v
Lauri Eriksson, Perttu Saksa, Vilma Pimenoff, Johannes Romppanen ja Nita Vera: Merkintöjä muotokuvasta
8.-31.5.2021
Täytyykö muotokuvan muistuttaa kohdettaan tai olla sen näköinen? Kuinka kauas voimme edetä perinteisen esittämisen keinoista kohti abstraktia, säilyttäen silti muotokuvan olemuksen? Valokuvakeskus Nykyajassa nähtävillä oleva Merkintöjä muotokuvasta -näyttely avaa muotokuvan anatomiaa ja pohtii, mistä muotokuvassa on loppujen lopuksi kyse.
Filosofi Hans-Georg Gadamer toteaa, että muotokuva ei ole vain kuva eikä kopio todellisuudesta – muotokuva on muistijälki nykyhetkestä ja ihmisestä, jota se esittää. Muotokuvan piirteitä löytyy myös graafisista esityksistä ja symboleista, kuten keskiaikaisista sukuvaakunoista. Muotokuvassa todellisuuden jäljittely, näköisyyden tavoittelu ja toisintaminen sekä representaatio ovat vahvasti sidoksissa länsimaisen ajattelun jatkumoon. Identiteetit, ideologiat ja erilaiset historialliset esittämisen konventiot muokkaavat käsitystämme muotokuvasta. Muotokuvan näköisyys luo jatkuvaa jännitettä muotokuvan genressä. Tunnettuja muotokuvia on jopa tuhottu, koska ne ovat esittäneet kohteensa epäedullisessa valossa.
Merkintöjä muotokuvasta -näyttelyssä valokuvataiteilijat Lauri Eriksson, Vilma Pimenoff, Johannes Romppanen, Perttu Saksa ja Nita Vera pohtivat teoksissaan laajasti muotokuvaa ja sen olemusta. Taiteilijat ovat rakentaneet Valokuvakeskus Nykyajan galleriatilaan muotokuvan koelaboratorion, jossa he kokeilevat ja tarkastelevat sekä muotokuvan mahdollisuuksia että esittämisen rajoja. Missä kulkevat muotokuvan rajat?
Johannes Romppanen kyseenalaistaa muotokuvan kohteen, kuvaten henkilöiden sijaan arjen objekteja. Tampereella nähtävä teoskokonaisuus Isän muisto koostuu Romppasen edesmenneen isän esineistöstä sekä häneen liittyvistä valokuvista. Nita Veran tulkinta muotokuvasta rajautuu minimalistisiin muotoihin – jopa viivoiksi. Samalla hän pohtii kuinka rakentaa muotokuva henkilöstä, joka ei ole vielä syntynyt. Vilma Pimenoffin Eyes Eyes Baby -videoteoksen meikkitutoriaalin kautta opitaan “näkemään enemmän”. Pimenoff pohtii omakuvan tulkintaa peilikuvan kautta sekä subjektina että objektina. Lauri Erikssonin teoksissa liikutaan omakuvasta museaalisiin esineisiin ja hänen sukunsa arkistodokumentteihin. Näyttelyssä esillä olevat Perttu Saksan teokset ovat osa taiteilijan Melankolian esineet -sarjaa. Saksan valohämyssä piirtyvät muotokuvat nostavat hienovaraisesti esille täytetyn, elottoman eläimen ja pohtivat esineen suhdetta elolliseen.
Merkintöjä muotokuvasta -näyttelyn oheisohjelmana järjestetään tiistaina 25.5.2021. klo 17.00 keskustelutilaisuus. Etäyhteydellä toteutettavassa, kaikille avoimessa tilaisuudessa kirjailija ja valokuvataiteilija Ida Pimenoff keskustelee muotokuvasta Perttu Saksan, Nita Veran, Lauri Erikssonin, Vilma Pimenoffin ja Johannes Romppasen kanssa.
Linkki Zoom-tapaamiseen. Salasana: muotokuva.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
TEKIJÖISTÄ
Lauri Erikssonin teoksissa vuorottelevat muotokuvat, maisemat ja arkistodokumentit. Erikssonin 22 tapausta asunnottomuudesta -näyttely kiersi vuonna 2016 useissa valokuvakeskuksissa ja se nähtiin myös Valokuvakeskus Nykyajassa. Teossarja oli myös vuoden 2016 Fotofinlandia-ehdokkaana. Erikssonilta on ilmestynyt valokuvakirjat Suomi Pictures (2001) sekä Bitter Sweet (2006). Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa.
www.erikssonpictures.com
Vilma Pimenoff tutkii taiteessaan arjen ilmiöitä asetelmien ja esineiden kautta. Pimenoff on tutkinut erityisesti katsetta ja katsomista teossarjassaan Images of Women (2019). Sarjassa hän on käyttänyt populaarikulttuurin kuvastoa, jonka avulla hän tarkastelee erilaisia kulttuurisia tapoja ja merkityksiä sekä niiden muodostumista. Hänen työskentelyssään katse on vahvasti läsnä niin rakennetuissa asetelmissa kuin videoteoksissa. Pimenoff on valmistunut valokuvataiteen maisteriksi University of the Arts London -yliopistosta (LCC).
www.vilmapimenoff.com
Johannes Romppanen on Espoossa asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija ja muotokuvaaja. Hänen työskentelynsä keskiössä ovat ihmisyys ja sen moninaiset suhteet. Vuonna 2020 Romppanen voitti Vuoden valokuvataidekirja 2019 -palkinnon Lilja-valokuvataidekirjallaan, joka on omakohtainen kertomus hänen cp-vammaisesta Lilja tyttärestään ja lapsiperheen arjesta, jossa sairaalakäynnit ovat osa päivittäistä elämää.
www.johannesromppanen.com
Perttu Saksa on raaseporilainen valokuvaaja ja kuvataiteilija. Keskeinen teema Saksan työskentelyssä on ihmisen suhde ympäristöön, erityisesti ihmisen ja eläimen ristiriitainen suhde. Valokuvan lisäksi Saksa työskentelee veistotaiteen parissa ja voitti vuonna 2018 presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun. Saksa on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista ja Kuvataideakatemiasta.
www.perttusaksa.com
Nita Vera katsoo maailmaa valokuvataiteilijana elokuvaohjaajan silmin. Hänen teoksensa ovat tunnistettavia lavastetuista, ohjatuista otoksista ja pysähtyneistä kohtauksista, joissa Vera pohtii rakkauden eri muotoja. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen osastolta vuonna 2018 ja tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan narratiivin käyttöä videotaiteessa.
www.nitavera.net