittaa mihinkään tiettyyn hetkeen tai tapahtumaan, vaan muodostavat uusia, kuviteltuja historioita.
Bio
Hanna Råst on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksissaan jokin usein kätkeytyy, jätetään näyttämättä tai on vain osittain esillä. Teokset ovat fragmentteja, jotka Råst valmistaa eri materiaaleja hyödyntäen. Kantavina teemoinaan hän usein käsittelee muistin hataruutta, kerrostuvaa aikaa ja arkisen huomaamattomia tapahtumia.
Råstin töissä arkistomateriaali ja valokuvallisuus toimivat lähtökohtina. Teoksissa jokin on kuitenkin poissaolevaa, väärintulkittua ja hajanaista – aivan kuten omat muistimme, käsityskykymme ja havaintomme rajat. Tämä poissaolevuus tukee Råstin ajatusta arkistomateriaalista jälkenä, joka jättää paljon tilaa tulkinnalle ollessaan irrotettu alkuperäisestä kontekstistaan. Jäljet ovat vihjeitä, löytöjä tai muistoja – palasia, jotka eivät muodosta eheää kuvaa, vaan kartaston, jossa tyhjyydellä ja välitiloilla on iso merkitys.
Kesällä 2021 Råstin teoksia nähdään myös Mäntän kuvataideviikoilla. Molempia näyttelyitä ja työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.