v

Panu Johansson: Vesitornisinfonia

Vesitornisinfonia on kokeellisen elokuvan muodossa toteutettu kunnianosoitus suomalaisille vesitorneille ja niihin liittyville muistoille. Nimensä mukaisesti teos nostaa parrasvaloihin suomalaiset vesitornit, sillä ne ovat täkäläisen rakennetun ympäristön todellisia katseenvangitsijoita – surrealistisia kohteita, jotka pomppaavat esiin suomalaisen kirkonkylän perusmaisemassa. Nämä hiljalleen käytöstä poistuvat vesitornit ansaitsevat tulla dokumentoiduiksi myös taiteen keinoin: ne ansaitsevat oman visuaalisen sinfoniansa. 

Vesitorneilla ei ole majakkaseuroja, jotka vaalisivat niiden historiaa. Uusia torneja rakennetaan nykyään enää harvoin ja monet nykyisistäkin alkavat tällä hetkellä olla käyttöikänsä loppupäässä. Viime vuosina yksittäiset tornit ovat jopa romahtaneet. Tämän ohella vanhoja vesitorneja on myös alettu yhä enemmän purkaa, sillä niille on ollut hankalaa löytää uusia käyttötapoja. Tämä on sääli, sillä vesitornit ovat tutkitusti tunnerakennuksia ja taajamien symboleja, jotka luovat paikan identiteettiä. Vesitornisinfonia dokumentoi tätä katoavaa ja muuttuvaa arkiympäristöä, mutta samalla se elävöittää arjen visuaalista maisemaa tulkitsemalla sitä radikaalisti uudelleen.

Teos on toteutettu yhteistyössä rovaniemeläisen tuotantoyhtiö Flatlight Creative Housen kanssa. Teoksen toteuttamista ovat tukeneet Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Taiteen edistämiskeskus Taike, Lapin taidetoimikunta ja Jussi Eiramon säätiö.

Teoksen pituus on 20 minuuttia ja se pyörii näyttelytilassa jatkuvalla loopilla.